Tämä mies tietää, mitä bensa maksaa huomenna, mutta nyt hänkin varoo sanojaan – Suomessa tankataan kalleinta bensaa yli kolmeen vuoteen

95E-bensiinin keskihinta on noussut nopeasti lähelle 1,60:tä euroa. Syynä on raakaöljyn hinnannousu, ja tulevaisuus on arvaamaton. Keskustele aiheesta jutun lopussa.

polttoaineet
Lauri Kärnä
Lauri Kärnä työpisteellään Espoon Keilaniemessä.Mikko Kilpinen / Yle

Jos joku Suomessa osaa arvioida, mihin hintaan huoltoasemilla tankataan ensi viikolla, se on Lauri Kärnä.

Ja nyt Kärnäkin on hyvin, hyvin varovainen sanoissaan.

– Hintojen ennustaminen on jotakuinkin mahdotonta, hän toteaa Nesteen pääkonttorilla Espoon Keilaniemessä.

Nykyaikainen avokonttori on ajan hengelle tyypillinen: vaaleat seinät, harmaa kokolattiamatto ja vihreät sermit erottamassa työpisteitä, jotka eivät ole kenenkään omia.

Paitsi Kärnällä. Lisäksi hänellä on yhden tai kahden sijasta kolme monitoria. Ne ovat Kärnän ikkunat öljymaailmaan, ja niille mahtuvat yhtä aikaa raaka-ainekurssit, ennusteet, koko maailman media, nettihaut ja itse tehdyt raportit.

Lauri Kärnä
Kärnä on Suomen kokeneimpia öljy- ja energia-analyytikkoja.Mikko Kilpinen / Yle

Kolmekaan monitoria ei ole paljon, kun ajatellaan, että Kärnä on maan liikevaihdoltaan toiseksi suurimman yrityksen ja ainoan öljynjalostajan energia-asiantuntija. Kärnä seuraa kaikkea, mikä liittyy raakaöljyyn, polttoaineisiin ja energiatalouden kehitykseen.

Nyt hän on laatimassa Nesteen johdolle viikkoraporttiaan siitä, missä maailma makaa. Kärkenä on Pohjois-Amerikan hurrikaanikauden alkaminen, mutta palataan siihen myöhemmin.

– Yritän pitää huolta siitä, että johtajat näkevät tietyt perusasiat. Mutta ei riitä, että minä ajattelen, miten kaikki menee. Pitäisi päästä niin monen muunkin pään sisään tässä maailmassa ja nähdä, miten he asiat näkevät, Kärnä sanoo.

Tänä keväänä se on ollut tavallistakin vaikeampaa.

Hinta pomppasi pitkästä aikaa

Polttoaineen hinta on pompannut Suomessa toukokuun aikana ylimmälle tasolle moneen vuoteen.

Litra 95-oktaanista bensiiniä maksaa nyt keskimäärin 1,56 euroa ja litra dieselöljyä 1,40 euroa. Hinnoissa on noin 10 sentin korotus huhtikuun hintoihin verrattuna.

Bensiinin ja dieselin hinta.

Hintahaitarikin on repsahtanut melkoiseksi, kymmeniin sentteihin.

Autoilijoiden havaintoihin perustuvan Polttoaine.net-sivuston mukaan 95E-bensiinin hinta on vaihdellut viime päivät 1,45–1,70 euron välillä, dieselin taas noin 1,30–1,60 eurossa.

Tiistaina hintahaitari halvimpien ja kalliimpien asemien välillä oli Polttoaine.netissä tällainen:

Bensiinin ja dieselin hinnat halvimmillaan ja korkeimmillaan.

Korotukset eivät ole jääneet autoilijoilta huomaamatta. Näin tuumivat Helsingin Munkkivuoressa huoltoasemalla haastatellut tankkaajat:

– Yli puolitoista euroa on aika hintava. Yksi neljäkymmentä oli ihan sopivasti, mutta nyt jossain on ollut yhtä kuuttakymmentäkin, olen katsonut että herranjestas sentään, sanoo helsinkiläinen Tom Ylikangas.

– Tämä auto kun kuluttaa 17 litraa sadalla, niin kyllä hinnannousun on huomannut, rocktähti Mick Jaggerin entisellä Jaguarilla kesäautoileva turkulainen Seppo Romana sanoo.

Taustalla on öljyn hintaheilahtelu

Kärnä ottaa yhdelle kolmesta näytöstä raakaöljyn hintakäyrän.

Viime viikolla hinta kävi jo 80 dollarissa tynnyriltä, kun viime vuodet hinta on pyörinyt 50 dollarin molemmin puolin. Siinä on syy polttoaineen hinnannousuun myös meillä.

Öljyntuottajamaiden liitto Opec ja Venäjä ovat leikanneet öljyn tuotantoa, mikä on syönyt maailman öljyvarastojen ylijäämän ja nostanut hintoja. Toinen hintoja nostanut tekijä on Yhdysvaltain irtautuminen Iranin ydinsopimuksesta, mikä on lisännyt epävarmuutta öljymarkkinoilla.

