Isä luovuttaa tyttärensä, miehet ryöstävät morsiamen ja sukkanauha lentää – häätavat heittävät tasa-arvon romukoppaan

Hääperinne näyttää kummalliselta nykysilmin tarkasteltuna, pohtivat tutkijat. Tapasimme vihkiparin, joka ei halunnut suuria kirkkohäitä.

avioliitot
Grafiikka
Morsiamen ryöstössä bestman apujoukkoineen tai polttariporukka kaappaa morsiamen. Sulhaselle keksitään tehtäviä, jotka selvittämällä hän voi vapauttaa morsiamensa.Laura Koivunen | Yle Uutisgrafiikka

Elina Vepsäläinen ja Caj Palmén jättivät kirkkohäät väliin. He purjehtivat onnellisesti avioliiton satamaan maistraatissa Lahdessa.

Maistraattivihkiminen tarkoitti tälle parille sitä, että moni perinteinen häätapa jäi väliin. Ei ollut morsiamen ryöstöä, isän tekemää tyttärensä saattelua alttarille, sukkanauhan heittämistä tai kakun leikkaamista jalkaa polkien. Perinteitä, jotka kummastuttavat kahta Ylen haastattelemaa tutkijaa: Susanna Paasosta ja Marjut Jyrkistä.

Caj Palmén ja Elina Vepsäläinen.
Caj Palmén ja Elina Vepsäläinen Erja Kronbergin vihittävänä. Lapsen kummi Harri Salmi seuraa sivusta.Janne Ahjopalo / Yle

Lahdessa ei kuulunut utelua tulevista lapsista eikä morsian stressannut servetin väreistä, riisipusseista tai kukkasista. Maistraatin yksinkertaisen tyylikkäässä vihkihuoneessa paikalla olivat vihkiparin vasta viisiviikkoinen vauva "Emppu" sekä kaksi ystävää.

– Tämä oli niin paljon helpompaa. Jos olisimme pitäneet kirkkohäät, olisi pitänyt kutsua kaikki, jotta emme loukkaisi ihmisiä. Eikä kukaan saarnannut kolmea tuntia, vitsailee tukholmalaislähtöinen Palmén.

Saarnaa ei tosiaankaan kuultu, sillä vihkimisestä vastasi maistraatin päällikkö Erja Kronberg, joka puhui lyhyesti ja lämpimästi.

Vepsäläinen halusi nimenomaan pienet juhlat.

– Olen isosta suvusta. En halunnut juhlia, joista ilmoitetaan lehdessä ja paikalle tulee jopa 70 ihmistä. Se on aika rauhatonta, jos paikalle tulisi sukua, ystäviä ja naapureita.

Caj Palmén ja Elina Vepsäläinen.
Hämeen maistraatin päällikkö Erja Kronberg on tottunut vihkijä. Hän on ylpeä vastikään uusitusta vihkitilasta.Janne Ahjopalo / Yle

Naiset on hääperinteessä naisia ja miehet miehiä

Hääperinteet (siirryt toiseen palveluun)näyttävät nykysilmin tarkasteltuina sukupuolieroa korostavina ja konservatiivisilta, ellei asiaa ajattele aikuisten välisenä leikkimielisenä riittinä. Häätapoihin perehtynyt mediatutkimuksen professori Susanna Paasonen Turun yliopistosta sanoo, etteivät häät ole perinteisesti mikään romanttisen rakkauden tai kahden ihmisen juhla.

– Häät on perinteisesti ollut sukuun ja omaisuuteen liittyvä siirtymäriitti. Häissä morsian on vaihtanut sukua, missä symbolina on isä saattajana. Häihin on liittynyt kaikenlaista myötäjäistä ja muuta taloudellista järjestelyä.

Avioliiton funktiona on ollut Paasosen mukaan lisääntyminen ja lisääntyminen nimenomaan siten, ettei isästä ole suurempaa epäilystä. Jos lapsi syntyy avioliitossa, ei isän tarvitse tunnustaa häntä.

– Näin omaisuus on siirtynyt sutjakkaasti isältä pojalle. Ei ole mitenkään yllättävää, että hääperinteet korostavat lisääntymistä: naisen sukunimi vaihtuu ja korostetaan kaksinapaista käsitystä sukupuolesta.

Nainen seisoo aurinkoisella kadulla.
Mediatutkimuksen professori Susanna Paasonen.Kalle Mäkelä / Yle

Vaikka perinteet elävät, nykyisin häät ajatellaan parisuhdekeskeisenä rakkauden juhlana.

