Maksaisitko laskusi ja lainasi WhatsAppissa tai Messengerissä – Kohta se onnistuu myös Suomessa, mutta onko maksaminen turvallista?

Muutaman vuoden sisään rahaa voi siirtää Suomessakin pikaviestipalvelun kautta yhdellä täppäyksellä. Ihmiset haluavat helppoja maksutapoja: ei enää monimutkaista kirjautumista palveluun, numeroiden näpyttelyä tai useita erillisiä sovelluksia. Keskustele aiheesta jutun lopussa.

maksupalvelut
Kuvakaappaus kännykän näytöstä
Facebook Messengerin maksut ovat käytössä Yhdysvaltojen lisäksi Euroopassa Isossa-Britanniassa ja Ranskassa. Nordealla on parhaillaan käynnissä Messengerillä maksukokeilu Norjassa.Facebook

Miltä kuulostaisi maksaa lasku tai laittaa kaverilta vipattua rahaa Facebookin Messengerissä tai WhatsAppissa viestittelyn lomassa yhdellä täppäyksellä?

Helpolta ja vaivattomalta. Melkein kuin maksaisit huomaamattasi.

Tällaista maksamisen pitäisi olla, koska pankkien tutkimustenkin mukaan asiakkaat kokevat sen tylsäksi puuhaksi. Laskun maksu myös unohtuu helposti, jos se on tehty liian monivaiheiseksi.

Käyttäjät pysyvät samassa sovelluksessa

Jo lähitulevaisuudessa kortit, avainlukulistat ja useat klikkaukset tai pin-koodin naputtelut alkavat olla historiaa ja maksaminen tapahtuu älypuhelimella tai esimerkiksi älykellolla.

Ostaja tai maksaja tunnistetaan oikeaksi biometrisesti sormenjäljestä, kasvoista, silmän iiriksestä, verisuonista, äänestä tai liikkeestä eli sinä olet se tunnistautumiskeino.

Nämä uudet “näkymättömät” eli ilman kontaktia tapahtuvat maksut on kehitetty ensivaiheessa henkilöltä henkilölle maksamiseen eli "kaverimaksamiseen", laskujen maksamiseen tai pienkauppiaille, mutta samoja alustoja voivat käyttää tulevaisuudessa myös suuremmat yritykset.

Biometrinen kasvojentunnistus.
Biometrinen kasvojentunnistus.Ole Spata / EPA

Maksaminen kokee suuren myllerryksen lähivuosina. Kilpailu asiakkaista kovenee, kun EU-direktiivi avaa markkinat ja suuret digijätit laajentavat toimintaansa myös maksamiseen.

Kehitystä vauhdittaa “PSD-kakkosena” tunnettu direktiivi, joka vapautti maksamisen markkinat Euroopassa tammikuussa. Pankkien maksuliikenteen rajapintojen avaamisen eli kilpailun mahdollistavien teknisten järjestelmien tulee olla valmiit uusille palveluntarjoajille ensi vuoden syksyyn mennessä.

Samaan aikaan myös amerikkalaiset verkkojättiläiset, kuten Facebook, Google ja Amazon kehittävät palveluihinsa kilvan maksutoimintoja. Matkapuhelinvalmistaja Applella ja Samsungilla on tietysti myös omat maksusovelluksensa.

Suuryritykset haluavat pitää käyttäjänsä ja heidän rahansa saman sovelluksen sisällä, mitä voi pitää liiketoiminnallisesti fiksuna liikkeenä.

Facebookin Messengerillä pystyy maksamaan Euroopassa jo Isossa-Britanniassa (siirryt toiseen palveluun) ja Ranskassa. Suosittu pikaviestisovellus WhatsApp taas on testannut maksamista Intiassa alkuvuodesta lähtien (siirryt toiseen palveluun) ja siellä toiminto on ollut menestys.

