Lääkärikoptereihin saattaa iskeä lentäjäpula — vain harva lentäjä täyttää vaatimukset: “Uhkaa toiminnan jatkuvuutta”

Vaatimuksiin kuuluu muun muassa tuhannen tunnin kokemus kopterin päällikkönä. FinnHEMSin tukikohdissa työskentelee yhteensä noin 40 lentäjää.

helikopterit
Helikopteri hallissa.
Kalle Mäkelä / Yle

Uusien lentäjien saaminen lääkärikoptereihin saattaa vaikeutua tulevina vuosina. Nykyisistä lentäjistä 75 prosenttia jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana, ja uusia tulee alalle hitaasti.

— Meillä on nyt tarpeeksi lentäjiä, mutta ilman reagointia lentäjäpula uhkaa toiminnan jatkuvuutta 5–10 vuoden kuluttua, pohtii lääkärihelikopteritoiminnasta vastaavan FinnHEMSin toimitusjohtaja Jyri Örri.

Lääkärikopterien tukikohdat sijaitsevat Vantaalla, Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä. Lentäjien tarve lisääntyy vuonna entisestään 2022, koska silloin perustetaan tukikohdat myös Seinäjoen seudulle ja Kaakkois-Suomeen.

Useat ensihoidon ylilääkärit ovat arvostelleet lääkärihelikopteritoiminnan laajennussuunnitelmia.

Tarvittava lentokokemus kertyy hitaasti

Lentäjiltä vaaditaan muun muassa pätevyyttä lentää mittariolosuhteissa eli ilman näköyhteyttä maahan. Edellytyksenä on myös tuhannen tunnin kokemus helikopterin päällikkönä. Vaatimukset tulevat ilmailusäädöksistä.

Sopivia pilotteja on Suomessa niukanlaisesti. Suurin ongelma liittyy lentotuntien kartuttamiseen. Yksittäiset lennot ovat yleensä kestoltaan melko lyhyitä, eikä Suomessa ole kovin kummoista siviilipuolen markkinaa, missä tunteja karttuisi.

Lentäjä Santtu Mannila esittelee helikopterin ohjaamoa.
Suomessa mittarilento- ja päällikkötunteja kertyy lähinnä Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen lentäjille. Yksi Turun tukikohdan lentäjistä on Turun vartiolentueen entinen päällikkö Santtu Mannila.Kalle Mäkelä / Yle

— Esimerkiksi Norjassa lennetään helikoptereilla merkittävästi enemmän kuin Suomessa, sanoo FinnHEMSin toimitusjohtaja Jyri Örri.

Trafin alustavan tilaston mukaan Suomessa lennettiin viime vuonna helikoptereilla ansio- ja yksityislentoa yhteensä reilut 11 000 tuntia. Aikataulunmukaista liikennelentoa ei ole ollut Suomessa sitten vuoden 2008, jolloin Copterline pisti pillit pussiin.

Norjan ilmailuviranomaisen Luftfartstilsynetin tilastojen mukaan maassa lennetään helikoptereilla ainakin kymmenen kertaa Suomea enemmän. Pelkästään porauslautoille lennettiin viime vuonna 40 000 tuntia.

Vuosien päässä odottavaa ongelmaa on ratkottava jo nyt

FinnHEMSin toimitusjohtaja Jyri Örrin mukaan mahdollista lentäjäpulaa on jo alettu pohtia. Syytä onkin, sillä kaksi vuotta kestävän peruskoulutuksen ja vaadittavien lentotuntien takia lääkärikopteriin kelpaavan lentäjän kouluttaminen kestää käytännössä vuosia.

— Yhtiö on ruvennut pohtimaan eri toimijoiden kanssa, millaisia koulutuspolkuja lentäjille voisi luoda. Peruslentokoulutuksessa voisi olla saavutettavissa synergiaa Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen kanssa, Örri sanoo.

Lentäjien rekrytoiminen muista maista on pulmallista kielen takia. Yhteydet esimerkiksi lääkärikopterin ja hätäkeskuksen kanssa hoidetaan suomeksi.