Kalasataman uusi terveyskeskusjätti saa moitteita henkilökunnalta: "Kukaan, joka aikoisi itse työskennellä täällä, ei olisi suunnitellut taloa näin"

Vaihtuvat työpisteet, kolkot vastaanottohuoneet ja lääkärivaje ovat pistäneet työhyvinvoinnin koetukselle helmikuussa avatussa terveys- ja hyvinvointikeskuksessa. Keskustele aiheesta jutun alla.

Kunnalliset terveyskeskukset
Kalasataman hyvinvointikeskus
Antti Kolppo / Yle

20 vuotta terveyskeskuslääkärinä toiminut Outi Seppälä kaivaa vastaanottohuoneessa vanhaa matkalaukkua. Pyörillä kulkevassa laukussa on Seppälän mukaan kätevämpi kuljettaa tarvittavat välineet ja paperit eri työpisteisiin kuin pienissä ostoskoreissa.

Helmikuussa avatussa Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa lääkärit vaihtavat paikkaa päivittäin. Kaikki ei kuitenkaan ole sujunut kuin tanssi.

– Ideahan tässä on ihan hyvä eli integroidaan yksiköitä, poistetaan päällekkäisyyksiä ja tehdään enemmän yhteistyötä. Idea ja käytäntö eivät kuitenkaan kohtaa nyt kovin hyvin. En usko, että kukaan, joka täällä aikoisi itse työskennellä, olisi suunnitellut taloa näin, sanoo Seppälä.

Moitteita henkilökunta antaa muun muassa rakennuksen pitkistä käytävistä, kolkoista vastaanottohuoneista ja alati vaihtuvista työpisteistä.

– Yleislääkärin pahin vihollinen on aikapula ja kaikki ylimääräinen, mikä vie aikaa, on poissa varsinaisesta hoitotyöstä. Päivittäin vähintään muutamaa potilasta saa etsiä käytäviltä tai haalia huoneisiin sieltä kadonneita instrumentteja, sanoo Seppälä.

lääkäri Outi Seppälä
Seppälä myöntää, että osa keskuksen ongelmista on varmasti vain alkukankeutta, mutta ei kaikki.Derrick Frilund / Yle

Potilas vertasi vastaanottohuonetta kuulusteluselliin

Keskuksen tilat on aseteltu kolmelle kehälle kiertämään rakennusta. Ulkokehällä sijaitsevat asiakaskäytävät, joista potilaat kutsutaan toisella kehällä sijaitseviin vastaanottohuoneisiin. Rakennuksen sisimmässä osassa sijaitsevat puolestaan henkilökunnan taustatilat.

Talon rakenne mahdollistaa hyvin uudenlaisen tavan työskennellä. Eri ammattilaiset pystyvät konsultoimaan toisiaan ja muodostamaan potilaiden tarvitsemia moniammatillisia tiimejä. Kehämäinen rakenne leikkaa tiloista kuitenkin myös tehokkasti luonnonvaloa.

lääkäri Tove Hertzberg
Tove Hertzberg hakeutui töihin muualle oltuaan kahdeksan viikkoa Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa.Derrick Frilund / Yle

Psykiatrian erikoislääkärinä toimivalle Tove Hertzbergille päivänvalon jatkuva puute oli lopulta yksi painavimmista syistä hakeutua töihin muualle.

– Tämä on outo ratkaisu, että yli kahdeksantuntisia päiviä tekevä työntekijä ei näe ulos ollenkaan, mutta vastaanottoa viisi minuuttia odottava asiakas kylpee päivänvalossa, sanoo tällä hetkellä Espoossa työskentelevä Hertzberg.

Keskellä sijaitsevissa vastaanottohuoneissa ei ole lainkaan ikkunoita ja osa potilaista on Hertzbergin mukaan verrannut niitä kuulusteluselleihin.

Myös työpisteiden vaihto osoittautui käytännössä odotettua hitaammaksi.

– Olin kahdeksan viikkoa siellä töissä ja tein saman verran potilastyötä kuin aikaisemminkin. Silti minulle tuli 37 tuntia ylitöitä ihan vaan siitä, kun pitää jatkuvasti siirtyä paikasta toiseen.

– Kyllähän sitä näinkin voi päivänsä viettää, mutta mieluummin minä hoitaisin potilaita, sanoo Hertzberg.