Sometilissä on lisätoiminto, johon käyttäjät laittavat kortti -tai tilitietonsa. Oman pankin pitää tietysti olla mukana pikaviestipalvelun maksujärjestelmässä. Tämän jälkeen laskut ja maksut ilmestyvät viestien sekaan, josta käyttäjä ne hyväksyy.

WeChat Pay käytössä hongkongilaisessa myymälässä.
WeChat Pay käytössä hongkongilaisessa myymälässä.AOP

Kiinalaiset haastavat jenkkipalvelut

Ei sovi unohtaa amerikkalaisten kiinalaisia vastineita: Alibaballa on Alipay, WeChatilla oma maksupalvelunsa WeChat Pay. Kiinan suurin hakukone Baidukin haluaa osansa rahavirroista omalla sovelluksella. Suomessa ja Euroopassa nämä palvelut ovat olleet käytössä vain kiinalaisilla turisteilla, mutta mikään ei estä niiden avaamista lähiaikoina myös muille kansallisuuksille.

Asiantuntijat pitävät tätä siirtoa erittäin todennäköisenä. Esimerkiksi Alipaylla on jo EU-alueella maksulaitos. Kiinalaisten sovellusten tulee tietysti täyttää PSD2:n vaatimukset ennen kuin ne voidaan ottaa käyttöön Euroopassa laajemmin.

Mitä tulee mobiilimaksamiseen, muu maailma on noviisi Kiinan rinnalla. Viime vuonna kiinalaiset maksoivat puhelimillaan 5,5 biljoonan dollarin arvosta. Vertailun vuoksi, yhdysvaltalaiset taas maksoivat 112 miljardin dollarin edestä. Yksi biljoona on tuhat miljardia.

Kiinassa mobiilimaksaminen on kasvanut vauhdilla, koska maassa ei ole perinteistä pankkijärjestelmää hidastamassa nopeaa kehitystä. Länsimaiset maksupalvelut on rakennettu luottokorttien tai pankkitilien päälle, joita monilla kiinalaisilla ei ole.

Miten luovia sovellusviidakossa?

Myös Suomessa kuluttajan valinnanvara lisääntyy runsaasti viiden vuoden sisään, kun maksamisen markkinat pirstaloituvat yhä enemmän uusien palveluiden myötä.

Jo tällä hetkellä Suomessa käytössä olevista mobiilimaksusovelluksista ja -palveluista saa pitkän ja sekavan listan.

Samaan aikaan pohjoismaiset pankit ja muut toimijat kehittävät koko ajan lisää uusia maksusovelluksia. Ruotsissa on Swish, Tanskassa MobilePay, Suomessa Siirto...

Mitä järkeä on laittaa rahaa useaan maksujärjestelmään?

Nordean yritysdigipalveluiden johtajan Sampsa Laineen mielestä panostus on kannattanut. Swishillä ja MobilePayllä on johtavat asemat kotimaissaan, vaikka Suomeen ei ole syntynyt selkeää markkinajohtajaa.

Laine kutsuu kansallisia maksujärjestelmiä tärkeäksi välivaiheeksi. Hän korostaa, että kaikki maksuvälineet muodostavat tulevaisuudessa globaalin ekosysteemin.

Maksupalveluita tuottavan Netsin Suomen maajohtaja Sirpa Nordlund.
Maksupalveluita tuottavan Netsin Suomen maajohtaja Sirpa Nordlund.Jari Kovalainen / Yle

Lähivuodet ovat joka tapauksessa hämmentäviä kuluttajille, kun uusia sovelluksia ilmestyy kuin sieniä sateella.

Netsin maajohtaja Sirpa Nordlund näkee maksamisessa saman kehityskaaren kuin viestittelyssä.

– Jos lähetät nyt jollekin viestin kännykästä, pitää aina miettiä laitatko sen tekstiviestillä, WhatsAppilla, Messengerillä vai Twitterin yksityisviestillä. Vähän sama tilanne on edessä maksamisessa, Nordlund vertaa.

