Kattava rokote punkkitauteihin ei ole vielä kulman takana – diagnostiikka ja hoidot kehittyvät koko ajan

Selkäydinnesteestä otettava pikatesti nopeuttaa neuroborrelioosin diagnosointia. Punkkien levittämien sairauksien hoidossa riittää vielä paljon tutkittavaa.

punkit
Punkkeja pöydällä
Yle Uutisgrafiikka

Puutiaisaivotulehdukseen on olemassa tehokas rokote, mutta ei varsinaista hoitoa, kun taas borrelioosiin ei ole käytössä olevaa rokotetta, mutta siihen on hyvä hoito. Borrelioosiin etsitään rokotetta sekä oikeaa hoitomuotoa. Puutiaisaivotulehdukseen lääkärit kaipaavat nykyistä kohdistetumpaa hoitoa.

Turun yliopistossa ja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa tehdään neuroborrelioositutkimusta, jossa verrataan suonensisäisen antibiootin vaikutusta tablettiantibiootin tehoon. Potilaiden rekrytoiminen tutkimukseen on päättynyt, ja seuranta jatkuu tämän vuoden loppuun. Tuloksia voidaan analysoida ensi vuoden alussa.

Aiheesta on tehty tutkimusta jo muualla maailmassa, esimerkiksi Norjassa, jossa todettiin, että suonensisäinen ja tablettimuotoinen antibiootti toimisivat yhtä hyvin.

– Halusimme kuitenkin täällä meillä tehdä oman tutkimuksen, sillä Suomessa on neuroborrelioosia hoidettu aiemmin pääasiassa suonensisäisillä antibiooteilla. Olisi sekä potilaille että terveydenhuollolle helpompaa, jos suonensisäinen antibiootti voitaisiin korvata tablettimuotoisilla antibiooteilla, sanoo Infektiotautien vastuualueen johtaja, ylilääkäri Jarmo Oksi Tyksin tiedotteessa.

Vaikutelma on, että hoitomuodot toimisivat yhtä hyvin, mutta lopputulos saadaan vasta lopullisessa analyysissä.

Borrelioosiin hyvä hoito

Suomessa arvioidaan borrelioosiin sairastuvan noin 8 000 ihmistä. Jopa 80 tai 90 prosenttia borreliooseista on varhaisvaiheen ihon ilmentymiä, eli vaeltava punoitus ihossa. Nämä todetaan yleensä avoterveydenhuollossa. Myös hoito aloitetaan siellä eikä näissä tapauksissa potilaita lähetetä erikoissairaanhoitoon.

– Jos sen sijaan epäillään levinnyttä borrelioosia, joko neuroborrelioosia tai nivelborrelioosia, potilas pääsääntöisesti lähetetään tarkempiin tutkimuksiin keskussairaalaan, tai meidän tapauksessamme yliopistolliseen keskussairaalaan infektiopoliklinikalle, jossa voidaan ottaa lisänäytteitä, sanoo Oksi.

Borrelioosiin tutkijat ovat maailmanlaajuisesti jo pitkään etsineet rokotetta. Yhdysvalloissa oli jo rokote markkinoillakin, mutta se vedettiin takaisin sivuvaikutusepäilyjen takia. Eurooppalaisen rokotteen kehittelyssä on ollut vaikeuksia, eikä sellaista ole ainakaan aivan lähiaikoina tulossa.

Selkäydinnestenäyte tärkeä diagnosointia varten

Jos epäillään nivelborrelioosia, otetaan nivelnestenäyte. Jos taas epäillään neuroborrelioosia, tarvitaan selkäydinnestenäyte, jotta päästäisiin selvään diagnoosiin.

– Valtaosa levinneistä borrelioosista, noin 80 prosenttia, on tyypillisiä neuroborreliooseja, jossa on lieväoireinen ja pitkittynyt aivokalvotulehdus, johon liittyy hermojuurten tulehdus. Tämä aiheuttaa hermosärkyä käsissä tai jaloissa, joka voi yhtäkkiä vaihtaa puolta tai tasoa, esimerkiksi ylä- tai alaraajasta toiseen, selvittää Oksi.

Aivokalvojen ja hermojuurten tulehdukseen voi toisinaan liittyä kasvohalvaus tai muu niin sanottu aivohermohäiriö.

Tyksissä otettiin noin kuukausi sitten käyttöön pikatesti, jonka kehittelyyn Turun yliopisto on osallistunut.

– Se on selkäydinnesteestä otettava testi, joka nopeuttaa merkittävästi neuroborrelioosin diagnostista prosessia ja luo siten mahdollisuuden aiempaa nopeampaan hoidon aloitukseen.

Oireet voivat jatkua pitkään

Antibioottihoito levinneeseen borrelioosiin kestää noin 3–4 viikkoa. On todettu, ettei sen pidemmistä hoidoista ole hyötyä.

Jarmo Oksi painottaa, että oireet usein jatkuvat jonkin aikaa, vaikka bakteerit on saatu tapettua.

– Ihmisen immunologinen systeemi on niin monimutkainen, että elimistö voi oirehtia infektion jälkeen.

Yleensä noin 20 prosentilla potilailla on aaltoilevat oireet antibioottihoidon jälkeen. Nämä rauhoittuvat useimmissa tapauksissa noin kahden kuukauden jälkeen. Noin prosentille potilaita kuitenkin jää hyvin pitkäaikaisia oireita.

Puutiaisaivotulehdukseen hyvä rokote

TBE:hen (tick-borne encephalitis) tai suomeksi puutiaisaivotulehdukseen on olemassa rokote. Sen ottaminen vapaaehtoisesti ja omakustanteisesti on jatkuvasti lisääntynyt viime vuosina.

Sen lisäksi on tullut lisää alueita, joissa asukkaat saavat ilmaisia TBE-rokotteita. Uusimpina ovat Kemin eteläiset kaupunginosat, Kotkan saaristo, jotkut Lappeenrannan kaupunginosat sekä Raahen edusta. Kaksi vuotta sitten mukaan tulivat Parainen ja Simo.

Puutiaisaivokuumevirusta on vain noin prosentissa tai alle prosentissa puutiaisista.

Varsinaista virukseen vaikuttavaa hoitoa ei ole tarjolla. Puutiaisaivotulehdusta hoidetaan useimmiten sairaalassa elintoimintojen tarkkailemalla ja tukemalla ja nesteytystä antamalla.

– Spesifistä hoitoa virusta kohtaan tai sen laukaisemaa immunologista reaktiota kohtaan tuskin lähitulevaisuudessa löydetään, mutta periaatteessa joskus nämä hyvinkin voisivat olla mahdollisia. Suuren osaan virussairauksistahan ei ole olemassa spesifistä hoitoa toistaiseksi, toteaa Oksi tiedotteessa.

Puutiaisaivotulehdus on kuitenkin melko harvinainen: Suomessa on viime vuosina 40–80 ihmistä vuodessa sairastunut tähän virustautiin eli se on sata kertaa harvinaisempi sairaus kuin borrelioosi.

Lue lisää:

Suomalaisfirma kehitti pikatestin vaarallisen punkkitaudin toteamiseen: neuroborrelioosin havaitseminen voi helpottua