Isä osti metsäpalstan, koska haluaa opettaa poikansa hommiin – metsä on monelle harrastus, mutta myös sijoittajat ovat liikkeellä

Metsästä ei saa pikavoittoja, mutta maa on kiinteää omaisuutta, joka tarjoaa melko varman tuoton, askaretta ja luonnon antimia.

metsät
Tuomo ja Pyry Kangasniemi
Tuomo ja Pyry Kangasniemi käyvät palstallaan vähintään kerran kuukaudessa.Marko Melto / Yle

Tuomo Kangasniemi osti talvella metsäpalstan Ylöjärveltä. Nyt hankien alta on paljastunut monenlaista puuta ja tehtäviä töitä. Alueelta löytyy niin taimikkoa kuin kuitu- ja tukkipuitakin. Kaksi tuulen kaatamaa kuusta on jo karsittu.

– Nämä menevät polttopuuksi, etteivät toukat pääse valloilleen, sanoo Kangasniemi.

– Kun kävin täällä ennen tarjouksen tekemistä maastoa tutkimassa, oli paikalla muutamia muitakin mahdollisia ostajia. Sijainti ison tien lähellä varmaan vaikutti. Tuntui siltä, että paikka kiinnostaa.

Kangasniemelle noin kahdeksan hehtaarin pala Mutalasta ei ole ensimmäinen hankinta – palstoja on useita. Metsä on miehen mielestä rentouttava harrastus ja siellä puuhastelusta tulee hyvä olo. Varsinainen leipätyö on muualla.

Metsän hoito siirtyy isältä pojalle

Aikanaan isä opetti Kangasniemen metsän hoidon nikseihin. Nyt hän haluaa opettaa metsätaidot omalle pojalleen.

– Mutta kyllä tuottojakin odotetaan. Kirves metsää kasvattaa, Kangasniemi siteeraa vanhaa sanontaa.

Paikalla käydään vähintäin kerran kuukaudessa. Tänä kesänä työt aloitellaan rauhallisesti.

Palstan sijainti on yksi tärkeimmistä tekijöistä.

Erkko Koivurinne

– Rankaa kaadellaan niissä kohdin, jotka ovat päässeet metsittymään. Sitten on taimikon hoitoa, jota jatketaan juniorin kanssa.

– Hommaa riittää. Tärkeää on, että jälkikasvua houkutellaan mukaan. Ainakin vanhin poikani on innostunut.

Nuori sukupolvi on tottunut pitämään kädessään enempi kännykkää kuin vesuria tai kirvestä. Mutta siinäkin on hyvät puolensa. Puhelimeen saa sovelluksia, jotka auttavat maastossa liikkumisessa ja metsän tarkastelussa.

– Kännykään hankitaan metsäsovellus. Se ehkä inspiroi. Puhelimesta voi nähdä oman sijainnin, palstan rajat ja tarpeelliset kartat, kertoo Kangasniemi.

Palstakaupat lisääntyvät tasaista tahtia

Vaikka Suomi olisikin pudonnut puusta, niin metsän lumo tepsii monin tavoin digiaikanakin. Ehkä siksi metsäpalstat käyvät yhä paremmin kaupaksi. Tilojen koko vaihtelee muutamista hehtaareista kymmeniin.

– Parin viime vuoden aikana pienehköjä palstoja on myyty yli 3 500 ja lähivuosina myynnin odotetaan vain kasvavan, arvioi johtava metsäasiantuntija Antti Pajula Metsäkeskuksesta.

Metsän omistamisessa on menossa sukupolven vaihdos. Tavallisin metsän myyjä on yli 60-vuotias, jolta vihreä kulta siirtyy nuoremmille.

Suurin osa metsätiloista vaihtaa omistajaa suvun tai perheen kesken. Vapailla markkinoilla tehtävät kaupat ovat kuitenkin lisääntyneet tasaisesti viime vuosina.

