Porilaisen fysioterapeutin raju väite: Lapsillemme myydään epäterveellisiä kenkiä

Kenkävalmistajat ja kokenut ortopedian erikoislääkäri kiistävät väitteet, joiden mukaan ohuet ja joustavapohjaiset kengät lisäisivät lasten jalkojen hyvinvointia. Keskustele aiheesta jutun lopussa.

kengät
Fysioterapeutti Terhi Sulin.
Mari Kahila / Yle

Hyllykaupalla pettymyksiä. Fysioterapeutti Terhi Sulin alkaa tuskastua. Porilainen kenkäkauppa ja marketti toisensa jälkeen hän etsii yhä oikeanlaisia kenkiä. Välikausikenkiä, joilla viilettää kevään ja kesääkin.

Ainoana kriteerinä on, että kengät olisivat hänen kahden poikansa jaloille terveelliset. Kun usko alkaa loppua, Sulin miettii, että jos löytyisi kengät, jotka ovat edes sinne päin. Kyllä Porin kokoisesta kaupungista pitää löytyä lapsen jalalle terveellisiä kenkiä.

Kävelyä pingviinien tyyliin

Tieto lisää tuskaa. Lattea fraasi kävi nopeasti toteen, kun Sulin alkoi kaivaa tietoutta lasten jalkaterveydestä (siirryt toiseen palveluun) ja kenkien valinnasta (siirryt toiseen palveluun)ensimmäisen lapsen opetellessa kävelemään.

Ensikengät. Nykyisin Sulin jo kavahtaa pelkän sanan kuultuaan. Sellaisia hänenkin pojalleen suositeltiin neuvolassa ja kenkäkaupassa. Kengät, jotka saavat lapset kävelemään kuin pingviinit. Kävely jäykillä kengillä ei rullaa, varpaat eivät pääse tekemään luonnollista työtään ja kanta iskeytyy liian voimalla maahan. Sulin kertoo, että jotkut ammattilaiset laittavat edelleen yhtäläisyysmerkit hyvän kengän ja tukevan kengän välille.

– Se on ihan käsittämätöntä. Monet tuputtavat lapselle tukevia, kankeita kenkiä. Terve lapsen jalka ei tarvitse tukea. Jalan pitää päästä kehittymään ja vahvistumaan itse, Sulin toteaa.

Hän neuvoo kengän valinnassa kiinnittämään huomiota siihen, että kengän pohja on juuri päkiän kohdalta helposti taipuva. Hyvä kikka on testata, pääseekö lapsi kengät jalassa varpailleen.

Kenkä, joka taipuu päkiän kohdalta
Päkiän kohdalta taipuva kenkä.Terhi Sulin

Lasten jalkaterien luut koostuvat lähes kokonaan pehmeästä rustosta. Siksi ne ovat erityisen herkkiä virheasennoille, jos jalassa on väärän malliset tai kokoiset kengät. Sulin uskoo, että terveet jalat voidaan pahimmillaan sairastuttaa kengillä. Jo aiemmin on uutisoitu, että valtaosa suomalaislapsista kulkee liian pienissä kengissä.

Kapeat kengät sumputtavat varpaat

Nelivuotias Topias juoksee rallia marketin kenkähyllyjen ympärillä.

Äiti, Terhi Sulin, yrittää saada pojan pysähtymään ja astumaan sinisten tossujen pohjallisten päälle. Topias osaa itse, hän haluaa päättää, miten jalka pohjallisen päälle asetetaan. Pienen kinastelun jälkeen äiti saa neuvoa.

Kantapään alareunan taakse pitää jäädä sentti tyhjää, koska jalan ollessa kengässä kantapään alareuna asettuu noin sentin päähän kengän takareunasta. Suositeltu kasvu- ja käyntivara on lasten kengissä 1,2–1,7 senttiä.

