Henrin erilainen yläkoulu päättyy riemujuhlaan – Matematiikka nousee ysiin, jarruremontti ja öljynvaihto sujuvat jouhevasti

Seiskaluokan "hölmöilijästä" kuoriutui koulun ja työharjoittelun yhdistelmässä matematiikan taitaja ja autoremonttien tekijä.

peruskoulun yläaste
Henri Pesonen on kulkenut koulun ja työharjoittelupaikan väliä omalla kulkupelillään.
Henri Pesonen.Yle

Henri Pesonen kävi yläkoulun seitsemännen luokan tavallisessa koulussa Pieksämäellä. Koulu ei maistunut. Yläkoulun tarjoamat tiedot ja taidot olivat valumassa nuorukaisen ohi kuin se kuuluisa vesi hanhen selästä.

– Oltiin vähän villejä ja hulluja. Tuli vähän hölmöiltyä ja sellaista, Henri Pesonen kertoo.

Nuorukaisen onneksi Pieksämäki on jo muutaman vuoden tarjonnut vaihtoehdon käydä yläkoulu ns. jopo-luokassa. Joustava perusopetus (jopo) tapahtuu pienessä kymmenen oppilaan ryhmässä, jossa on kaksi aikuista. Koululuokka, opettaja ja sosiaalityöntekijä ovat koko ajan samoja. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja auttaa mahdollisia koulupudokkaita.

Pieksämäellä on kaksi jopo-luokkaa, joissa molemmissa on sekä kahdeksannen että yhdeksännen luokan oppilaita. Henrin luokassa on yhdeksän oppilasta.

– Verrattuna tavalliseen aineenopettajaryhmään erilaista on tietysti se, että me ollaan tiivis porukka ja samat aikuiset on joka päivä läsnä. Jos oppilasta ei näy aamulla koulussa, erityisnuorisotyöntekijä soittaa heti ja kysyy missä mennään, herättää tarvittaessa tai soittaa vanhemmille, jos ei oppilasta ei saada kiinni, Pieksämäen toisen jopo-luokan opettaja Teemu Laukkanen kuvaa.

– Tämä on ihan huikea mahdollisuus. Ja tänne ei kukaan joudu vaan tänne haetaan ja kaikki käydään tiiviissä yhteistyössä koulun, oppilaan ja tämän vanhempien kanssa, Laukkanen muistuttaa.

Vain osa kunnista tarjoaa

Joustava perusopetus on ollut Suomessa käytössä koko 2010-luvun. Vain osa kunnista on tarttunut tilaisuuteen, vaikka siihen on tarjolla ylimääräistä valtionosuutta 3 000 euroa oppilasta kohti.

– Se on aivan kuntien omassa päätösvallassa, halutaanko tämä vaihtoehto tarjota. Vajaa 2 000 nuorta käy näissä ryhmissä, opetusneuvos Jussi Pihkala opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo.

Pihkalan mukaan tavoite on, että nuori saa perusopetuksen päättötodistuksen ja löytää tiensä toisen asteen opintoihin.

– Lähtökohta on, että tässä mallissa nuori motivoituu toiminnallisuudesta, voi oppia työssä, saa kokemusta työelämästä ja eri ammateista. Jopo-toiminta on osoittautunut tulokselliseksi, koska oppilaat sijoittuvat hyvin jatko-opintoihin eivätkä siis syrjäydy jo nuorena, Pihkala muistuttaa.

Jopo-opetuksessa työharjoittelu tapahtuu kuuden viikon jaksoissa. Tarkoitus on antaa nuorelle mahdollisuus tutustua usean eri alan työhön. Henri Pesosen kohdalla harjoittelupaikat ovat pääasiassa autoalalta.

– Henri on niin selkeästi suuntautunut sille puolelle, että oli turha ohjata häntä päiväkotiharjoitteluun, Teemu Laukkanen perustelee.

Omat ja perheen autot pysyvät kunnossa

Henri Pesonen on tehnyt kahta päivää viikossa autokorjaamoilla ja rengasliikkeissä. Taidot ovat harjaantuneet korkean motivaation siivittämänä.

– Olen tehnyt öljynvaihtoja, jarrulevyjen vaihtoa ja muuta kaikkea pientä. Myös suvun autot tulee laitettua. Kaikki koneisiin liittyvä kiinnostaa, Henri Pesonen pohtii.

Opettaja Teemu Laukkasella on yhden mönkijän ja kahden mopon omistajalle selkeä toive.

– Mönkijän korjaamisessa Henrillä on vielä opeteltavaa, sillä ainakin joka toinen maanantai se tuntuu olevan rikki, opettaja velmuilee.

Lauantaina Henri Pesonen saa peruskoulun päättötodistuksen, jossa keskiarvo on yli numeron korkeampi kuin seiskaluokalta. Matematiikan numero nousee yhdeksikköön. Lähiviikkoina pitäisi tulla tieto jatko-opiskelupaikasta.

– Autoalalle olen hakenut ja sinne haluaisin töihin. Ja ehkä joskus myöhemmin opiskella vielä pidemmällekin.