Kuka sitten voittaa kisan kuluttajien sieluista ja virtuaalisesta lompakosta, ja millä keinoilla tämä tehdään?

Sampsa Laine korostaa kuluttajien lopulta ratkaisevan, mitkä uusista maksutavoista jäävät käyttöön.

– Kuluttajat hakevat helppoutta ja sitä, että se maksaminen tulee niihin järjestelmiin, joita he muutenkin käyttävät. Me taas mennään sinne, missä asiakkaatkin ovat, Laine toteaa.

Sirpa Nordlund taas painottaa luottamuksen merkitystä, kun kyse on rahasta.

– Aina se helppous tai yksinkertaisuus ei ole se, joka voittaa vaan pitää olla ehdottoman turvallinen ja luotettava, Nordlund sanoo.

Molemmat myöntävät, että suurilla matkapuhelinyhtiöillä, verkkokauppiailla tai sosiaalisen median yrityksillä on tietty etulyöntiasema kilpailussa: asiakkaat ovat jo valmiiksi niiden palveluissa.

– Tätä asiakkaatkin toivovat. He haluavat vain muutaman sovelluksen puhelimeen, ei montaa erilaista, Laine kertoo.

Asiakkaat omaksuvat pikana uudet maksutavat

Nordealla on käynnissä Norjassa maksukokeilu Facebookin Messengerillä ja palvelun suosio on ollut kova. Milloin Suomessa voi maksaa Messengerillä tai WhatsAppilla?

– Sitten kun on riittävästi kysyntää tämän tyyppiselle palvelulle, olemme kyllä kiinnostuneita olemaan mukana. Nyt näyttää, että Apple Pay ja muut paikalliset maksamispalvelut kasvavat kovaa vauhtia, joten tällä hetkellä ei ole selkeää tarvetta, Sampsa Laine sanoo.

Nordean Suomen yritysdigipalveluiden johtaja Sampsa Laine.
Nordean Suomen yritysdigipalveluiden johtaja Sampsa Laine.Jari Kovalainen / Yle

– Voi olla, että nämä tulevat jo tämän vuoden puolella, hyvinkin pian, arvioi puolestaan Netsin Sirpa Nordlund.

Nordea toi Suomen markkinoille vajaa vuosi sitten Apple Payn, ja maksusovelluksen suosion kasvu on yllättänyt pankin.

Laine ei paljasta tarkkoja lukuja, mutta sovelluksella on jo yli satatuhatta aktiivista käyttäjää, ja vielä useampi suomalainen on ladannut sovelluksen iPhoneensa. Hän kertoo pankin saaneen paljon lisää uusia asiakkaita pelkästään yhden sovelluksen ansiosta.

Laine ei koe verkkojättejä perinteisten pankkien markkinat valtaavina uhkina vaan yhteistyökumppaneina. Kokemukset yhteistyöstä Apple Payn kanssa ovat olleet myönteisiä.

– Meidän havainto on, etteivät he sysää paikallisia syrjään vaan valitsevat heille oikeat toimijat kumppaneiksi. Kumppanuuksia luomalla he saavat sen oman mallinsa toimimaan eri alueilla, Laine kertoo.

Hups, yksi täppäys ja rahat lähtivät rikollisten matkaan

Verkkorikolliset keksivät koko ajan lisää viekkaita tapoja viedä rahaa ihmisiltä. Maksamisen turvallisuus korostuu, kun uusia sovelluksia tulee markkinoille kiihtyvällä tahdilla.

Mistä kuluttaja sitten tunnistaa oikeat toimijat, jotta rahat eivät häviä tililtä bittiavaruuteen?

Finanssivalvonta ennakoi, että huijaus- ja petosyritysten määrä kasvaa murrosvaiheessa.

