Ruotsalaisen design-ikonin johtoajatus oli meille taviksille lohdullinen: "Kaikki ihmiselle rakkaat esineet sopivat yhteen toistensa kanssa"

Ruotsalaisen designin johtotähti, Svenskt Tenn esittäytyy kahdessa näyttelyssä Helsingissä.

muotoilu
Estrid Ericson perusti muotoiluyritys Svenkst Tennin ja palkkasi itävaltalaisen arkkitehdin Josef Frankin.
Ruotsalainen Estrid Ericson palkkasi Itävallassa syntyneen arkkitehti Josef Frankin pääsuunnittelijakseen. Yhdessä he nostivat Svenskt Tennin muotoilun huipulle.Lennart Nilsson / Svenskt Tenn

Näyttääkö sisustuksesi siltä kuin sattuma olisi heittänyt huonekalut yhteen? Hyvä niin. Olet ruotsalaisittain trendikäs. Ainakin mikäli uskomme Ruotsin design-ikoni Josef Frankia (1885–1967). Hän perusti suunnittelufilosofiansa sattumaan: kaikki ihmiselle rakkaat esineet käyvät yksiin toistensa kanssa. Frank kutsui ajatustaan akksidentalismiksi.

Se oli osuva sisustusfilosofia miehelle, jonka omaa uraa sattuma heitteli. Josef Frank oli huomattava arkkitehti kotimaassaan Itävallassa. Vuonna 1933 hän joutui pakenemaan vaimonsa kotimaahan Ruotsiin, kun antisemitismi alkoi nostaa päätään. Frank olisi halunnut jatkaa uraansa arkkitehtinä mutta toisin kävi.

– Myös Ruotsissa oli tuohon aikaan voimakasta antisemitismiä. Natsismia paenneiden oli vaikea saada töitä. Sillä ei ollut merkitystä, oliko maahantulija juristi, kauppias tai lääkäri. Juutalaisia karsastettiin, sanoo Svenskt Tennin luova johtaja Thommy Bindefeld.

Arkkitehdin ura jäi, mutta Frank pääsi muotoilijaksi tukholmalaiseen Svenskt Tenniin. Design-yritystä johti Estrid Ericson (1894–1981), joka oli poikkeuksellinen visionääri. Ericson piti Frankin tyylistä ja palkkasi tämän pääsuunnittelijakseen.

– Svenskt Tennissä Frank sai tilaa kukoistaa. Ilman Estrid Ericsonia Josef Frank olisi vaipunut unohduksiin, Bindefeld sanoo.

Itävaltalainen muotoilija Josef Frank
Itävaltalainen Josef Frank uskoi sisustuksessa sattumaan: esineiden piti näyttää siltä kuin ne olisi sattumalta jätetty niille sijoilleen.Lennart Nilsson / Svenskt Tenn

Sekoittaminen on kaiken a ja o

Rakennusten sijasta Frank keskittyi Ruotsissa huonekalujen, tekstiilien ja valaisinten suunnitteluun. Se osoittautui onnenpotkuksi sekä Frankille että Svenskt Tennille. Frank erottui joukosta. Aikana, jolloin Pohjoismaissa ihailtiin niukkaa ilmaisua ja funktionalismia, Frank ui vastavirtaan.

Hänen kankaansa olivat värikkäitä ja leikkisiä, täynnä eksoottisia kukkia ja lintuja. Huonekalut olivat kevyitä, ilmavia ja muodoiltaan pehmeitä.

Kodikkuus ja viihtyvyys olivat Frankille kaikki kaikessa. Hän ei uskonut orjalliseen sääntöjen ja trendien noudattamiseen. Frankin mielestä vanhan ja uuden, eri tyylien, värien ja muotojen sekoittaminen oli hyvästä. Lopputuloksen piti näyttää siltä, kuin huonekalut ja esineet olisi sattumalta jätetty niille sijoilleen.

– Hänellä ei ollut dogmeja tai rajoitteita. Hänen suunnittelunsa lähti aina ihmisestä: ”Jos nämä esineet näyttävät minun mielestäni kauniilta yhdessä, ne ovat kauniita yhdessä. Jos haluan asetella ne tällä tavalla, se on ok”, Bindefeld kuvailee arkkitehdin ajattelua.

Se oli sitä akksidentalismia.

Svenskt Tennin muotoilua esitellään Didrichsenin taidemuseossa.
Estrid Ericson panosti kattauksiin. Josef Frank muotoili ja Ericson loi esineistä viihtyisiä kokonaisuuksia.Jaani Lampinen / Yle

Kovaa valuuttaa huutokaupoissa

Josef Frankin ja Estrid Ericsonin yhteistyö jatkui Svenskt Tennissä yli 30 vuotta. Heidän välinsä olivat hyvin muodolliset: sinunkaupat tehtiin vasta vanhoilla päivillä.

– He olivat lyömätön pari ja loivat rajoja rikkovan uuden tyylin. Josef toteutti kaiken, mitä Estrid häneltä pyysi. Estrid oli visionääri ja Josef toteuttaja, sanoo Didrichsenin taidemuseon intendentti Maria Didrichsen.

Jos Josef Frank oli omintakeinen muotoilija, myös Estrid Ericson oli poikkeuksellinen nainen. Hän perusti Svenskt Tennin 1920-luvulla, aikana, jolloin muotoilu oli erittäin miesvaltainen ala.

– Se oli ainoa tapa päästä eteenpäin, koska miehet eivät palkanneet naisia, Didrichsen sanoo.

