Yli 12 euroa 10 gramman pussista nokkosen siemeniä – villiyrtit voivat tuottaa tänä kesänä jopa neljä satoa

Villiyrttien kaupallistaminen lisääntyy ja uusia tuotteita suunnitellaan etenkin vientiin. Saarijärveläisellä tilalla villiyrittisekoituksesta ja kuivatusta kuoreesta valmistetaan lemmikkien ravintolisää Saksan markkinoille.

villiyrtit
ketunleipä kädessä
Petri Aaltonen / Yle

Vitamiinipommi tai ravintoarvojen aatelinen.

Ei uskoisi, että sanoilla kuvataan nokkosta, rikkaruohona pidettyä luonnonkasvia.

Vielä uskomattomammalta kuulostaa, että villinä kasvaneen nokkosen 10 gramman siemenpussi maksaa nettikaupassa jopa huimat 12 euroa, jolloin kilohintaa kertyy yli 1 000 euroa.

Tuotteen hintahaarukka on tosin iso: nokkosen siemeniä saa 10 gramman pussissa myös neljällä eurolla.

Pirttilän tila
Visa Törmälä

Villiyrttien kaupallinen käyttö niin ravinnossa, kosmetiikassa kuin lääkkeissä on lisääntynyt jo pitkään, ja siihen rakoon iskee myös saarijärveläinen Pirttilän tila, jonka yrittäjät Visa Törmälä ja Marja Salonen osasivat nähdä jo vuosia sitten kulutustottumusten uudet suunnat.

Yrittäjät eivät myy raaka-ainetta, vaan kasvit jalostetaan tuotteiksi jo ennen markkinoita, eivätkä tuote-esimerkit liity heihin.

Liitto vihollisen kanssa

Mutta ennen kuin mennään Saksaan toimitettaviin lemmikkien ravintolisiin, on palattava alkuun.

Törmälä ja Salonen halusivat vuonna 2007 päästä muuttamaan Jyväskylää väljemmille vesille, koska "molemmilla oli multaa kynsien alla". He päätyivät Pirttilän tilalle, jonka navetan viimeinen Reagan-niminen nauta oli kävellyt teurasautoon jo melkein 30 vuotta aikaisemmin.

He huomasivat, että rikkaruohot olivat tilalla suorastaan ehtymätön luonnonvara.

Marja Salonen ja Visa Törmälä
Marja Salonen ja Visa TörmäläAntro Valo / Yle

– Niitä oli niin paljon, että totesimme, ettei vihollisen kanssa kannata taistella, vaan sen kanssa kannattaa liittoutua, Törmälä sanoo.

Marja Salonen oli jo ollut mukana monenlaisissa hankkeissa, ja hänellä oli tietoa, että rikkaruohoissa on paljon myös hyödyllisiä aineosia. Sitä kautta liitto rikkaruohojen kanssa vain vahvistui. Kasveja testattiin kotioloissa, kokeiltiin viljelytapoja ja innostus vain kasvoi.

Kaikki sato jalostetaan

Törmälä naureskelee, että rikkaruoho on siitä mukava viljeltävä, että aika harva muistaa, että niistä olisi ollut pulaa.

– Vaikka on kylmä kesä, ne tuottavat silti. Niille enemmänkin luodaan kasvuolosuhteet kuin viljellään.

Se on yrittäjien kannalta hyvä, sillä tila on Marja Salosen mukaan kovin hallainen, ja kasveilta vaaditaan niin kylmänkestoa kuin kuivuuden sietämistä.

Pirttilän tilalla nokkonen, poimulehti ja piharatamo kasvavat niin sanotussa muovipenkissä, josta ne saa kerättyä helposti ja puhtaina.

Muun muassa niittämällä kurissa pidettävällä puoliviljelyalueella kasvaa mesiangervoa, maitohorsmaa ja koivua.

Kuusenkerkkiä.
Petri Aaltonen / Yle

Sitten on vielä niin sanottu keräilyalue, josta yrittäjät keräävät pihkaa, kuusenkerkkää ja mustikanlehtiä. Kaikki, mikä tilalla kasvaa on luomua.