Kenkä toisensa jälkeen saa hylätyn arvosanan. Lestit ovat järjestään liian kapeita. Ne hukkuvat Topiaksen jalan alle.

– Erittäin monessa kengässä lesti kapenee kärkeä kohden. Vaikka lapsen jalan levein kohta ovat juuri varpaat ja päkiä. Vaivaisenluita saadaan jo lapsillekin, kun varpaat sumputetaan tällä tavalla kenkään.

Kenkäteollisuus laahaa perässä ja pahasti.

Terhi Sulin

Hyvin monissa kengissä on Terhi Sulinin mukaan myös liian paksu pohja. Hän haluaisi lastensa kengänpohjien olevan alle viisi millimetriä paksuja. Tosin hän tietää, ettei sellaisista kannata markettien tai kenkäkauppojenkaan kenkähyllyillä haaveilla. Jos löytyisi edes alle sentin paksuisia pohjia.

Sulinin mielestä lasten kengissä ei saisi olla lainkaan korkoa. Hän huomauttaa, että nykyisin osassa kengistä korko on piilotettu kengän sisälle. Matalakin korko muuttaa turhaan kehon asentoa ja lapsen kävelytapaa.

– Jos kengän pohja on paksu ja taipumaton, on jalkineeseen tehtävä korkoa ja kärkikäyntiä, jotta sillä ylipäätään pystyy kävelemään.

Kengissä olisi hyvä olla nauhat tai tarrat, jotta kengän saa säädettyä lapsen jalalle sopivaksi. Näin jalka ei pääse liikkumaan liikaa kengän sisällä ja kantapää pysyy paikoillaan.

Värejä ei ole säästelty lasten kengissä. Pinkeissä tennareissa seikkailee lastenohjelma Ryhmä Haun tyttöjäsen Kaja, sinisiä kenkiä koristaa Vainu-koira. Näihin on lasten varmasti helppo ihastua, ja aikuistenkin.

Juuri siitä ansasta Terhi Sulin haluaa varoittaa vanhempia. Lapselle ei vain yksinkertaisesti ole helppo ostaa kenkiä. Valikoimat ovat fysioterapeutin mielestä surkeat ja riski valinnan epäonnistumiseen tämän vuoksi erittäin suuri.

Ortopedi: Liiasta joustavuudesta voi olla haittaa

Kenkien ostaminen lapselle on helppoa. Näin toteaa yli 30 vuotta lasten ortopedisiä vaivoja ratkonut ortopedian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio. Hän on Terhi Sulinin kanssa monesta asiasta eri mieltä. Kallio toki itsekin kantaa huolta siitä, että lapset kulkevat liian pienissä tai ahtaissa kengissä, mutta muuten fysioterapeutti Sulin on ortopedin mielestä liian mustavalkoinen.

– En lähtisi tuomitsemaan pohjan jäykkyyksiä. Minulla on paljon 10–12-vuotiaita potilaita, joiden kantapääkipu on aiheutunut juuri liikaa vapautta jalalle tarjoavista jalkineista. Niissä on liian löysä kantakuppi ja kiertolöysä pohja.

Täysin korottomiksi ei Kallion mielestä tulisi myöskään lasten kenkiä tehdä. Hänen mielestään pieni korko ajaa kengissä asiansa, sillä siten kenkään saadaan parempi iskunvaimennus.

– Jos alusta on kova, on korosta hyötyä. Jos taas liikutaan vaikkapa kimmoisalla nummipolulla, ei korkoa silloin tarvita.

Valmistajilta saa nihkeästi vastauksia

Löytyi kahdet lasten kengät, jotka nippa nappa täyttivät Sulinin asettamat terveellisen kengän kriteerit. Surkea tulos maan kymmenenneksi suurimmassa kaupungissa. Ratsiassa kengät päätyivät hylätyiksi etenkin huonon lestinsä takia. Hylkyjä saivat niin jäykät kengät kuin taipuisat ja kevyemmätkin kenkämallit.

