Analyysi: Nyt alkoi hallituksen kohtalon viikko – Orpon lausuntoon oli piilotettu viesti

Perustuslakivaliokunnan lausuntoluonnoksen huomiot hallituksen sote-mallin puutteista eivät tulleet hallituspuolueille yllätyksenä, kirjoittaa politiikan toimittaja Hannu Tikkala.

Sote-uudistus
Petteri Orpo
Petteri OrpoVesa Moilanen / Lehtikuva

Hallituksen kohtalosta on hyvin vaikea sanoa tällä hetkellä mitään varmaa, sillä se on sitonut kohtalonsa epävakaaksi todetun sote-uudistuksen toteuttamiseen.

­Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi maaliskuussa, että soten kaatuminen johtaisi uusiin vaaleihin. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) puolestaan kertoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina, että uudistuksen kaatuminen olisi vakavan harkinnan paikka hallitukselle.

Orpon lauantainen lausunto kokoomuksen sitoutumisesta sote-uudistukseen antoi politiikan tarkkailijoille entistä enemmän punninnan aihetta.

– Jos meidän eduskuntaryhmä tulee siihen tulokseen, että sote-uudistus ei vastaa niitä tavoitteita, joita olemme sille asettaneet, niin silloin meillä ei ole syytä tätä tukea.

Orpo listasi puolueen tavoitteiksi palveluiden uudistamisen, siitä seuraavan säästöpotentiaalin, nykyistä paremmat palvelut ja valinnanvapauden. Nyt kansanedustajat ja puolueihmiset ovat alkaneet tulkita, mitä Orpo sanoillaan tarkoitti.

Hallituksen sote-paketin takana lasketaan olevan tällä hetkellä 101 edustajaa 200:sta, kun kokoomuksen kansanedustaja Susanna Koski ilmoitti perjantaina äänestävänsä esitystä vastaan.

Viesti muille puolueille

Kokoomukselle keskeisiä asioita sote-uudistuksessa ovat valinnanvapausmallin ja budjettirajoittimen toteutuminen. Valinnanvapaudella tarkoitetaan sitä, että kansalainen voi valita, missä sote-keskuksessa hän asioi.

Budjettirajoittimella puolestaan viitataan menokehyksiin, joilla valtiovarainministeriö pyrkii rajoittamaan maakuntien sote-menojen kasvua.

Ilta-Sanomille vuodetun perustuslakivaliokunnan lausuntoluonnoksen mukaan sekä valinnanvapauslakiin että budjettirajoittimeen olisi luvassa muutoksia.

Luonnoksen mukaan palvelujen vapauttaminen kilpailulle pitäisi toteuttaa myöhemmin kuin hallituksen esityksessä esitetään. Budjettirajoitinta puolestaan pidetään liian tiukkana, sillä se voi estää saamasta hoitoa yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea.

Taustakeskusteluissa Orpon puhetta on tulkittu kokoomuksen linjanvedoksi: Jos he eivät saa tavoitteitaan läpi, kokoomus voi hylätä uudistuksen.

Puun ja kuoren välissä

Vaikka kokoomuksessa on nyt sisäisiä paineita sote-uudistuksen hylkäämiselle, se ei olisi puolueelle helppoa. Kokoomus saisi syyt niskoilleen soten kaatamisesta ja puolue olisi siinä tapauksessa ollut peräjälkeen kahdessa hallituksessa, joka ei olisi saanut uudistusta maaliin.

Kokoomuslaisista kansanedustajista kaksi on ilmoittanut äänestävänsä esitystä vastaan ja puolueesta eronnut Harry Harkimo pohtii yhä kantaansa. Seuraava lipeäminen hallitusrintamasta voisi aiheuttaa paniikkireaktion puolueessa.

Hallitusriveistä kerrotaan Ylelle, etteivät perustuslakivaliokunnan mahdolliset vaatimukset valinnanvapauden voimaantuloon tulisi puolueille yllätyksenä. Perustuslakivaliokunta kiinnitti vuosi sitten lausunnossaan huomiota samaan asiaan, mutta valiokunta ei antanut tarkkoja nuotteja muutoksiin.

Siitä huolimatta mielenkiinto kiinnittyy siihen, millaisia johtopäätöksiä kokoomus tekee perustuslakivaliokunnan huomioista. Puolue pelkää, että seuraava hallitus alkaa purkaa valinnanvapausmallia, jos sen toimeenpano lykkääntyy pitkälle tulevaisuuteen.

Pelko ei ole täysin aiheeton, sillä SDP ja vihreät ovat ilmoittaneet, että ne ryhtyvät purkupuuhiin, jos se on vielä mahdollista.

Tämän takia Orpo puhui uskottavasta polusta valinnanvapauden toteuttamiseen Ykkösaamussa.

Loka-, marras-, joulukuu…

Sote-keskustelu on viime viikot pyörinyt päivämäärien ympärillä. Nyt on selvää, ettei maakuntavaaleja pidetä lokakuussa.

Kansalaisilta on saattanut mennä ohi, miksi päivämääristä ylipäätään keskustellaan. Syynä on maakuntahallinnon perustaminen.

Mikäli demokraattisesti valittua maakuntavaltuustoa ei saada ajoissa valittua, koko maakuntahallinnon perustaminen lykkääntyy. Syynä on se, ettei lakien voimaantulon jälkeen perustettava väliaikaishallinto voi tehdä poliittisesti merkittäviä päätöksiä esimerkiksi sote-palveluiden järjestämisestä.

Tosin hallituksessa on pohdittu myös vaihtoehtoa, jossa väliaikaishallintoon tuotaisiin demokraattisia elementtejä mukaan. Se, miten tämä tapahtuisi, on toinen asia.

Jonkinlaisena takarajana maakuntavaaleille hallituksessa pidetään tammi- ja helmikuuta. Muuten seuraava hallitus voi tulla ja aloittaa sote-uudistuksen purkupuuhat.

Katso myös:

Ymmärrätkö miten sote vaikuttaa sinuun? Kokeile Ylen pelillä (siirryt toiseen palveluun)