Huoltoasema toi pitäjään valomainokset ja baarin – palvelun piti pelata: "Asiakkaan autoa oltiin kymmenen sekunnin sisällä tankkaamassa"

Huoltoaseman tulo maalaispitäjään muutti suomalaista kulttuuria. Essojen baareista tuli nuorison suosimia kokoontumispaikkoja.

huoltamot
Esso Riihimäen keskustassa
Huoltoasemien kultakaudella Essot ja Gulfit olivat tuttu näky kaupunkien keskustoissa. Monella paikkakunnalla ne toivat kylään ensimmäiset mainosvalot ja ensimmäisen baarin.Riihimäen kaupunginmuseo

RiihimäkiRiihimäen keskustassa sijainnut Leinon huoltoasema on monelle riihimäkeläiselle tuttu paikka. Nyt jo eläkkeellä oleva Jarmo Leino toimi itsekin yrittäjänä isänsä perustamalla huoltoasemalla. Leinon huoltoasemalla palvelu oli keskiössä.

Jarmo Leino ja iso sitikka
Jarmo Leinolta auton konepellin avaaminen sujuu varmoin ottein.Timo Leponiemi / Yle

– Kun asiakas tuli pihaan, hänen autoaan oltiin kymmenen sekunnin sisällä tankkaamassa. Meillä oli seinässä jopa iso kello, jonka kierros kesti kymmenen sekuntia. Sinä aikana piti olla mies ja mieluummin kaksi miestä auton ympärillä.

– Tuulilasi pestiin, ilmanpaineet ja öljyt tarkistettiin. Olipa meillä joskus leikkimielisiä kisoja siitä, kuka myy eniten tuulilasinpyyhkijän sulkia, sanoo Leino.

Baareista kokoontumispaikkoja

Huoltoasemien tulo merkitsi isoa muutosta varsinkin pienemmillä paikkakunnilla. Huoltoasemien avajaiset olivat suuria kansanjuhlia. Asemien valomainokset ja baarit olivat aikansa uutta, sanoo tietokirjailija Jukka Vesterinen, joka kirjoitti vuonna 2009 kirjan huoltoasemista.

Leinon huoltoaseman avajaiset
Leinon huoltoaseman avajaiset Riihimäellä oli yksi aikansa merkkitapauksia.Leinon kotiarkisto (kuvakaappaus kaitafilmistä)

– Huoltoasemista tuli nuorison kokoontumispaikkoja ja ne vilkastuttivat iltaelämää sekä hyvässä että pahassa. Kaupungeissa merkitys ei ollut samanlainen, koska kokoontumispaikkoja oli olemassa muutenkin.

Ensimmäiset bensakioskit Suomeen tulivat 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Tuonnin vapautuminen autoisti Suomen nopeasti 1960-luvulta alkaen ja oikeat huoltoasemat nousivat kultakauteensa. Tätä aikaa ei kuitenkaan kestänyt pitkään.

Bensakioskeista ABC:hen

Liikenteen solmukohtana toimiva Riihimäki on hyvä esimerkki huoltoasemakulttuurin muutoksesta. Ensi alkuun polttoainetta myivät sekatavarakaupat, kemikaliot ja apteekit. Ihan oikea huoltoasema silloiseen kauppalaan tuli vuonna 1929, kun Tissarin autohuolto avattiin.

Riihimäen kaupunginmuseon museoassistentti Anni Antila
Museoassistentti Anni Antila on koonnut Riihimäen kaupunginmuseoon näyttelyn Riihimäellä toimineista huoltoasemista.Timo Leponiemi / Yle

– Sen jakelupiste oli bensiinikioskiksi kutsuttu uusklassistinen rakennus, jossa oli käsipumput katoksen alla. Tämä laajeni 1950-luvulla huoltoasemaksi huolto- ja pesuhalleineen sekä myymälätiloineen, kertoo Riihimäen kaupunginmuseon museoassistentti Anni Antila. Antila on koonnut kaupunginmuseoon Riihimäen huoltoasemista kertovan näyttelyn.

Vuonna 1986 Riihimäellä toimi kymmenen huoltoasemaa; kaksi Essoa, Kesoilia, Shelliä ja TB:tä sekä yksi Finnoil ja yksi Union.

Nykyisin polttoainetta saa vähintään yhtä monesta paikasta, mutta jakeluketjujen varsinaisia huoltoasemia ei ole. Kaarlonkadulla toimiva Shell muistuttaa yhä perinteistä huoltoasemaa, mutta bensiinimyynti toimii todellisuudessa automaattiasemana. Asemarakennuksessa vuokralla oleva yrittäjä vastaa itsenäisesti huollosta ja kahviosta.

Suosittukaan paikka ei kestänyt aikaa

Riihimäellä 1960-lopulla avattu Karavaani on karu esimerkki huoltoasemakulttuurin muutoksesta. Karavaani oli aikansa tärkeimpiä autoilevan kansan pysähdyspaikoista ja se tunnettiin ympäri Suomea. Siellä bongattiin tunnetut suomalaiset muusikot matkalla keikalle tai palaamassa yötä myöten kotiinsa.

Karavaani Riihimäellä
Karavaani oli aikanaan Suomen vilkkaimpia huoltoasemia. Moottoritien rakentaminen siirsi kuitenkin liikenteen kauemmas ja lopulta asema suljettiin ja purettiin.Riihimäen kaupunginmuseo

– Se oli sekä Riihimäen mittakaavassa ennen näkemätöntä että Suomessakin uutta aikaa. Siellä oli A-oikeuksin varustettu ravintola Suomen vilkkaimman tien risteyksessä ja vieläpä ympäri vuorokauden auki. Liikenteen yhteydessä oleva viihdekeidas oli aivan uudenlainen kokemus.