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus.
Sisimpänä sijaitseviin lääkäreiden taustatyöskentelytiloihin tulee valoa vain rakennuksen keskellä sijaitsevan valokuilun kautta.Ronnie Holmberg / Yle

Tekeillä ulkopuolinen arviointi asiakas- ja henkilöstökokemuksista

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskukseen siirtyivät helmikuussa muun muassa Kallion, Vallilan ja Herttoniemen terveysasemien ja hammashoitoloiden palvelut sekä fysioterapia- ja toimintaterapiapalveluja. Lisäksi keskukseen siirrettiin eteläisen piirin psykiatria- ja päihdepalveluja.

Myös kaupungin taholta myönnetään, että muutos on henkilökunnalle iso ja kevään aikana on tullut vastaan joitakin haasteita.

– Tässä ei ole taustalla se, että me säästäisimme neliöissä, vaan tilaratkaisu mahdollistaa uuden toimintamallin. Nyt tietenkin arvioidaan, miten toimintamalli sujuu ja mitä parannuksia tulee tehdä, sanoo terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen Helsingin kaupungilta.

Leena Turpeinen työhuoneessaan
Leena Turpeisen mukaan Kalasataman kokemuksia seurataan, mutta vielä kaupunki ei ole valmis luopumaan uudesta toimintamallista.Elise Tykkyläinen / Yle

Myös kaupungin maaliskuussa henkilöstölle tekemässä kyselyssä nousi esille se, että henkilöstö olisi halunnut osallistua enemmän tilojen suunnitteluun. Asiasta on kirjoitettu myös lääkärilehdessä (siirryt toiseen palveluun), jossa arveltiin, ettei lääkäreiden työhyvinvointia arvosteta tarpeeksi.

– Tällainen viesti täytyy tietysti ottaa hyvin vakavasti. Paikallisesti siellä on tätä esimiesten kanssa jo käytykin läpi. Tietenkin haluamme huolehtia kaikkien ammattiryhmien hyvinvoinnista, sanoo Turpeinen.

Turpeisen mukaan henkilöstöä pyrittiin kuulemaan suunnittelun aikana ja esimerkiksi päivänvalo ei noussut näin paljon esille koehuoneiden testauksen aikana.

Joitakin parannuksia esimerkiksi psykiatrisen puolen huoneisiin on jo tehty. Kaupunki on parhaillaan teettämässä uuden keskuksen käyttöönotosta myös ulkopuolista arviointiraporttia.

Uusi toimintamalli karkotti lääkäreitä

Osa lääkäreistä ja hoitajista on kokenut uuden toimintamallin myös hyväksi. Työyhteisöissä on sekä Ylen jututtamien lääkäreiden että kaupungin selvityksen mukaan hyvä yhteishenki.

Joillekin muutto täysin vieraaseen toimintakulttuuriin oli kuitenkin jo ajatuksena liikaa, osa puolestaan on lähtenyt sitä kokeiltuaan.

– Kalasataman aukeamisen jälkeen meillä oli jopa yhdeksän lääkärin vaje, mutta nyt kesän kynnyksellä ollaan saatu kaikki täytettyä. Kyllä siihen osaltaan varmasti vaikutti se, etteivät kaikki ole halunneet lähteä mukaan uuteen kokeiluun, sanoo Turpeinen.

Lääkärivajeesta johtunut kiire on myös osaltaan väsyttänyt Kalasataman henkilöstöä kevään aikana. Pitkän terveyskeskusuran tehnyt Seppälä näkee kuitenkin talossa paljon potentiaalia, kunhan se saadaan toimimaan oikein.

Kalasataman huoneisiin on tässä vaiheessa mahdoton enää saada ikkunoita, mutta lääkärit toivovat, ettei samoja virheitä toistettaisi muualla. Vastaavanlaisia keskuksia on perustettu myös muihin kaupunkeihin ja sellainen on suunnitteilla myös Helsingin keskustaan.

– Jos henkilökuntaa kuunneltaisi jo suunnittelun aikaisessa vaiheessa, syntyisi parempia ratkaisuja ja se helpottaisi myös sopeutumista ja rekrytointia, sanoo Seppälä.

Lue myös:

Tällainen jätti korvaa pienet terveyskeskukset – Neliöitä 18 000, auki 13 tuntia päivässä ja 120 000 potentiaalista asiakasta

Kalasataman uudessa jättikeskuksessa ei ole röntgeniä – Jatkossa potilaita kuvataan Postitalossa

Kysyisitkö sinä neuvoa robotilta? Pepper opastaa ja naurattaa asiakkaita uuden terveyskeskuksen aulassa Helsingissä