Varsin nopeasti pariskunnalle kävi selväksi, että sellaisenaan kasveja ei kannata myydä, koska sitä voi tehdä kuka tahansa. Työelämässäkin eräänlaisena kehittelijänä toimiva Törmälä ymmärsi, että kuluttajien kiinnostuksen herättää riittävän pitkälle viety tuotteistus.

Ja kun alettiin puhua tuotekehityksestä, tarvittiin tila sen tekemiseen. Molempien katseet kääntyivät vuosikymmeniä tyhjillään olleeseen navettaan.

Luomua vai luomua?

Kun Törmälä sitten särki lekalla navetan vanhaa betonilattiaa ja kantoi kappaleita ulos, haaste tuntui hetken aikaa vähän liian suurelta.

Rakennusurakan valmistuttua toiminta nytkähti kuitenkin nopeasti eteenpäin ja nyt tilassa pohisevat bioenergialla toimivat kasvikuivurit ja pariskunnan jo alkumetreillä keksimä kiteytys tavoitteesta: "rikkaruohot riviin ja molekyylit myyntiin", on totta.

Villiyrtit eivät kiinnosta muualla Euroopassa, elleivät ne ole luomua – ja silläkin on merkitystä, millaista luomua ne ovat.

– Nordic eli pohjoinen luomu on se juttu. Ilma, vesi ja maaperä ovat pohjoisessa maailman puhtaimmat, ja se on kuluttajalle tuotteen perusarvo ja -lupaus, Törmälä sanoo.

Villin Pohjolan pitää näkyä tuotteessa ensisilmäyksellä, ja siksi saarijärveläisyrittäjätkin ovat olleet tarkkoja siitä, millaisen tuotemerkin taakse he toimintansa perustavat.

Törmälä uskoo, että heillä alkaa oll hyvä käsitys siitä, mitä markkinoilla tällä hetkellä kysytään ja toivotaan myös kansainvälisesti.

– Tämä on Suomi-elämystä, jota me paketoimme ja viemme maailmalle.

Perinteisessä maanviljelyssä rikkaruohot kitketään pois, että halutusta viljakasvista saadaan satoa. Villiyrttiviljelijät vievät homman astetta pidemmälle: he haluavat tiettyjä ainesosia, joita kasvit tuottavat.

Kuivattuja villiyrttejä
Antro Valo / Yle

Tilalla on elintarviketurvallisuusvirasto Eviran laitoslupa lemmikkieläinten ruokien valmistukseen, mutta koska moni asia on liikesalaisuus, Törmälä tyytyy kertomaan, että lemmikeille tehtävä ravintolisä valmistetaan konnevetisen Kimmo Liimataisen talvinuotalla Keiteleestä pyydetystä kuoreesta ja kuivattujen luonnonkasvien sekoituksesta.

– Lisäksi olemme mukana ulkomaan vientihankkeissa, joita on suunnattu elintarviketoimijoihin. Suunnitelmissa on kokeilla maustettujen vesien valmistamista, Törmälä kertoo.

Tavoitteena työpaikkoja

Tänä kesänä Pirttilän tilalla ei ole vielä hallasta ollut harmia.

Salonen uskoo, että toukokuun historiallisen helleputken ansiosta nokkosesta voidaan tänä kesänä saada jopa neljä satoa.

Keskimäärin satoja villiyrteistä saadaan kolme, mutta siihen vaikuttaa kasvukauden sääolot.

Ruiskaunokin kukintoja
Antro Valo / Yle

– Rikkaruohojen kasvattamisessa voi kouliintua ja oppia tietämään, milloin kannattaa kerätä ja mitä pitää tehdä, että laadun saa riittävän hyväksi, Salonen kertoo.

Tilan emännän oma lempiyrtti on nokkonen, jota hän käyttää monipuolisesti ruoanlaitossa – ja hiusten huuhteluvedessä.

Nokkonen
Nokkonen Pirttilän tilan muovipenkissä.Antro Valo / Yle

Tähän saakka molemmat ovat olleet tilan ulkopuolella päivätöissä, Törmälä it- ja Salonen rahoitusalalla, mutta tavoitteena on, että villiyrtit voisivat työllistää heistä toisen kokopäiväisesti ja että tuotantoketjuun syntyisi muitakin työpaikkoja.