Karavaanin kohtaloksi koitui 1990-luvun alussa rakennettu moottoritie. Se vei liikenteen valtavirran sivuun ennen niin vilkkaasta paikasta. Liikenneympäristön muutos hiljensi muutkin vanhan kolmostien varressa olleet asemat.

Lopulta neljä vuosikymmentä palvellut Karavaani suljettiin ja purettiin. Nyt sen paikalla on automaattiasema ja Karavaanin korvaajana 54-tien ja moottoritien risteykseen rakennettu ABC-liikenneasema.

Liikenneasema ei ole huoltoasema

Tietokirjailija Jukka Vesterisen mielestä huoltoasema tarkoittaa sitä, että sieltä saa autoon huoltoa tai pieniä korjauksia: lamppujen vaihtamisia ja välittömästi ajamiseen liittyvien pikkuvikojen korjaamista. Huoltoasemilla on myös myynnissä autotarvikkeita, jopa varaosia, tuulilasinpyyhkijöitä ja tuulettajan hihnoja.

– Nykyisillä liikennepalveluasemilla myydään kirjoja, sisustustarvikkeita ja kaikkea sellaista. Ne eivät ole huoltoasemia.

Vesterinen itse pysähtyy mieluiten niillä paikoilla, joissa omistaja itse vastaa asemasta. Suurten ketjujen keskusvarastoista tulevat muoviin pakatut sämpylät eivät saa Vesteristä innostumaan.

Autojen muuttuminen vei huollon asiakkaat

Tietokirjailija Jukka Vesterinen näkee kolme syytä huoltoasemien muuttumiseen: autojen kulutus, autojen teknistyminen ja ympäristövaatimukset.

Jarmo Leinon Citroen
Vanhojen autojen huolto onnistui huoltoasemilla, toisin kuin nykyautojen. Kuvassa Jarmo Leinon Citroën.Timo Leponiemi / Yle

Vielä 1960-luvun autoilla kulutus saattoi olla 10-15 litraa satasella. Kun tankkiin mahtui vain 30 litraa, huoltoasemia piti olla tiheään. Kulutuksen pienentyminen vähensi huoltoasemille poikkeamisen tarvetta.

Samaan aikaan autojen tekniikka muuttui monimutkaisemmaksi. Huoltoasemien "ihmemiehet" eivät enää pystyneet korjaamaan vikoja tai eivät saaneet niitä korjata. Sen vuoksi autojen korjaukset keskittyivät merkkiliikkeisiin, huomauttaa Jukka Vesterinen. Myös autojen luotettavuus parani.

Tiukentuneet ympäristövaatimuksetkin tappoivat huoltoasemia, sanoo Vesterinen. Monella vanhalla huoltoasemalla uusien vaatimusten mukaiset investoinnit muun muassa imeytyskenttiin ja jäteöljyjen käsittelyyn olivat suhteessa aseman liikevaihtoon sellaisia, ettei niitä yksinkertaisesti kannattanut tehdä.

Muutokset eivät jää tähän

Autokannan muutokset vaikuttavat myös nykyisiin liikenneasemiin ja etenkin automaattiasemiin, jos esimerkiksi sähköautot valtaavat Suomen tiet. Silloin nykyiset polttoainemittarit siirtyvät historiaan ja tilalle tulevat autojen latauspisteet.

Mobiilitankkaus
Muutokset eivät jätä automaailmaa rauhaan.Timo Leponiemi / Yle

Vesterinen huomauttaa, että tällä hetkellä ongelma on se, että sähköautoille ei tahdo löytyä pääväylien ulkopuolelta latauspisteitä. Sama koskee maakaasulla käyviä autoja.

– Sitä mukaa, kun autokanta uudistuu ja uudet voimanlähteet tulevat käyttöön, niin bensamittarit varmaan vähenevät ja latauspisteet ja maakaasusäiliöt yleistyvät. Näiden paikkojen tarve riippuu siitä, miten pitkään yhdellä latauksella tai tankkauksella pystyy ajamaan.

Entisaikaan palataan vain nostalgiamielessä

Tietokirjailija Jukka Vesterinen ei näe paluuta menneeseen mahdollisena – muuta kuin nostalgia- tai harrastusmielessä.

– Meillä ei ole sellaista kalustoa tien päällä, joka tarvitsisi tällaista pikahuoltoa. Tämän vuoksi liikenteessä näkyy yksisilmäisiä autoja. Niitä tulee vastaan koko ajan, kun ei ole sellaisia paikkoja, joissa lamppuja vaihdettaisiin.

Leinon Gulf Riihimäellä
Leinon Gulf avattiin Riihimäellä 1960-luvun alkupuolella.Leinon kotiarkisto (kuvakaappaus kaitafilmikuvasta)

Vanhojen huoltoasemien nostalgiaharrastus elää kuitenkin vahvana. Harrastajakunta on elinvoimaista. Etenkin jo edesmenneet huoltoasemaketjut, kuten Gulf ja Esso, innostavat harrastajia keräämään ja tallettamaan niihin liittyvää materiaalia.

– Ne ovat esineinä, ainakin miehen silmin, kauniita ja niissä on hienoa muotoilua ja tekstityyppejä. Niissä on myös sellaisia kuvia, joita ei tänä päivänä enää paineta.