Historiallisen kartanon "keltainen sali" herää eloon – vieras pääsee älypuhelimen kautta suoraan 1800-luvulle

Anjalan kartanon vuokralainen kehittää kartanosta matkailukohdetta.

kartanot
Anjalan kartano
Anjalan kartano sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä Wredebyn kartanosta.Pyry Sarkiola / Yle

Anjalan kartano Kouvolassa pyrkii kulttuurimatkailukohteeksi, joka houkuttelee noin 30 000 kävijää vuodessa.

Valtion Senaatti-kiinteistöt etsi pitkään ostajaa tyhjillään olleelle kartanolle, kunnes kartano päätyi paikallisen Regina-säätiön kautta entisen omistajasuvun Wreden haltuun viime vuoden lopulla.

Kartanon uusi vuokralainen pyörittää nuorisokeskuksen toimintaa historiallisen rakennuksen naapurissa.

– Tästä ei ole tarkoitus tehdä edustus-tai pitokartanoa. Kartanon lämmityshormit on katkaistu välikatolle, ja kartano on ollut lämmittämättä 1950-luvulta asti. Näin se saa olla jatkossakin, sanoo Ankkapurhan kulttuurisäätiön toiminnanjohtaja Jenni Liikkanen.

Kartanolle on tehty hoito- ja kunnostussuunnitelma yhdessä Museoviraston kanssa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu käyttää kartanoa restaurointiopiskelijoidensa opetuskohteena.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelija Sami Hämäläinen korjaa Anjalan kartanon ikkunoita.
Restauroinnin opiskelija Sami Hämäläinen tekee työharjoitteluaan kunnostamalla Anjalan kartanon ikkunoita.Petri Niemi/Yle

Rakennusta aiotaan kunnostaa maltillisesti. Ikkunatyöt ovat jo alkaneet.

– Muutamien ikkunoiden kitti on niin kuivaa, että se putoaa pois. Olen tehnyt uusia kittauksia ja maalannut pokia. Neljä rikkoutunutta ikkunaa on myös jouduttu vaihtamaan. Tämä on enemmän konservointityötä, sillä vanhaa rakennusta ei ole tarkoitus kunnostaa uuden näköiseksi, sanoo opiskelija Sami Hämäläinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Uudet palvelut kiikarissa

Museovirasto sulki kartanossa toimivan museon vuonna 2010. Sen jälkeen ovet ovat olleet auki kesäisin. Viime kesänä kartano ei ollut avoinna yleisölle, koska se oli myynnissä.

Maanantaina Orimattilan Luhtikylän koulusta tulleet nuoret tutustuivat kartanon huoneisiin ja historiaan.

– Seitsemän vuoden epävarmuus on ohi. Kartano on täynnä tarinoita, ja voimme jatkaa kulttuuriperintökasvatusta entistä paremmin, sanoo toiminnanjohtaja Jenni Liikkanen.

Anjalan nuorisokeskuksen leireillä ja muissa ohjatuissa toiminnoissa käy 15 000 nuorta tai lasta vuodessa. Liikkanen toivoo, että kartanon kävijämäärä tuplaantuu tulevaisuudessa.

Anjalan kartano
Näkymä keltaiseen saliinPyry Sarkiola / Yle

Kesäkuun alkupuolella kartanon keltainen sali herää henkiin älypuhelinsovelluksessa, joka näyttää, miltä huoneen sisustus olisi voinut näyttää 1800-luvun alussa.

– Meillä eikä Museovirastolla ole tarkkaa käsitystä juuri tämän salin kalustuksesta. Sali on todennäköisesti ollut edustushuone tai aatelisperheen olohuone. Virtuaalihuone on sisustettu tämän oletuksen mukaan, sanoo Nuorisokeskus Anjalan kehittämispäällikkö Kirsi Sali.

Virtuaalitodellisuuden lisäksi kartanoon halutaan mukaan uusia palveluntarjoajia.

Kartanon pitää olla nykypäivässä kiinni, mutta samalla se kertoo historiasta ja opettaa lapsia kunnioittamaan vanhaa kulttuuria.

Jenni Liikkanen

– Olemme avoimia hulluiltakin tuntuville ideoille. Kuuntelemme herkästi nuoria asiakkaitamme, sillä sieltä tulevat varmasti myös tulevaisuuden matkailun trendit, arvioi Liikkanen.

Asuntomessut hyödynnettävä

Tänä kesänä kartanossa järjestetään taidenäyttelyitä ja muita tapahtumia. Myös vuonna 2019 Kouvolassa pidettävät asuntomessut on tarkoitus hyödyntää.

– Kartanossa voisi olla esimerkiksi käsityöläisten pop up -näyttelyitä, retkiä ja muita ohjelmapalveluita, Ankkapurhan kulttuurisäätiön toiminnanjohtaja Jenni Liikkanen kertoo.

Uusia matkailutuotteita ja -tapahtumia on tarkoitus ideoida kaksivuotisessa matkailun kehittämishankkeessa, joka odottaa rahoitusta ELY-keskukselta.

– Kahden vuoden päästä kartano on monipuolisia elämyksiä tarjoava keidas. Kartanon pitää olla nykypäivässä kiinni, mutta samalla se kertoo historiasta ja opettaa lapsia kunnioittamaan vanhaa kulttuuria.

Anjalan kartanon sisätiloja
Kartanoa ei ole tarkoitus pitää auki ympäri vuoden, koska lämmitys puuttuu.Pyry Sarkiola / Yle

Kartano täynnä historiaa

Aivan Kymijoen vieressä sijaitseva kartano on historiallisesti merkittävä.

Kartano tunnetaan parhaiten Anjalan liitosta, joka on nimetty kartanon mukaan. 113 upseeria allekirjoitti vuonna 1788 vetoomuksen, joka tähtäsi Venäjän ja Ruotsin välisen väsyttävän sodan lopettamiseen. Upseerit lähestyivät kirjeellä Venäjän keisarinnaa Katariina II:ta ja kertoivat vetäneensä joukkonsa Ruotsin puolelle rauhantahtoisuuden osoituksena.

Venäläinen tykkituli tuhosi puisen kartanon Kustaan sodan aikana vuonna 1789. Nykyinen uusklassillinen kartanorakennus on valmistui 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa.

Kartano oli Wreden suvun omistuksessa 1600-luvulta vuoteen 1837.