Saamenkielisistä opettajista on huutava pula saamelaisalueella: "Utsjoki jää Inarin palveluiden ja Norjan palkkojen väliin"

Pätevistä saamenkielisistä opettajista saa suorastaan kilpailla saamelaisalueella. Etenkin Utsjoen koulutoimelle opettajien löytäminen teettää työtä.

Koulutus ja kasvatus
Ohcejohka vuojadanhállá
Utsjoen kunnan rehtori-sivistystoimenjohtaja on huolissaan tulevan syksyn opettajatilanteesta: Utsjoen koulutoimessa on yhä täyttämättömiä opettajanpaikkoja auki.Vesa Toppari / YLE

Utsjoen koulutoimessa on tänä keväänä ollut avoinna yli kymmenen työpaikkaa. Opettajanvirkojen lisäksi haettiin myös koulunkäyntiavustajaa ja iltapäiväkerhon vetäjää, kertoo Utsjoen rehtori-sivistystoimenjohtaja Laura Arola. Kevät on ollut raskas.

– Olen työskennellyt täällä neljä vuotta, ja tilanne on sinä aikana mennyt koko ajan vaikeammaksi. Tämä kevät on ollut erityisen vaikea rekrytoinnin kannalta. Vaikeuksia on ollut jopa suomenkielisten opettajien löytämisessä, huokaisee Arola.

Saamelaiskäräjien koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari vahvistaa Arolan olevan oikeassa. Tilanne on vaativa koko saamelaisalueella, etenkin Utsjoella ja Enontekiöllä. Pulaa on eniten aineenopettajista perusopetuksen ylimmillä luokilla.

– Kyseessä on poikkeus, jos päteviä saamenkielisiä aineenopettajia löytyy, Aikio-Puoskari kuvailee tilannetta.

Tilannetta todistaa myös Ylen koulukone: Kaikista Utsjoen opettajista 73 prosentilla on pätevyys. Vertailun vuoksi Sodankylässä luku on 98 prosenttia.

Koulutetuista saamenkielisistä henkilöistä on kova kilpailu

Syitä opettajapulaan on Utsjoen rehtori-sivistystoimenjohtaja Laura Arolan mukaan monia. Alueen kouluissa on jo kauan ollut suunnilleen samanikäisiä opettajia, jotka ovat nyt joukolla alkaneet jäädä eläkkeelle. He ovat tulleet Utsjoelle monta kymmentä vuotta sitten siihen aikaan, kun vielä maksettiin syrjäseutulisää. Inarissa lisä oli jopa 28 prosenttia.

– Totuus on, että Utsjoki jää Inarin palveluiden ja Norjan palkkojen väliin.

Laura Arola lea čuvgehushoavda ja rektor Ohcejoga gielddas.
Utsjoen kunnan rehtori-sivistystoimenjohtaja Laura Arolan mukaan Utsjoki on lapsiperheille hyvä paikka asua.Vesa Toppari / Yle

Arola arvelee, että Utsjoki ei houkuttele nuoria ja heitä, joilla ei ole vielä perhettä. Lapsiperheille Utsjoki puolestaan on hyvä paikka asua.

Ivalossa tilanne on parempi, ja sen vahvistaa myös Ivalon ala-asteen rehtori Pirkko Olli.

– Ivalo on kiinnostanut opettajia varmaankin siksi, että täällä on paljon vapaa-ajan aktiviteetteja ja helppo lähteä minne vain, sanoo Olli.

Vaikka monet ottavat opettajaopintoja, eivät kaikki työskentele opettajana. Koulutetulle saamenkieliselle henkilölle moni ovi on avoinna.

– Kilpailua on koko ajan. Meiltä Ivalosta siirtyy tänä vuonna yksi saamenkielinen opettaja Utsjoen kuntaan töihin. Menetämme yhden opettajan, mutta sehän on taas Utsjoelle voitto, Olli kuvaa kilpailua.

Pirkko Olli lea Avvila vuolleskuvlla rektor.
Ivalon ala-asteen rehtori Pirkko Ollin mukaan kilpailua saamenkielisistä opettajista on koko ajan.Anneli Lappalainen / Yle

Saamelaiskäräjien koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari kertoo Norjan palkkojen olevan sellainen houkutin, joka vetää useita Suomen saamelaisia töihin Norjaan. Myös saamelaiskäräjillä on tarve päteville opettajille. Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistossa tuotetaan saamenkielistä oppimateriaalia.

– Opettajat ovat parhaita oppimateriaalin tekijöitä, etenkin jos heillä on kokemusta opettajan työstä. Myös me tarvitsemme heitä. Opettajista on kova kilpailu, kertoo Aikio-Puoskari

Kilpailun on havainnut myös Laura Arola, jolla on monta pulmaa ratkaistavana ennen syksyä.

– Meillä on yhä täyttämättömiä paikkoja ja rekrytointi on edelleen käynnissä. Olen huolissani ensi syksystä. Aina toukokuussa tilanne tuntuu mahdottomalta, mutta aina meillä kuitenkin on elokuussa opettajia ollut, pohtii Arola.

Ratkaisuja näköpiirissä: Superstipendi ja opettajankoulutuksen kehittämishankkeet

Norjan saamelaiskäräjät houkuttelee nuoria niin kutsutulla superstipendillä opiskelemaan opettajaksi. 50 000 kruunun stipendin voivat saada myös Suomen puolelta Norjaan tulevat saamen kielen taitoiset opettajaopiskelijat.

Se voi olla asia, joka tulevaisuudessa ratkaisee Utsjoen tilanteen, arvelee Laura Arola.

– Uskon, että sillä on vaikutusta. Meillä on tälläkin hetkellä sellaisia opettajia, joilla ei ole pätevyyttä, mutta ovat jo vuosia työskennelleet opettajana. Osa heistä on nyt päättänyt lähteä opiskelemaan opettajaksi, kertoo Arola.

Opettajapulaan haetaan ratkaisua myös Suomen puolella. Opetus- ja kulttuuriministeriö laittoi vastikään korkeakoulujen haettavaksi yhteensä 12 miljoona euroa erityisavustusta opettajankoulutuksen kehittämishankkeisiin. Saamelaiskäräjien koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskarin mukaan Oulun yliopiston Giellagas-instituutti ja kasvatustieteiden tietekunta ovat hakeneet rahoitusta.

Ulla Aikio-Puoskari
Saamelaiskäräjien koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari toivoo, että Opetus- ja kulttuuriministeriön opettajankoulutuksen kehittämishankkeisiin suunnatusta erityisavustuksesta olisi apua myös saamenkielisten opettajien koulutuksessa.Kirsti Länsman / Yle

– Olisi todella hyvä, että pätevät opettajat voisivat syventää kielitaitoaan, ja he, jotka työskentelevät opettajana, mutta eivät ole suorittaneet pedagogisia opintoja, saisivat helpon ja sujuvan mahdollisuuden läpäistä opinnot.

Giellagas-instituutista eivät halunneet tässä vaiheessa kertoa projektista, johon ovat hakeneet rahoitusta. Tieto rahoituksen saamisesta tullee viimeistään kesäkuussa.