Yo-kokeissa 8 laudaturia kirjoittanut Ida Koskinen: "Luin vain, kun tuntui hyvältä ja kieliä opiskelin Youtubesta"

Lappeenrantalainen Ida Koskinen on yksi neljästä kahdeksan laudaturiin yltäneestä kevään ylioppilaasta. Hän sanoo menestyksensä salaisuudeksi sen, että on kuunnellut tunneilla ja osallistunut aktiivisesti opetukseen koko kouluaikansa.

ylioppilaskirjoitukset
Mistä on tehty huippuylioppilaat?
Mistä on tehty huippuylioppilaat?

Lauantaina lakkiaisiaan juhlii kaikkiaan 26 776 uutta ylioppilasta ympäri Suomea. Lappeenrannan lyseon lukion ylpeys Ida Koskinen on yksi heistä.

Ida Koskinen kertoo olevansa iloinen, mutta hämmentynyt loistavasta suorituksestaan. Hän ei osannut odottaa kahdeksaa laudaturia. Etenkin, kun hänen valmistautumistaan ei kovin päämäärätietoiseksi voi kehua.

– Minulla oli orastava lukusuunnitelma, mutta ei siitä tullut mitään. En lukenut millään tietyllä aikataululla. Kielissä turvauduin paljon Youtube-videoiden katseluun ja muutenkin luin vain, kun tuntui hyvältä.

Ida Koskiselle laudaturit eivät olleet pakkomielle, hän olisi ollut tyytyväinen vähempäänkin. Mikä sitten on nuoren naisen menestyksen salaisuus?

– En usko onnistumisen kirjoituksissa olevan kiinni tiukasta lukusuunnitelma ennen yo-kirjoituksia. Lukion koko oppimäärää ei voi oppia pelkän kevään lukuloman aikana. Se opitaan lukiossa.

Ylioppilaslautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä komppaa. Hänenkään mielestään kirjoituksissa ei ole kyse vain muistamisesta, tiedosta.

– Tietämisen lisäksi pitäisi osata ymmärtää, soveltaa, arvioida ja analysoida. Käyttää ajattelutaitoja. Pitkäjänteinen opiskelu lukiossa kantaa hedelmää. Uteliaisuus, motivaatio ja mielenkiinto. Kun jaksaa hakea yhteyksiä asioiden välille, ne pysyvät omassa päässä. Samalla kehittää sitä kypsyyttä, jota ylioppilastutkinnossakin tarvitaan, Tähkä sanoo.

Ida Koskinen uskoo laudaturiensa tulleen ennen kaikkea kokonaisuuksien ymmärtämisestä. Siinä taas on auttanut tuntiaktiivisuus.

– Olen koko lukioajan ja aiemminkin kuunnellut tunneilla ja osallistunut aktiivisesti. Se on ollut itselle tärkein oppimisen muoto.

"Haluaisin olla innostava roolimalli tulevaisuudessa jollekulle"

Koskinen suoritti lukionsa neljässä vuodessa, normaalin kolmen sijaan. Hän päätti asian heti lukion alussa.

– Tiesin haluavani lukea useita kursseja ja kirjoittaa monta ainetta yo-kokeissa. Olen myös harrastanut musiikkia koko ikänsä, soitan useampaa instrumenttia ja halusin olla mukana kaikissa koulun projekteissa. En tahtonut vetää ihan niin tiukkaa tahtia koko ajan, nuori nainen selittää ratkaisuaan.

Ylioppilaskirjoitukset Koskinen hajautti kolmeen osaan. Hän aloitti kirjoittamalla ensimmäiset aineet kolmannen opintovuotensa keväällä.

Aika ajoin lukio-opiskelu on ollut raskasta, Koskinen myöntää. Kun esimerkiksi samalle viikolle sattuvat jakson päättyminen, esseet ja sanakokeet.

– Mutta ei lukio yhtenään ole niska limassa puurtamista. Aina löytyy myös kivoja kursseja, jotka eivät ole pelkkää kirjasta pänttäämistä.

Koskisen tulevaisuudentoiveissa siintävät Helsingin yliopisto ja opiskelu matematiikan, fysiikan ja kemian opettajaksi.

– Opettajana haluaisin olla innostava roolimalli opiskelijoille. Itselleni on ollut todella tärkeää, että opettajat ovat saaneet kiinnostumaan aineestaan. Haluaisin olla sellainen jollekulle muulle.

Entä mitä neuvoja kahdeksan laudaturin Koskinen antaa tuleville lukiolaisille ja kirjoittajille?

– Lukiota aloittaville sanoisin, että tarttukaa rohkeasti kaikkeen, mikä edes vähänkään tuntuu kiinnostavalta. Ottakaa pitkä matikka, aloittakaa uusi kieli, lähtekää mukaan mahdollisille ulkomaanmatkoille, teatteriprojekteihin. Kaikkeen mihin vain suinkin ehtii, kannattaa tarttua.