Onko sähköpostiisi tulvinut viestejä yrityksiltä? Omalle nettielämälle voi nyt tehdä perinpohjaisen kevätsiivouksen

EU:n tietosuoja-asetus on kaikkien aikojen tilaisuus tehdä netissä omille tiedoille perinpohjainen kevätsiivous, kirjoittaa Ylen taloustoimittaja Janne Toivonen.

Yleinen tietosuoja-asetus (GDPR)
EU:n tietosuojalainsäädäntö (GDPR) tuli voimaan perjantaina 25. toukokuuta 2018.
EU:n tietosuojalainsäädäntö (GDPR) tuli voimaan perjantaina 25. toukokuuta 2018.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Sähköpostiin on tullut toukokuussa julmettu määrä ilmoituksia yrityksiltä, joilla on minun tietoni.

Viesteissä yritykset kertovat kohteliaasti ottaneensa GDPR:n eli toukokuussa voimaan tulleen EU:n tietosuoja-asetuksen huomioon. Yritykset lupaavat säilyttää tietoni samettipehmusteisessa kotelossa ja käsitellä niitä vain tarvittaessa ja silloinkin silkkihansikkain.

Vaikka tietosuojaviestit ja "tutustuthan tähän tarkasti" -kehotukset aiheuttavat välitöntä ihottumaa, olen yrittänyt keskittyä ydinsanomaan eli siihen, ketkä minua lähestyvät.

Tosiaan, muutama kuukausi sitten tilasin netistä pizzaa ja loin samalla tilin tilauspalveluun.

Olen näemmä asioinut neljän eri halpalentoyhtiön kanssa.

Sitten on tusinan verran erilaisia nettimaksupalveluita, lippupalveluita, konserttijärjestäjiä ja muutama musiikki- sekä videosuoratoistopalvelu. Ja vielä erilaista enemmän ja vähemmän jännittävää sälää: teatteri Sheffieldistä, autonvuokrauspalvelu Italiasta ja nettilehti Belgiasta, ja pisteenä i:n päällä luontaistuotekauppa ja hiihtokeskus, jotka kertovat että olen heille tärkeä asiakas.

En ole koskaan asioinut kummassakaan.

EU:sta tulee vain huonoja päätöksiä, byrokratiavyöryä ja erilaisia uhkia.

Toukokuu on pistänyt havahtumaan ensi kertaa koskaan siihen, millaisina sirpaleina omia henkilötietoja on maailmalla.

Totta on, EU:sta tulee vain huonoja päätöksiä, byrokratiavyöryä ja erilaisia uhkia.

Samalla EU on jollain ilveellä pistänyt kuriin kännykänkäytön hinnat ja elintarvikepakkausten sekavat merkinnät, karistanut matkailun tieltä valuutanvaihdot ja passintarkastukset ja pakottanut rekisteriin jokusia tuhansia arjen kemikaaleja – vain muutaman esimerkin mainitakseni.

Se on kuluttajansuojaa, ja samaan ryhmään kuuluu tietosuoja-asetus GDPR. Vaikka GDPR:ssä on monia ulottuuvuuksia, yksi on selkeästi kuluttajalähtöinen. Henkilörekistereitä ei saa kasata ilman käyttäjien lupaa, ja kuluttajalla on tukeva selkänoja pyytää omien tietojensa poistamista.

Vietän 90 prosenttia elämästäni Bermudan kolmiossa koti – työpaikka – internetin kissavideot.

Sähköpostiini on tullut viime viikkoina melkein 40 GDPR-viestiä.

Enkä ole mikään supertoimelias aktiivikansalainen, vaan vietän 90 prosenttia elämästäni nykyihmisen tavallisessa Bermudan kolmiossa koti – työpaikka – internetin kissavideot.

Olen antanut viime vuosina kymmenille tahoille vähintään nimeni ja sähköpostiosoitteeni, usein muutakin. Syntymäaikani olen sentään tavannut valehdella ellei kyse ole viranomaisesta, koska vastineeksi on tarjolla lähinnä kohdennettua mainontaa. Sheffieldin teatterin kirjoissa olen 107-vuotias.

EU tarjoaa nyt mahdollisuuden oman digielämänsä kevätsiivoukseen. Kun yritykset tiedottavat muutoksesta, voi samalla tehdä näppärän inventaarion: kenen kirjoissa haluan pysyä ja kenen pöytälaatikosta haluan äkkiä pois?

Omassa siivouksessani olen pyytänyt tusinaa tahoa jättämään hyvästit asiakkuudelleni – epäaktiivisuuteni vuoksi en usko, että kyseiset yrityksetkään ovat asiasta nyreissään, todennäköisesti päinvastoin. Kaikissa tapauksissa syy hyvästeille on se, että olen kerran ostanut jotain ja siitä on jäänyt tili.

Oli pahasti päässyt unohtumaan, missä kaikkialla tiedonsirpaleeni makaavat. Nyt muistan taas edes osan.