Ratsian tulos hämmentää. Mitä lapsillemme oikein myydään? Ja miksi?

Sulin ei osaa vastata. Hän on yrittänyt saada vastauksia kotimaisilta ja ulkomaisilta kenkävalmistajilta. Aluksi hänen sähköposteihinsa ei vastattu tai vastaukseksi tarjottiin muutamaa ympäripyöreää lausetta. Hän ei myöskään saanut perusteita, miksi lasten tulisi käyttää tukea tarjoavia kenkiä.

Kenkäteollisuus laahaa perässä ja pahasti. Tätä mieltä Sulin on ja uskaltaa sen ääneen sanoa. Hänen mukaansa faktat lapsen jalalle sopivista kengistä ovat olleet tiedossa jo yli kymmenen vuoden ajan. Hän ei ymmärrä, miksei kenkäteollisuus ota tietoja tosissaan.

– Miksipä toisaalta he lähtisivät muuttamaan mallistojaan, kun ihmiset ostavat nyt myynnissä olevia kenkiä.

Suomen sääolot vaikeat valmistajille

– Ei pidä paikkaansa, sanoo Reiman markkinointijohtaja Topi Lintukangas.

Hän ei luonnollisestikaan ole sitä mieltä, että Reima tekisi varta vasten lapsen jaloille epäterveellisiä kenkiä. Hän korostaa, että kaiken kenkäsuunnittelun lähtökohtana on aina lapsen jalka.

Reiman markkinointijohtaja Topi Lintukangas
Mari Kahila / Yle

Välikausikengät ovat Lintukankaan mielestä haasteelliset. Suomen säät vaihtelevat keväisin. Tarjolla voi olla lämpötiloja kylmästä kuumaan, ja kenkien pitää tarjota suojaa kosteudelta. Kevyttä ja joustavaa kenkää on kevätkeleille vaikea tehdä. Se voisi Lintukankaan mukaan selittää Porissa tehdyn kenkäratsian surkeaa tulosta.

Se ei vaan lämmitä ketään, jos teemme vaikka kuinka täydellisiä kenkiä ja ne jäävät sinne kaupan hyllylle.

Topi Lintukangas

Mutta ei Reimalla haluta asettua fysioterapeutti Terhi Sulinin kanssa napit vastakkain. Markkinointijohtaja kertoo, että kenkien suunnittelussa kuunnellaan koko ajan herkemmällä korvalla uutta tietoa lasten jalkojen terveydestä. Keveys ja joustavuus ovat Reiman uuden malliston lähtökohtia.

Paksu pohja ei takaa lämpöä

Jalkaterveyden puolesta puhuvan porilaisen Terhi Sulinin silmin muutoksia on tapahtunut hitaasti. Edelleenkin harvasta kengästä löytyy keveyttä ja joustavuutta. Kenkäteollisuuden askeleet kohti terveellisiä kenkiä ovat hänen mielestään aivan liian pieniä. Hän ihmettelee, miten tiukassa vanhentuneet uskomukset istuvat alan ammattilaisissa.

Yksi virheellisistä uskomuksista on Sulinin mukaan se, että ohutpohjaiset kengät olisivat kylmät. Että pohjan tarvitsisi olla kengässä paksu siksi, että jalat pysyisivät lämpiminä.

– Päinvastoin. Kun pohja on ohut ja joustava, pääsevät varpaat ja jalkaterä liikkumaan: veri kiertää jaloissa. Minä ja poikani kuljimme läpi talven ohutpohjaisissa kengissä. Kovimmille pakkasille laitoimme kenkään lämpöä tuovan pohjallisen. Kenenkään varpaat eivät palelleet.

Täydelliset kengät jäävät kaupan hyllylle

Kuluttajillakin on vastuunsa. Reiman markkinointijohtaja Topi Lintukangas muistuttaa, että suomalaisten kulutustottumukset muuttuvat todella hitaasti.