– Riippumatta siitä, mitä perinteet symboloivat, toimivat ne romanttisena näyttämöllepanona. Lisäksi perinteitä on lainailtu kansanperinteen lisäksi Hollywoodin suunnalta ja esimerkiksi kuninkaallisista häistä.

Ryöstettäisiinkö vaihteeksi appi?

Patriarkaalisuutta, naisen ylistämällä alistamista, kaupallisuutta ja uuskonservatiivisuutta. Näin tiivistää perinteiset häätavat sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori Marjut Jyrkinen Helsingin yliopistosta.

– Kun isä luovuttaa morsiamen tulevalle aviomiehelle, tuleehan siitä tunne, että nainen olisi omaisuutta. Aivan kuin hyödyke. Morsiamen vanhempien roolina on lienee ajatella, että nyt vastuumme loppui, joten pistetäänpä pöytä koreaksi.

Luovutusrituaalin voi tulkita Jyrkisen mukaan symbolisesti siten, että nainen siirretään isän ohjauksesta aviomiehen ohjaukseen uuden suvun pariin. Samanlaista viestiä antaa hänen mukaansa intiimin sukkanauhan heittäminen miehille, miesten tekemä morsiamen ryöstö ja odotusarvona se, että nainen ottaa miehen sukunimen.

Tutkijan mielestä morsiamen ryöstö voi olla juhlaväelle piinallista ja vaivaannuttavaa seurattavaa.

– Ryöstäminen ei myöskään itsessään ole hupailua. Tällaiseksi tarkoitettua esitystä voisi tulkita sukupuolistuneena väkivaltana. Jos ryöstäminen on kuitenkin keskeinen osa hääseremonian performanssia, miksei sitten kaapatuksi tulisi vaikka appivanhempi?

Apulaisprofessori Marjut Jyrkinen.
Työelämän tasa-arvon tutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori Marjut Jyrkinen.Marjut Jyrkinen

Se, että aviomies ottaa hampaillaan sukkanauhan morsiamen hameen alta, on tutkijasta naisen pikkutuhmaa esineellistämistä ja seksismiä.

Puheet ovat hääjuhlallisuuksissa perinteisesti miesvetoisia.

– Äidit ovat jostakin syystä hiljaa. Ja pappikin saattaa kehua lähinnä sulhasta.

Jotain naiseen liittyvää on kuitenkin sukupuolentutkijan mukaan hääperinteen keskiössä: morsiamen kauneus.

– Morsian on kuin koriste. Hän on kenties laihduttanut ja trimmannut itseään hääpukua varten. Myös kampauksiin ja meikkeihin on voitu panostaa runsaasti aikaa, vaivaa ja rahaa. Vaatimus kauneudesta on mielestäni eräänlaista naisen ylistämällä alistamista.

Pappi siunaa maistraatissa solmitun liiton

Elina Vepsäläinen ja Caj Palmén eivät sen kummemmin paheksu hääperinteitä, vaikka maistraatissa menivätkin naimisiin. He ovat tyytyväisiä paitsi siviilivihkimisen nopeuteen ja rauhallisuuteen myös sen taloudellisuuteen ja rentouteen.

– Vaikka kyllä esimerkiksi sukkanauhan heittely olisi minulle aika vieras ajatus. Tuttujeni häissä olen saanut heitetyn kukkakimpun kyllä kiinni kahdestikin. Ehkä siksi kun olen niin pitkä nainen, naurahtaa Vepsäläinen hyväntuulisesti.

Caj Palmén ja Elina Vepsäläinen.
Yhteiselo avioparina on alkanut.Janne Ahjopalo / Yle

Pariskunta aikoo kuitenkin pienimuotoisesti juhlistaa vihkimistään lapsensa kastetilaisuudessa. Pappi siunaa silloin heidän liittonsa pienen porukan keskellä.

– Minulle siunaus on tärkeä. Se on riisuttu pointti koko asiasta. Tulen uskonnollisesta perheestä ja olen itsekin uskossa, paljastaa Vepsäläinen.

Lue lisää:

Perinteisten häätapojen arvostelu tasa-arvoa loukkaavina kimmastutti papit

Musta piispa piti kuninkaallisten häissä puheen, joka ravisutti maailmaa – mikä siinä kohautti?

Valmistujaiset tai häät tulossa? Katso Ylen keräämä juhlan järjestäjän vinkkilista – näillä pääset alkuun ja vaiva vähenee

Noudattaako kirkko rakkauden kaksoiskäskyä, arkkipiispa Tapio Luoma? Filosofi kysyi ja kirkon uusi johtaja vastasi