Metsäpalstojen lisääntyneen kysynnän on huomannut myös palstojen välityksessä toimiva metsäasiantuntija Erkko Koivurinne Ylöjärven Metsänhoitoyhdistyksestä.

– Ostajina ovat liikkeellä ihan kaikenlaiset ihmiset – ne joilla on kaipuu maalle ja ne, jotka haluavat sijoittaa. Metsä on pysyvää omaisuutta, joka ei katoa mihinkään.

– Metsäpalsta ei ole pörssipeliä, se on pitkäaikainen sijoitus – kiinteää ja konkreettista, jota tosin täytyy hoitaakin.

Jokunen ostaja kiinnittää huomiota marjaisiin mättäisiin, sieniin ja muihin antimiin myös metsästysmielessä. Suojelutarkoituksessa ostaminen on harvinaista, vaikka joku saattaa hankkia itselleen palstan retkikohteeksi.. Tärkeä kriteeri on myös puuston tila..

– Yksi tärkeimmistä tekijöistä on kuitenkin palstan sijainti. Hyvän tien varrelta on helppo tulla omalle maalle puuhastelemaan, Koivurinne sanoo.

Sijoitusrahastot nostavat hintatasoa

Uusi ilmiö on sijoitusrahastojen ilmaantuminen metsän ostajiksi. Rahastoilla on paksut lompakot, joten tarjouskilpailussa niillä on yksityisiä ostajia paremmat asemat. Se tietysti nostaa hintoja.

– Sijoitusrahastot ovat kiinnostuneet suuremmista, vähintäin 30 hehtaarin suuruisista ja puustoisemmista metsäkokonaisuuksista, arvioi Antti Pajula.

Tälläisiä rahastoja ovat muun muassa United Bankers, OP-metsärahasto, Metsärahasto Nordnet, Taaleritehdas ja S-Metsärahasto.

Erkko Koivurinne
Metsäasiantuntija Erkko Koivurinne on ollut tänä vuonna välittämässä kymmentä palstaa.Marko Melto / Yle

– Aikaisemmin sijoitusrahastot ostivat isoja metsäkokonaisuuksia esimerkiksi UPM:ltä Kainuusta, Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta, mutta viime aikoina ne ovat ostaneet aika paljon myös yksityisten metsänomistajien myymiä isompia metsätiloja, Pajula kertoo.

Sijoitusrahastojen tulo metsätilamarkkinoille on nostanut nimenomaan suurimpien metsätilojen hintoja.

– Pienimpien tilojen hinnat ovat olleet jo kauan korkeat, koska niistä on ollut kovaa kilpailua yksityisten ostajien kesken.

Myynti on perikunnille helppo ratkaisu

Kaupungistuneelle ihmiselle, jonka työ on usein päätteen ääressä istumista, metsässä puuhailu tuo vaihtelua. Tutkimuksin on todettu, että jo pelkkä metsässä käynti antaa terveyttä ja potkua.

Metsä on siis järkeenkäypä harrastus. Raivaus on fyysistä työtä, jonka tuloksena voi olla näyttävä puupino takka- ja saunaklapeja.

Perikunnissa on joskus vaikea päästä yksimielisyyteen omaisuuden hoidosta. Silloin metsän myyminen on hyvä ratkaisu.

Erkko Koivurinne

– On totta, että monille metsäpalsta on puuhamaa, jonne tullaan virkistäytymään, tietää Koivurinne, joka on kuluvana vuonna välittänyt kymmenisen palstaa.

Perikunnat ovat yleensä passiivisempia metsänomistajia, varsinkin jos kaikki jäsenet eivät ole innokkaita metsään menijöitä. Siksi myynti voi nousta vaihtoehdoksi – toki siitäkin pitää saada ensin päätös aikaiseksi.

– Perikunnissa on joskus vaikea päästä yksimielisyyteen omaisuuden hoidosta. Silloin metsän myyminen on hyvä ratkaisu, sillä rahaa on helppo jakaa, Koivurinne toteaa.