Ministeri: Viennin vastaperustettu ykkösnyrkki joutuu yt-leikkuriin ilman valtion lisärahoitusta

Suomessa tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytetty raha on pudottunut vauhdilla jo vuosia samalla kun naapurimaat kasvattavat omia panoksiaan.

tutkimus- ja kehittämistoiminta
Laboratorio
AOP

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan hallituksen on lisättävä 40–60 miljoonaa euroa Business Finlandin rahoitukseen. Raha tarvitaan ensi vuoden budjettiin, joten päätös lisärahasta on tehtävä elokuun budjettiriihessä.

Ilman rahoituksen kasvattamista Business Finland (BF) joutuu vähentämään henkilöstöään yt-neuvotteluissa.

– Haluan uskoa, että riihessä saadaan lisärahoitusta Business Finlandiin, että niiltä vältyttäisiin tai että ne olisivat mahdollisimman pienet, Lintilä sanoi aamulla toimittajatilaisuudessa.

Hänen mukaansa nykyisellä rahoituksella BF:n koko ei voi pysyä ennallaan, “vaikka kansainvälistä verkostoa pitäisi päinvastoin kasvattaa”.

Naapurit kasvattavat, Suomi -24%

Suomen tutkimus- ja tuotekehitysmenot ovat olleet tuntuvassa laskussa vuodesta 2011 lähtien. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan t&k-menot ovat pudonneet vuosien 2011–17 aikana peräti 24 prosenttia.

Se heikentää mahdollisuuksia pitää yllä Suomen kilpailukykyä tulevaisuudessa. Samaan aikaan Suomen kilpailijamaat ovat kasvattaneet t&k-panoksiaan tuntuvasti.

Suomen t&k-menot vuosina 2000-2017, grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Viime vuonna Suomen t&k-menojen alamäki taittui hienoiseen nousuun.

Julkinen raha tuo yksityistäkin

BF:n markkinointi- ja viestintäjohtaja Tomi Korhonen sanoo, että yt-mahdollisuutta ei haluta edes pohtia.

– Kansallisen t&k-panostuksen laskeva trendi on valitettavan tuttu teema. Olemme pitäneet lisärahoituksen tarvetta esillä. Tämä laskeva kehitys ei ole tässä mielessä uutta.

BF syntyi tämän vuoden alussa kun vienninedistäjä Finpro ja innovaatiorahoittaja Tekes yhdistettiin. Uudessa organisaatiossa työskentelee noin 600 henkeä, joista yli sata ulkomailla.

– Budjettiriihen jäkeen tiedämme suunnan. Tällä hetkellä emme varaudu väen vähennyksiin.

T&k-rahoituksen putoaminen kertoo sekä hallituksen tekemistä leikkauksista mm. Tekesin budjettiin että yritysten omista leikkauksista tutkimukseen. Hallitus leikkasi Tekesin budjettia merkittävimmin vuonna 2015.

– Julkisen rahan vipuvaikutus on merkittävä. Kun julkista rahaa laitetaan euro, niin yksityistä rahaa tulee jotakuinkin saman verran, sanoo Korhonen.

Suomen viime vuosien kehitystä hän pitää huolestuttavana tulevaisuuden näkymien kannalta.

– Käyrä on dramaattinen, myös siksi että verrokkimaissa mennään juuri toiseen suuntaan. Siellä nähdään t&k:n merkitys kansantaloudelle ja yrityksien kilpailukyvylle. Tottakai toivomme samanalaista kehitystä Suomellekin.