Joko näkyy? Pikkuoravien liitokoulu alkaa näinä päivinä – ensikiipeilyjä voi katsella liito-oravaliven suorassa lähetyksessä

WWF:n liito-oravaliven kamera on salaisessa metsässä Etelä-Pohjanmaalla. Luontokuvaaja ja liito-oravien tuntija Benjam Pöntinen neuvoo seuraamaan kameraa tiiviisti kahvitunnin aikaan.

liito-orava
Liito-orava kurkkaamassa pesäkolostaan.
Benjam Pöntisen kuvaama liito-orava kurkkaamassa pesäkolostaan.@BenjamPöntinen

Ihan näinä päivinä se tapahtuu, ellei ole jo tapahtunut.

WWF:n liito-oravaliven (siirryt toiseen palveluun) seuraamassa pöntössä asustavat liito-oravan poikaset tulevat pesästä tutkimaan maailmaa. Ja livelähetyksen seuraajien ihasteltaviksi.

– Ne ovat kömpelöitä ja saattavat tippuakin, mutta ei niiden kuinkaan käy, sillä onhan niillä oma laskuvarjo mukana, luontokuvaaja ja liito-oravatuntija Benjam Pöntinen naurahtaa. Ja vakavoituu sitten:

– Jos puun juurella on kissa tai koira, se on huono juttu.

Salaisessa metsässä

Lapualainen Benjam Pöntinen on ollut mukana luomassa WWF:n liito-oravaliveä. Kameran sijaintia ei kerrota – häiritsijöiden pelossa. Sen verran nytkin saa vain paljastaa, että jossain päin Etelä-Pohjanmaata ollaan.

– Tämä metsä on aika tyypillinen liito-oravalle. Vähän jo varttunutta sekametsää, kuusta ja lehtipuuta. Mitä järeämpiä puita, sen parempi, Pöntinen sanoo.

Pöntinen on levittänyt useita WWF:n hankkimia liito-oravan pönttöjä useisiin paikkoihin.

Benjam Pöntinen
Luontokuvaaja Benjam Pöntinen on toiminut WWF:n apuna ja asiantuntijana, kun liito-oravalivelle etsittiin kohdetta.Päivi Rautanen/Yle

Liitämis- ja kiipeilyoppia iltapäivällä

Liito-oravan pesää kuvaava kamera oli ensin luonnonpesällä. Siellä kaikki sujui hyvin, kunnes yhtenä päivänä pesä hiljeni. Pöntinen arvelee pesää asuttaneen liito-oravan joutuneen pedon kynsiin. Ehkä. Joka tapauksessa kamera jouduttiin siirtämään sen nykyiseen paikkaan kuvaamaan yhtä ihmisen tekemistä pöntöistä.

Pöntössä asuu liito-oravanaaras, jonka käytös viittaa siihen, että sillä on pesässä poikasia. Useimmiten kaksi, enimmillään joskus tiedetään olleen viisi, Benjam Pöntinen tietää.

Ja nyt, ihan näillä hetkillä, poikasten toivotaan tulevan ulos pesästä harjoittelemaan liitämistä ja kiipeämistä.

– Naaras käy ruokailemassa iltapäivällä, ja yölläkin. Poikaset oppivat naaraan vuorokausirytmin.

Pöntisen mukaan hyvä aika tarkkailla pesän touhuja onkin iltapäivällä noin kello 14, vähän ennen tai jälkeen.

– Se lähtee niihin aikoihin liikkeelle. Siinä kahvitunnin aikoihin, Pöntinen sanoo.

Rakkautta ensiliidolla

Benjam Pöntisen mukaan liito-oravanaaraan elinpiiri on muutama hehtaari. Pienempi siis kuin koiraan, jonka reviirillä saattaa olla useita naaraita.

– Mitä monipuolisempi puusto, sitä pienempi, koska naaras pärjää silloin pienemmällä alueella.

Pöntinen ihastui liito-oravaan heinäkuussa 1991. Hän muistaa tarkalleen miten kaikki kävi ensisilmäyksellä – tai ensiliidolla.

– Kun se tuli minua kohti ja liisi noin metrin yläpuoleltani, eikä pelännyt minua tai noteerannut, katsoin että "vau". Muistan vieläkin, miten se oli kuin hidastetussa filmissä.

Pöntinen on tarkkaillut ja valokuvannut lajia siitä lähtien. 1950-luvulla liito-oravia vielä oli, mutta vuosien mittaan liito-oravakanta on huvennut, vaikka jotkut sanovatkin niitä olevan "jo joka paikassa". Kyse on kuitenkin harhasta.

– Kun takamettät on hakattu, piha-alueille ja puistoihin jätetään yleensä ne hienot ja komiat puut. Tietenkin metsässä elävä otus tulee sinne, missä on hyvät olosuhteet, Pöntinen sanoo.

Liito-orava live kamera
Kamera seuraa liito-oravaperheen eloa muutaman metrin päästä.Päivi Rautanen/Yle

Ulkomaillakin katsojia?

WWF:n livekamerat ovat olleet suosittuja. Norppalive (siirryt toiseen palveluun) ja metsäpeuralive (siirryt toiseen palveluun)löytyvät WWF:n sivuilta, samoin Benjam Pöntisen suojatti, liito-oravalive. Katsojia lähetyksillä on sekä kotimaassa että ulkomailta.

Pöntinen uskoo, että myös liito-oravalive kiinnostaa ulkomailla. Onhan Suomi läntisintä liito-oravan aluetta. Esimerkiksi Ruotsissa sitä ei ole, Latviasta se on hävinnyt ja Virossakin liito-oravia on enää tosi vähän. Pöntinen toteaa.

Vaikka Pöntinen tarkkailee liito-oravia livenäkin, pysähtyy hän välillä myös nettilähetyksen pariin.

– Kyllä minä sitä aina silloin tällöin kattelen. Lähinnä joko ne poikaset siellä kurkkii.

WWF:n liito-oravaliveä voi katsella täältä (siirryt toiseen palveluun).