– Se ei vaan lämmitä ketään, jos teemme vaikka kuinka täydellisiä kenkiä ja ne jäävät kaupan hyllylle.

Muodikkuus ja ulkonäkö ajavat monella kuluttajalla Lintukankaan mukaan terveellisyyden edelle. Hän uskoo, että kaikilla kenkävalmistajilla on tiedossa, etteivät kärjestä kapenevat kengät, korkeat korot tai taivaita kohti nousevat kärkikäynnit ole hyväksi jalalle.

– Ikävä kyllä hurjimmista luomuksista syntyy myös meidän tavallisten ihmisten vähän silotellumpi kenkämuoti. Vielä ikävämpää on se, että sama muoti siirtyy nykyään myös lasten jalkineisiin.

Lintukangas on pistänyt merkille, että etenkin aikuisten parissa paljasjalkakengät ja urheilujalkineissa niin sanotut sormikengät ovat kasvattaneet viime vuosina huimasti suosiotaan. Viimeisen kymmenen vuoden ajan ohutpohjaiset ja joustavat kengät ovat Lintukankaan mukaan kuitenkin olleet varsin pienen piirin trendi.

Lastenlääkäri sanoi, että on ihan sama millaisia kenkiä lapsi käyttää.

Terhi Sulin

Terhi Sulinia harmittaa. Ei hän ole puhumassa minkään trendin puolesta. Kyse ei ole muotivillityksestä, vaan aidosta huolesta lasten jalkojen terveydestä. Työsarkaa riittää. Sulinin mielestä moni fysioterapeutti tai lastenlääkäri jakaa lasten vanhemmille vanhentunutta tietoa kengistä, eikä siksi ole ihme, että suurin osa lapsista kulkee epäterveellisissä jalkineissa.

– Yksi lastenlääkäri sanoi, että on ihan sama, millaisia kenkiä lapsi käyttää. Olin todella tyrmistynyt.

Stressittömiä kenkäostoksia

Ortopedian erikoislääkäri Tapio Kallio on Sulinia pöyristyttäneen lastenlääkärin kanssa samoilla linjoilla. Hänen mielestään lapselle, jolla ei ole jalkavaivoja, voi ostaa melkein millaiset kengät tahansa. Löysemmät tai jäykemmät kengät. Kunhan ne vain ovat sopivan kokoiset.

– Ei tässä asiassa kannata olla niin puhdasoppinen. Tulee vain stressiä sekä aikuiselle että lapselle ja riitaa siitä, millaisia kenkiä saa käyttää ja millaisia ei, Kallio sanoo.

Fysioterepeutti Sulinia huvittaa. Ei heidän perheessään kengistä ole tarvinnut stressata. Kenkäkaupoista ja marketeista ei ole ostettu jalkineita enää vuosiin. Perhe kulkee netistä ostetuissa kengissä, jotka saa tilata myös omien mittojen mukaan. Ja aina kun on mahdollista, lapset kulkevat ilman kenkiä. Erilaisilla alustoilla paljain varpain kulkeminen kun on parasta motorista treeniä lapselle. Kivikkoisilla pihoilla jalkaan voi sujauttaa nahkaiset sisätossut.

Terhi Sulin tekee työtä sen eteen, että jatkossa lapsen jalalle terveellisiä kenkiä löytäisi lähimarketistakin. Keskusteluyhteys on auennut useampaan jalkinevalmistajaan.

– Olen niin onnellinen, kun yksi suuren yrityksen kenkäsuunnittelija totesi, että tervettä jalkaa ei pidä tukea eikä pakottaa. Jalan tulisi saada käydä läpi kaikki kehitysvaiheet mahdollisimman luonnollisen tuntuman antavissa jalkineissa. Toivoa siis on!

Tarkennus 1. kesäkuuta. klo 14.13: Suositeltu kasvu- ja käyntivara on lasten kengissä 1,2–1,7 senttiä.