1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuivuus

Viljelijä ei halua valittaa kuivuudesta, sillä kaiken tuhoava märkyys on tuoreessa muistissa – silti nyt saisi jo sataa

PItkään jatkuessaan kuivuus vaikuttaa kasvustoihin ja ennakoi satotappioita.

kuivuus
Nurmi kasvaa kuivassa maaperässä
Nurmi kaipaisi jo pikaisesti vettä.Mirva Ekman/Yle

Juha Kantoniemen tilalla Ähtärin Peränteellä kasvaa ohraa, vehnää ja kauraa sekä nurmea omaan käyttöön. Lypsäviä on reilut 300. Ennätyksellisen lämmin ja kuiva toukokuu on tarjonnut hyvät toukosäät.

– Viime syksy oli niin tuskainen, että tälläistä hyvää kevättä kaivattiin. On henkisesti ollut aika palauttava ja voimaannuttava kokemus, että on saatu tehdä toukotyöt näin hyvissä olosuhteissa, Kantoniemi sanoo.

Etelä-Pohjanmaan metsäpaloindeksi (siirryt toiseen palveluun) oli tiistaina päivällä 5,9. Asteikko päättyy kuutoseen. Metsäpalovaroitus annetaan, kun luku on 4,0.

Luken Ylistaron mukaan toukokuun sademäärä on noin kolmasosa siitä, mitä keskiverto-toukokuussa. Se on selvästi vähemmän kuin normaali sademäärä. Ennusteissa lähipäiville ei sadepilviä näy.

Pyykit ja aukinaisia lannoitesäkkejä on jätetty pihalle. Se on yleensä aina varma tapa kutsua sadetta.

Juha Kantoniemi

Vaikka siinä, miten kuivuus vaikuttaa kasvustoihin, on alueellisia eroja muun muassa maaperästä riippuen, kosteutta tarvittaisiin jo. Sitä toivoo myös Juha Kantoniemi.

– Pyykit ja aukinaisia lannoitesäkkejä on jätetty pihalle. Se on yleensä aina varma tapa kutsua sadetta, Kantoniemi naurahtaa.

Lehmiä laitumella Juha Kantoniemen tilalla Ähtärissä.
Lehmien aamutunnelmaa Juha Kantoniemen tilalla Ähtärissä.Mirva Ekman/Yle

Lehdet jäävät pieniksi?

Viime vuoden märkyys tuhosi satoa ja Etelä-Pohjanmaallakin viljaa jäi peltoon. Siksi nyt pitää olla varovainen sen kanssa, mitä toivoo.

Kuivuuskaan ei ole kuitenkaan hyvä, jos sitä on liikaa. Juha Kantoniemen mukaan viimeisissä kylvöksissä on jo nähtävissä, että itäminen ja orastuminen oli epätasaista.

– Kasvit ja nurmet koittavat sopeutua kuivuuteen. Ne eivät kasvata lehtipinta-alaa, vaan pyrkivät minimoimaan sen, etteivät haihduttaisi turhaan kosteutta, Kantoniemi sanoo. Ravintorikasta lehtä kuitenkin tarvitaan, joten jos se jää huonoksi, Kantoniemi ennakoi ensimmäiseen säilörehun korjuuseen satotappioita.

Juha Kantoniemi, Ähtäri
Juha KantoniemiMirva Ekman/Yle

Sään ääri-ilmiöt mietityttävät

Ennusteiden mukaan huippusato on tältä vuodelta jo menetetty kuivuuden vuoksi. Seuraavien viikkojen säät ja sateet ratkaisevat paljon.

– Jos nyt saadaan säällisen ajan puitteissa sadetta, tästä voi tulla ihan hyvä kesä, Juha Kantoniemi sanoo.

Kantoniemi muistaa edellisen kuivan kesän olleen 2006. Yleensä sadetta saadaan riittävästi, tai jopa liikaa. Hyviäkin satovuosia 2000-luvulle ajoittuu, vaikka viime vuodet ovatkin olleet märkiä.

Sään ääri-ilmiöt puhuttavat viljeijöitä. On mietittävä, miten äärimmäiseen märkyyteen tai kuivuuteen sopeudutaan.

– Viljelijä on ikuinen sopeutuja. Ei tässä ole valitusosoitetta, mihin valittaisi – enkä halua olla valittamassakaan.

Lue seuraavaksi