Johtava digitalisaatioasiantuntija Hanna Heiskanen vertaa tilannetta matkapuhelinalan murrokseen 2000-luvun alkupuolella, jolloin asiakkaan siirtymistä operaattorilta toiselle helpotettiin. Kovan kilpailun takia alalla tuli ylilyöntejä, joihin viranomaiset puuttuivat kytkykaupan kiellolla.

– Huijausyrityksiä tulee aina, mutta on eri asia, miten ne onnistuvat. Tämä uusi sääntely lisää maksamisen turvallisuutta entisestään ja kuluttajat voivat hyvin luottavaisin mielin käyttää toimiluvallisia palveluntarjoajia, Heiskanen sanoo.

Finanssivalvonnan johtava digitalisaatioasiantuntija Hanna Heiskanen.
Finanssivalvonnan johtava digitalisaatioasiantuntija Hanna Heiskanen.Jari Kovalainen / Yle

Hän huomauttaa, että maksaminen on erittäin tiukasti säänneltyä liiketoimintaa. Maksupalveluihin vaaditaan aina toimilupa Suomesta tai muusta EU-maasta. Lupaprosessissa katsotaan hyvin tarkkaan, että yrityksen riskienhallinta, kuten maksutapahtumien monitorointi ja tietoturva-asiat ovat kunnossa.

– Maksuja ei voi mennä kuluttajan huomaamatta. Uudistus edellyttää, että käytetään vahvaa tunnistamista eli kuluttaja aina vahvistaa ne maksutapahtumat pankin myöntämillä tunnistusvälineillä, Heiskanen muistuttaa.

– Oma neuvoni on toimia mieluummin sellaisten yritysten kanssa, joiden toiminnan tuntee ja on aiemmin käyttänyt heidän palvelujaan. Oli kyse sitten globaaleista tai lokaaleista toimijoista, Nordean Sampsa Laine toteaa.

Finanssivalvonnalta on tulossa ensi vuoden aikana valistuskampanja, jossa kerrotaan miten suomalaiset tunnistavat turvalliset maksupalvelut ja kuinka toimia ongelmatilanteissa.

Maksudata auttaa asuntolainan tai sähkösopimuksen kilpailutuksessa

Yritykset saavat maksusovellusten ja palveluiden käyttäjistä paljon yksityiskohtaista tietoa heidän maksudatansa perusteella. Näiden henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava viime perjantaina voimaan astunutta EU:n tietosuoja-asetusta (GDPR).

Tätä maksudataa voidaan käyttää myös kuluttajien hyödyksi. Kun ostaminen on vain yhden täppäyksen tai klikin takana, monelta ihmiseltä voi hävitä tuntuma omaan rahankäyttöön.

– Dataa voidaan käyttää esimerkiksi sovelluksissa, jotka auttavat käyttäjää arjen taloudenpidossa.Voi tulla vaikka varoituksia: Olet nyt shoppaillut liikaa, kohta ei enää riitä raha vuokraan, Fivan Hanna Heiskanen sanoo.

Seteleitä ja kerrostaloja samassa kuvassa, kuva käsitelty.
Ismo Pekkarinen / AOP

Pankit työstävät parhaillaan verkkopankkiin lisäsovellusta oman budjetin seurantaan. Nordea ottaa palvelun käyttöön jo loppuvuonna. Myös toisella suurella suomalaispankilla OP Ryhmällä on kehitteillä samanlainen sovellus.

Ruotsissa toimii jo palvelu, jossa pystyy vertailemaan asuntolainojen marginaaleja eli pankin veloittamaa osuutta lainakorosta tietyllä alueella ja tuloprofiililla. Asiakas voi käyttää tietoa marginaalinsa kilpailuttamiseen.

– Maksudataa voisi käyttää myös esimerkiksi kotitalouksien matkapuhelin- ja nettiliittymien tai sähkösopimuksen hintojen vertailuun ja kilpailuttamiseen, Heiskanen kertoo.