Borrelioosirokote markkinoille jo viiden vuoden päästä? Suomalaisprofessori pitää kehitystyötä haastavana: Vaatii useamman vuoden seurannan

Rokotteella ei havaittu merkittäviä sivuvaikutuksia ensimmäisissä testeissä ihmisillä. Professori muistuttaa, että eurooppalaisen rokotteen pitää kattaa ainakin viisi borrelian alalajia. Keskustele aiheesta jutun lopussa.

puutiaiset
Punkki punkkipihdeissä.
Borrelioosia aiheuttaa Borrelia-bakteeri, jota levittää noin viidesosa puutiaisista.Ismo Pekkarinen / AOP

Borrelioosirokotteen kehittäminen on edistynyt. Ranskalainen biotekniikkayhtiö Valneva (siirryt toiseen palveluun) kertoo testanneensa rokotetta onnistuneesti ensimmäistä kertaa ihmisillä. Rokotteen toivotaan olevan markkinoilla noin viiden vuoden päästä eli vuonna 2023.

Rokotteen kehitysvaiheesta ovat kertoneet muun muassa brittilehdet The Telegraph (siirryt toiseen palveluun) ja The Times (siirryt toiseen palveluun).

Testauksissa arvioitiin, että rokotteen tehokkuus olisi 71,4–96,4 prosenttia. Rokotteen saaneilla ei havaittu merkittäviä sivuvaikutuksia tai muita turvallisuuteen liittyviä ongelmia. Tutkimukseen osallistui 179 tervettä aikuista Euroopasta ja Yhdysvalloista. He eivät olleet aiemmin saaneet borrelioositartuntaa.

Yhtiö kertoo aikovansa investoida lähes 350 miljoonaa dollaria rokotteen jatkokehitykseen. Rokote on siinä määrin lupaava, että se kattaa maailmanlaajuisesti eniten sairastumisia aiheuttavat borrelioosikannat.

Loppuvuodesta rokotetta testataan ihmisillä, jotka asuvat punkkialueilla Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Lisäksi testejä tehdään ihmisillä, jotka ovat saaneet aiemmin borrelioositartunnan.

Kun rokotteen turvallisuudesta saadaan enemmän tietoa, siirtyy testaus yhä nuorempiin ikäryhmiin. Yhtiön tavoitteena on tehdä rokotteesta turvallinen ja tehokas kaikille yli kaksivuotiaille. Lisäksi tehokkuutta halutaan parantaa muuttamalla annostusta.

Rokotteeseen pitkä matka

Suomalaisprofessori Jarmo Oksin mukaan teoriassa kehitetystä rokotteesta on vielä pitkä matka kattavaan rokotteeseen.

Ranskalaisyhtiön kehitystyöhön professori ei ota kantaan, vaan pohtii asiaa yleisellä tasolla.

– Mikä se todellinen suoja sitten on, sitä pitää tutkia rokotetuilla väestöillä. Se vaatii usean vuoden seurannan, koska henkilö ei välttämättä yhden vuoden aikana saa yhtään puremaa, ja joku saa useita puremia eikä sairastu, kertoo Turun yliopiston infektiotautien professori Jarmo Oksi.

Professori muistuttaa myös, että koska puutiaisen pisto aiheuttaa taudin vain kahdessa prosentissa puremista, se vaatii ison joukon ja pitkähkön, jopa vuosien seurannan todellisen tehon varmistamiseksi.

Suomalaisprofessori: Rokotteen pitää kattaa useita borrelialajeja

Professori Jarmo Oksi pitää rokotteen kehittämistyötä hyvin haastavana borrelian useiden alalajien erilaisuuksien takia.

– Tosiasiassa alalajeja on vähintäänkin viisi, ehkä jopa useampia, Oksi kertoo.

Yksin Euroopassa borrelioositaudin aiheuttavia alalajeja on vanhastaan tiedetty kolme, mutta viime vuosina aiheuttajalajien määrä on tuplaantunut. Ne kaikki alalajit voivat aiheuttaa suhteellisen samanlaisia taudinkuvia, mutta niillä on myös tiettyjä erityisominaisuuksia.

– Jos siis borreliarokote saadaan kehitettyä, niin sen pitäisi olla sellainen, että se kattaa kaikki alalajit.

Amerikassa taas on vain yksi borrelialaji. Se aiheuttaa erityisesti nivelborrelioosia ja vain harvoin neuroborrelioosia. Euroopassa neuroborrelioosia eniten aiheuttavaa alalajia Yhdysvalloissa ei esiinny lainkaan.

Meillä Suomessa pitkään tiedetyistä alalajeista Amerikan ainoa taudinaiheuttaja taas on harvinainen. Sen sijaan neuroborrelioosia aiheuttava Borrelia garinii ja ihon pitkäaikaisoireita aiheuttava Borrelia afzelii ovat meillä yleisiä.

Aiemmasta rokotteesta sivuvaikutuksia Yhdysvalloissa

Professorin mukaan rokotekehittelyä hankaloittaa myös se, että rokotteessa olevat komponentit ovat sellaisia, että ne saattavat muistuttaa liikaa ihmisen omia komponentteja. Tällöin ihminen voi alkaa kehittää vasta-aineita omia kudoksiaan vastaan

Oksin mukaan tämä asia saattaa olla se kohta, mikä voi aiheuttaa sivuvaikutuksia.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa oli vuosituhannen vaihteessa käytössä rokote sikäläistä borrelioosia vastaan, mutta se vedettiin pois markkinoilta sivuvaikutuksien takia.

– Epäilyt saivat sen aikaan, että valmistava lääketehdas alkoi huolestua, että siitä voi tulla nivelsivuvaikutuksia. Loppujen lopuksi yritys päätti vetää rokotteen markkinoilta, Oksi kertoo.

Suomessa borrelioosiin sairastuu vuosittain noin 8 000 ihmistä. Jos punkki saadaan irti ihosta vuorokauden sisällä puremasta, tartunta on epätodennäköinen. Taudin yleisin oire on punoittava, yli viisi senttimetriä halkaisijaltaan oleva punoitus puremakohdan ympärillä.

Borrelioosia aiheuttaa Borrelia-bakteeri, jota levittää noin viidesosa puutiaisista, mutta tauti ei tule kuin kahdelle prosentille punkinpureman jälkeen. Tautiin ei ole rokotetta, kun taas puutiaisaivokuumetta kohtaan rokote on jo varsin yleisesti käytössä.

Lue lisää:

Kuva: Espoolaisäiti löysi vauvastaan pienen, mustan täplän – paljastui vaarallisia tauteja levittäväksi punkiksi

Kattava rokote punkkitauteihin ei ole vielä kulman takana – diagnostiikka ja hoidot kehittyvät koko ajan

THL: "Yllättävän monilla on käsitys, että punkkirokote suojaisi myös punkeilta ja borrelioosilta" – Rokote suojaa vain TBE-aivokuumeelta

Punkkikausi jyllää, mutta miten suojella lemmikkiä? Lue eläinlääkärien vinkit kutsumattoman vieraan torjumiseksi

Lähteet: Daily Mail, The Telegraph, The Times, Terveyskirjasto