Tutkimus: Dinosaurukset tappanut asteroidi tuhosi myös metsät – kaikilla säilyneillä lintulajeilla oli erityinen taito

Tuore tutkimus on todennut, että kaikki nykyään puissa pesivät linnut ovat kehittyneet maassa pesineistä esi-isistään.

linnut
Laulujoutsen pesällään.
Laulujoutsen pesällään.Ismo Pekkarinen / AOP

66 miljoonaa vuotta sitten maapallolle osunut asteroidi aiheutti valtaisan tuhon, joka tappoi muiden muassa dinosaurukset sukupuuttoon. Tuore tutkimus kertoo, että asteroidin räjähdys ja sitä seurannut äkillinen ilmastonmuutos tuhosivat myös maapallon metsät.

Tiedejulkaisu Current Biology (siirryt toiseen palveluun) esittelee tuoreen tutkimuksen, jossa todetaan metsien häviämisen merkinneen kuoliniskua myös suurimmalle osalle maailman linnuista.

Kaikki puissa pesineet linnut katosivat ja jäljelle jäi vain muutama laji, joka kykeni pesimään maassa.

– Kun tutkimme kasvien ja lintujen fossiileja, ilmenee useita todistelinjoja siitä, että metsäpeite katosi. Puissa pesivät linnut katosivat, koska ei ollut puita, joissa pesiä, sanoi tutkimukseen osallistunut Chicagon museon paleontologi Regan Dunn Science Daily -lehdelle (siirryt toiseen palveluun).

– Puuston väliaikainen katoaminen selittää, miksi puissa pesivät linnut kuolivat sukupuuttoon. Puissa elävät linnut eivät palanneet ennen kuin metsät olivat toipuneet sukupuuttoaallon aiheuttaneesta asteroidista.

Fossiilit paljastavat sukupuuton jäljet

Tutkijat etsivät fossiloituneita kasvien jäänteitä Pohjois-Amerikasta, Uudesta-Seelannista, Japanista ja Euroopasta. Mikroskooppiset jäljet siitepölystä ja itiöistä kertovat tutkijoille paljon kyseisen ajanjakson biologisista oloista.

Liitukauden lopulla, eli asteroidin iskun jälkeen, maasta ei löytynyt puiden itiöitä tai siitepölyä. Sen sijaan maaperään ilmestyi nopeasti runsaasti saniaisten itiöitä. Saniaiset ovat kasviryhmä, joka alkaa vielä nykyäänkin kasvaa ensimmäisenä esimerkiksi metsäpalon tuhoamaan metsään.

Asteroidin iskun jälkeen löydetyistä lintujen fossiileista voidaan päätellä, että jäljellä oli vain vahvajalkaisia lajeja, samankaltaisia kuin nykyajan emut tai kiivit. Hentojalkaisia lajeja, kuten varpusia tai punarintoja ei ollut lainkaan.

– Nykyään linnut ovat maailman monimuotoisin ja laajimmalle levinnyt maalla elävien selkärankaisten ryhmä, lintulajeja tunnetaan lähes 11 000. Sukupuutto 66 miljoonaa vuotta sitten jätti henkiin vain kourallisen lajeja. Kaikki nykyajan upeat linnut voidaan johtaa noihin muutamiin esi-isiin, sanoi Bathin yliopiston Milner-evoluutiokeskuksen tutkija Daniel Field.

Vaikka dinosaurukset ja linnut saavatkin paleontologiassa eniten huomiota, tutkijat painottavat, että kasvit ovat kaiken elämän tukijalka. Ilman kasveja elämä ei voi jatkua maapallolla.

Paleontologi Regan Dunn muistuttaa, että miljoonia vuosia sitten maahan osunut asteroidi aiheutti maapallon historian viidennen tunnetun sukupuuttoaallon. Tällä hetkellä on käynnissä kuudes sukupuuttoaalto, jonka on aiheuttanut ihminen valtaamalla itselleen suurimman osan maapallon pinta-alasta ja hävittämällä tieltään lukemattomia eläin- ja kasvilajeja..

26.5.2018 kello 17.30 Muokattu sana nisäkäs sanaksi selkärankainen sitaatissa: "Nykyään linnut ovat maailman monimuotoisin ja laajimmalle levinnyt maalla elävien selkärankaisten ryhmä [...]".