Liike aloitti tinaesineillä, mutta alkoi pian laajentaa sisustukseen, huonekaluihin ja kankaisiin. Frankin palkkaaminen oli Ericsonilta nerokas veto. Se huomattiin jo vuonna 1934 Tukholman Liljevalchsin näyttelyssä, johon design-yritys osallistui. Frankin muotoilu herätti huomiota – ja jopa närää.

– Siellä esiteltiin muun muassa Frankin Liljevalchs-sohva, joka on 1,4 metriä syvä ja 2,8 metriä leveä. Sitä kritisoitiin aika lailla. Väitettiin, että se ei mahdu edes ovesta, sanoo intendentti Maria Didrichsen.

Sama sohva on edelleen tuotannossa. Frankin muotoilu on muutenkin arvossaan. Huutokaupoissa hänen valaisintensa ja huonekalujensa hinnat voivat kivuta kymmeniin tuhansiin euroihin.

Svenskt Tennin muotoilua
Josef Frankin muotoilu oli värikästä, iloista ja kevyttä.Jaani Lampinen / Yle

Kaikki on jo tehty

Josef Frank vaikutti vahvasti ruotsalaiseen muotoiluun. Hänen oman inspiraationsa lähteitä olivat muun muassa brittiläisen arts & crafts -liikkeen kirkkaimpiin tähtiin kuulunut William Morris (siirryt toiseen palveluun) ja ruotsalaisen taidemaalari Carl Larssonin puoliso Karin Larsson, joka sisusti kodit, jotka hänen miehensä ikuisti idyllisiin maalauksiin.

Myös muut kulttuurit ja muun muassa aasialainen muotoilu innostivat Frankia.

– Hän sai inspiraatiota eri puolilta maailmaa, mutta muunsi vaikutteet ja teki niistä jotain aivan omaansa, Bindefeld sanoo.

Tutankhamonin haudan löytyminen säväytti arkkitehtia, joka muotoili egyptiläisen kuninkaan mallin innoittamana omanlaisensa Tutankhamonin jakkaran.

– Frank itse sanoi, että emme pysty tänä päivänä luomaan enää mitään täysin uutta. Kaikki rakentuu sille, mitä on ollut muinoin. Meidän tehtävämme on yhdistellä mennyttä raikkaaseen uuteen kuosiin, Didrichsen kertoo.

Svenskt Tennin muotoilua
1920-luvulla perustettu Svenskt Tenn aloitti tinaesineillä.Jaani Lampinen / Yle

Liikkeen omistaa säätiö

Svenskt Tennillä on vain yksi liike, joka on sijainnut samassa osoitteessa Tukholman Strandvägen 5:ssä vuodesta 1927 asti. Sinne vaelletaan kauempaakin hypistelemään kuoseja ja päivittelemään sisustuksia.

Myynnissä on myös nykymuotoilijoiden luomuksia, mutta noin 80 prosenttia tuotteista on edelleen Josef Frankin suunnittelemia. Frankilla on mistä ammentaa. Häneltä jäi perinnöksi mittava tuotanto: 160 kuosiluonnosta ja noin pari tuhatta huonekalupiirustusta. Osa niistä on tallessa Ruotsin kansallisarkistossa.

– Meillä on noin 40–45 mallia kerrallaan tuotannossa. Vaihtelemme myynnissä olevia kankaita ja huonekaluja. Laitamme osan takaisin arkistoon ja poimimme sieltä uusia malleja esiin. Sillä tavalla jännite säilyy ja mallit jäävät elämään, Bindefeld kertoo.

Liikkeen omistaa Kjell ja Märta Beijerin säätiö. Se jakaa Svenskt Tennin voitot apurahoina (siirryt toiseen palveluun) muun muassa ruotsalaisen biolääketieteen ja ympäristön tutkimukseen sekä koulutukseen.

Svenskt Tennillä on nykyisin myös ompeluateljee.

– Annamme sitä kautta töitä ompelijankoulutuksen saaneille syyrialaisille pakolaisille. Muistamme sillä tavalla Estrid Ericsonin perintöä: sitä, että hän antoi Josef Frankille tilaisuuden tehdä töitä, Bindefeld sanoo.

Itävaltalainen arkkitehti Josef Frank
Josef Frankin mielestä huonekalujen piti olla kevyitä ja niissä piti olla korkeat jalat, jotta niiden alta saattoi nähdä seinän ja lattian taitekohdan.Jaani Lampinen / Yle

Ilo irti kauneudesta

Svenskt Tenniä on nyt esillä kahdessa näyttelyssä Helsingissä. Hanasaaressa painottuu liikkeen nykymuotoilijoiden tuotanto ja Didrichsenin taidemuseossa Josef Frankin ja Estrid Ericsonin yhteistyö.

Didrichsenillä on esillä myös Josef Frankin vanhoilla päivillä omaksi ilokseen, erityisesti ulkomaan matkoilla maalaamia akvarelleja. Taidehistorioitsija Anna Sievert löysi 15 vuotta sitten kansiollisen Frankin vesiväritöitä ja alkoi etsiä niitä lisää. Lopulta töitä löytyi yli 400.

– Josef Frankilla oli elämässään paljon surua ja tuskaa. Se ei kuitenkaan näy hänen tuotannossaan, huonekaluissa tekstiileissä tai akvarelleissa. Sisällä saattoi olla pimeyttä, mutta se ei tullut ulos paperille. Kenties hän löysi iloa kauneudesta, Sievert arvelee.

Estrid Ericson & Josef Frank – muotoilun uudistajat -näyttely Didrichsenin taidemuseossa Helsingissä 9.9. asti.

Design from Sweden -näyttely Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Helsingissä 26.8. asti.