Vihattu jättiputki ei ole Suomen luonnon suurin tuholainen – vieraslajien torjunta on monessa kunnassa täysin levällään

Vieraskasvilajien torjuntaan ei kaikissa kunnissa kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Työn pitää olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä: useat vieraslajit vaativat, että koko juuristo saadaan irti maasta ja poltetaan korkeassa lämpötilassa.

vieraslajit
jättiputki
Jättiputkea vastaan on taisteltu jo 15 vuotta.AOP

Suomessa on havahduttu vieraskasvilajien torjuntaan hitaasti. Haitalliset lajit ovat levinneet Etelä-Suomessa melko vapaasti ja moni ongelmakasvi on levinnyt maassa aina Etelä-Lappia myöten.

– Jättiputkea vastaan on taisteltu jo 15 vuotta, mutta käytännöt vaihtelevat edelleen kunnittain. On kuntia, joissa esimerkiksi ei ole selkeästi määritelty, kenen vastuulla vieraskasvilajien torjunta on, kertoo vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen Ympäristökeskuksesta.

Leviämistä on saatu hillittyä, mutta torjuntatyö on usein hoidettu määräaikaishankkeina ja talkoo- tai vapaaehtoistyönä, joten pitkäaikainen seuranta on puuttunut, eikä torjuntaan ole sitouduttu useaksi vuodeksi.

– Jättiputken lisäksi täällä on useita vieraskasvilajeja, joiden torjuntaan ei ole kiinnitetty paljoa huomiota. Tällainen on esimerkiksi lupiini, jonka torjuntaan ei aina kiinnitetä huomiota, sillä siihen on vuosikymmenten saatossa totuttu. Lupiini ei myöskään ole myrkyllinen, joten sitä ei koeta sillä lailla haitalliseksi, sanoo Ryttäri.

Mies hävittämässä jättiputkia.
YLE / Päivi Leppänen

Lahdessa kaupunki hävittää vieraslajeja järjestelmällisesti, mutta esimerkiksi naapurikunnassa Orimattilassa jättiputket hävitetään vain kaupungin mailta. Lahden kaupunki on budjetonut torjuntatyöhön tälle vuodelle 20 000 euroa.

– Tämä näyttää tällaiselta viattomalta pikkurääpäleeltä, mutta loppukesästä se on jo parimetrinen jätti, kertoo Lahden kaupungin metsäasiantuntija Markus Niemelä, esitellessään tämän kevään jättipalsamin taimia.

Jättimäiset vieraskasvilajit ovat vitsaus, joka on päässyt Lahdessa paisumaan häkellyttäviin mittasuhteisiin.

– Lahden alueelta löytyy esimerkiksi 250 jättiputkiesiintymää ja jättipalsami on vallannut reilusti yli 200 hehtaarin kokoisen maa-alueen, luettelee Niemelä.

Torjuntatyötä on tehty jo muutaman vuoden ajan ja Niemelä on toiveikas jättiputken hävittämisen suhteen.

– Käymme kaikki jättiputkihavainnot läpi ja pyrimme hävittämään esiintymät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä on hyvin tärkeää, sillä pieni esiintymä on luonnollisesti helpompi hävittää kuin iso.

Suunnitelmallisuudesta kertoo se, että kaupunki hävittää kaikki alueeltaan löytyvät esiintymät – myös yksityisalueilta. Näin voidaan varmistua siitä, että työ tehdään turvallisesti ja kasvien jäännökset hävitetään asianmukaisesti.

– Kannattaa muistaa, että jättiputki on myrkyllinen kasvi, joka voi aiheuttaa vakavia vammoja. Käytän aina suojavarusteita hävittäessäni niitä ja kehotan suhtautumaan siihen vakavasti, sanoo torjuntatöitä tekevä yrittäjä Miia Korhonen.

Jättipalsami ja jättitatar leviävät puutarhoista

Jättipalsamia kasvaa Oulun Kaijonharjussa.
Jättipalsamin torjuntatyö on aloitettu vasta hiljan.Kati Teirikko / Yle

Sen sijaan Himalajalta kotoisin olevan jättipalsamin torjuntatyö on aloitettu vasta hiljan. Kasvi leviää hyvin aggressiivisesti ja peittää Suomessa laajoja alueita.

– Tämän torjuntatyö alkoi vasta hiljattain, siksi sitä on niin paljon. Jättipalsamin juuret ovat onneksi pinnassa, joten se on helppo kitkeä, kertoo yrittäjä Korhonen.

Jättitatar, joka tunnetaan myös sahalinintatarina, on puolestaan kasvi, jonka juuret ovat syvällä ja sen hävittäminen vaatii enemmän työtä.

– Maavarret voivat olla pitkiä, jopa 20 metriä pitkiä ja ne saattavat olla jopa kahden metrin syvyydessä. Tämän torjunnassa voidaan joutua käyttämään jopa kaivinkonetta.

Jättitatarin kanssa pitää olla tarkkana, sillä pienikin juuren pala riittää uuden kasvun alkuun. Sitkeänä kasvina se puskee asvaltinkin läpi, joten sen kohdalla saatetaan joutua käyttämään kemiallista torjuntaa.

Jättitatar
JättitatarPanu Kunttu / WWF

Jättikasveja hävitetään käsivoimin

Kasvien hävitystyö on hidasta ja aikaa vievää, sillä sitä tehdään pääosin käsivoimin, ilman myrkkyjä.

– Näitä kasvaa monesti pihoilla ja muutenkin asutuksen lähellä. Emme voi käyttää myrkkyjä joka paikassa siitä syystä, että niiden ympäristövaikutuksia ei tunneta riittävästi, kertoo metsäasiantuntija Niemelä Lahden kaupungilta.

Jokainen kasvi vaatii omat keinonsa ja kullekin kasville paras menetelmä löytyy, kun tuntee kasvin ominaisuudet, kertoo Korhonen.

– Ne kasvit, joiden juuret ovat lähellä maan pintaa, voidaan hävittää kitkemällä. Mikäli juuret ovat syvemmällä, ne joudutaan kaivamaan esiin ja esimerkiksi jättitatarin kohdalla voidaan joutua turvautumaan kaivinkoneeseen.

Torjuntatyötä riittää ja siihen pitää sitoutua

Pelkkä kasvin hävittäminen ei yleensä riitä vieraskasvilajien hävittämiseksi, vaan myös kasvijätöksistä täytyy huolehtia asianmukaisesti. Tästä syystä Lahdessa asiaa on ryhdytty hoitamaan ammattimaisesti.

– Moni paljon työtä aiheuttanut vieraskasviesiintymä on saanut alkunsa juuri siitä, että kasvijätöksiä on viety ilman lupaa kaupungin metsiin, muistuttaa Niemelä Lahden kaupungilta.

– Vieraskasvilajiongelma ei helpoteta sillä, että kasvinjäännökset kipataan tien toiselle puolelle. Tässä on kyse sitkeistä lajeista, jotka ovat kehittyneet selviämään vaikeissakin oloissa. Joidenkin ongelmakasvien siemenet saattavat esimerkiksi selvitä polttamisestakin, mikäli ei huolehdita siitä, että lämpötila nousee riittävän korkeaksi, painottaa Ympäristökeskuksen Terhi Ryttäri.