Törmälä sanoo suoraan, ettei kotimaan markkinoita ole varsinaisesti edes ajateltu, vaan tähtäimessä on vienti.

– Esimerkiksi Saksassa villiyrteillä on pitkä perinne ja siellä kuluttajat etsivät uusia kokemuksia. Meidän etu on, ettei Suomea nähdä vain puhtaana, vaan myös turvallisena maana.

Maailmanvalloitukseen lähdetään joko yhteistyössä matkailuyritysten kanssa tai itse verkkokaupalla, jonka pitää toimia mahdollisimman monella kielellä.

Hortoilu kiinnostaa

Uusien tuotteiden kehittelyn rinnalla villiyrtit kiinnostavat myös tavallisia ihmisiä. Hortoilussa ei ole kyse mistään uudesta asiasta, vaan pikemminkin paluusta vanhaan: sota-aikaan kaikki mahdollinen kerättiin ja käytettiin (siirryt toiseen palveluun), mutta kun ajat paranivat, villiyrtit suurimmalta osalta unohtuivat (Maaseudun Tulevaisuus).

Hankevetäjä Katariina Jousmäki luonnonyrttien keskellä.
Katariina JousmäkiPetri Aaltonen / Yle

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Luonnosta Lautaselle -koulutushankkeen vetäjä Katariina Jousmäki vahvistaa, että jo muutamia vuosia sitten alkanut boomi ei ole ainakaan laantunut: villiyrttien ympärille järjestetään koulutuksia (siirryt toiseen palveluun), ja osaksi sen vuoksi niitä käytetään myös kotikeittiöissä entistä enemmän.

Suurien kaupunkien kauppojen hedelmä- ja vihannesosastoilta voi ostaa Jousmäen mukaan esimerkiksi nokkosruukkuja tai tuoretta voikukkaa, mutta hän kehottaa ihmisiä myös itse hortoilemaan rohkeasti.

– Lähimetsästä löytyy helposti 30 lajia, joita voi hyödyntää.

Horsmat pannulle kuin parsat

Huippukokkien villiruokalähettilään Sami Tallbergin työ ei ole mennyt hukkaan, sillä vähintään jokaisesta suuresta kaupungista löytyy ravintola, jossa luonnonantimia hyödynnetään laveasti.

Jyväskyläläisen ravintola Harmoonin keittiömestari Juha Lehtonen on maajoukkuetason (siirryt toiseen palveluun) kokki, (Vantaan Sanomat) joka on maalla syntyneenä ja kasvaneena aina käyttänyt keittiössään villiyrttejä.

Ravintola Harmoonin keittiömestari Juha Lehtonen.
Keittiömestari Juha LehtonenPetri Aaltonen / Yle

Työpaikkansa keittiössä hän käyttää villiyrttejä koko kattaukseen alkuruoista jälkiruokiin. Joka kevät hän tekee muutaman, vakituisen villiyrttien kerääjän kanssa suunnitelman loppuvuodeksi siitä, mitä kasveja mihinkin aikaan kerätään.

– Villiyrteissä on paljon ravintoaineita, kuten tuoreissa marjoissa, sekä syvällisiä makuja. Omat suosikkini ovat lipstikka ja suolaheinä. Kotikeittiössä kehottaisin kokeilemaan villiyrttejä ensin vaikka salaattiin tai lihan marinointiin.

Ruuasta on tulossa olennainen osa museovierailua, ja se voi olla jopa museon vetonaula.
Lohta ja villiyrttejä.Petri Aaltonen / Yle

Helpointa Lehtosen mielestä on aloittaa salaatista. Tai vaikkapa parsan sijasta maitohorsmasta.

– Vähän voita pannulle ja horsmat perään, niin hyvää tulee.

Villiyrtit nuupahtavat nopeasti, joten Lehtonen kehottaa varautumaan keruureissulle kostealla paperilla vuoratulla rasialla ja hyödyntämään kasvit heti tuoreena.

Korjattu 30.5.2018 klo 10.32: Luonnosta Lautaselle -koulutushanke on Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten, ei Marttojen hanke.