Hintaheilahdukset siirtyvät nopeasti myös Suomen polttoainepumpuille. Nousujen ja laskujen jyrkkyyttä lieventää se, että litrahinnasta on polttoainelaadusta riippuen 60–70 prosenttia veroa.

Tällä viikolla öljyn hinta on heilahtanut hiukan takaisin 75 dollariin. Siihen riitti herkillä markkinoilla yksi ilmoitus, Kärnä kertoo.

– Opec-maat ja Venäjä antoivat lausunnon, että Iranin ja osin Venezuelankin tilanteen vuoksi ne harkitsevat tuotannon lisäämistä. Päätös tehdään vasta 22. kesäkuuta, mutta jo pelkkä ilmoitus oli markkinoille signaali, joka pudotti hintaa viisi dollaria tynnyriltä.

Huoltoasema Helsingin Munkkivuoressa.
Hinnat huoltoasemalla Helsingin Munkkivuoressa tiistaina.Mikko Kilpinen / Yle

Jo Opec-maiden, Venäjän ja Iranin tilanteissa on tukku muuttujia, joiden suuntaa ja vaikutusta öljyn hintaan on vaikea arvioida.

Niiden päälle tulevat Pohjois-Korean tilanne, Trumpin päätökset ja Yhdysvaltain liuskeöljytuotannon kiihtyminen. Öljyä tuotetaan Yhdysvalloissa nyt niin paljon, että sitä on jo vaikea saada vientiin, koska satamiin johtavat putket eivät vedä enempää.

Ja sitten ovat vielä odottamattomat tapahtumat, kuten valuuttakurssien heilahtelu ja Kärnänkin pohtima Pohjois-Amerikan hurrikaanikausi. Ensimmäinen hurrikaani Alberto laimeni alkuviikolla myrskyksi, mutta ilmaston lämpenemisen vuoksi kaudesta ennustetaan tavallista tuhoisampaa.

– Huhtikuu oli neljässadas kuukausi peräkkäin, jonka keskilämpötila oli yli 1900-luvun keskiarvon. Mitä enemmän tulee odottamattomia yllätyksiä, sitä enemmän myös öljyn hinta heilahtelee, Kärnä tiivistää.

Kolme vuotta ajettiin kohtuuhinnoilla

Suomalaiset ovat ajaneet viime vuodet verraten kohtuuhintaisella bensalla ja dieselillä.

Viimeksi 95E-bensiinin keskihinta oli yli puolitoista euroa kesällä 2015 ja sitä ennen marraskuussa 2014, eli ennen tuoretta hinnankorotusta bensan hinta pysyi varsin tasaisena yli kolme vuotta.

Bensiinin (95) keskihinnan kehitys -graafi.

EU-vertailu todistaa, ettei Suomi ole erityisen kallis maa ajella. Bensiinin hinta on meillä samalla viivalla muiden Pohjoismaiden kanssa, eli läntisen Euroopan keskitasoa.

Ruoho on vihreämpää lähinnä Baltiassa ja muissa entisissä sosialistimaissa, jotka erottaa muusta Euroopasta elintasokuilu.

Bensiinin (95) hinnat EU-maissa, vertailuhinnat 21. toukokuuta.
Yle Uutisgrafiikka

Bensiinin hinnan kipuraja on yksilöllinen asia, josta Munkkivuoren tankkaajatkin ajattelevat eri tavoin.

– Minulla on toisena autona pienikulutuksinen maakaasuauto. Yritän sillä kompensoida tämän auton ympäristökuormaa, ja koetan näillä hinnoilla ajaa sitten sillä enemmän, kesäjaguaristi Seppo Romana sanoo.

– Ei tämä vielä mahdotonta ole. Jos mennään 1,80:een tai yli, niin sitten varmaan jo miettii onko bussi tai joku muu parempi vaihtoehto, Iranin tilannetta seuraava Tom Ylikangas sanoo.

Entä mitä mieltä Nesteen Lauri Kärnä on analysoimastaan tuotteesta? Missä kulkee kipuraja?

– En minä voi lähteä insinöörinä arvioimaan, miltä hinta tuntuu matalapalkkatyöläisen kohdalla. Jokainen tuntee sen omalla kohdallaan.

Kärnä ei ole huoltoasemia alati kilpailuttava senttipeluri. Hän on vaihtanut uusiutuvaan dieseliin, joka on 8 senttiä kalliimpaa litralta kuin tavallinen diesel. Lisäksi hän kokee, ettei edes ehdi seurata Suomen käänteitä riittävästi, jotta pysyisi kartalla päivittäisistä hintakäänteistä.

– Seuraan maailman tapahtumia ikään kuin avaruusaseman tasolta, ja siinä Suomi jää vähän paitsioon. Tiedän kyllä kotiasemani hinnat Espoon Olarissa, mutta jos haluaisin tietää muutakin, niin pitäisi lukea säännöllisesti maakuntalehtiä. Siihen kapasiteettini ei enää riitä, Kärnä naurahtaa.

Ennustaminen on vaikea ja kiehtova laji

Alkavan kesän bensanhinta kiinnostaa kuitenkin kaikkia autoilijoita. Ennustetta pöytään!

– En pysty antamaan mitään ennustetta. Sen voi sanoa, että kysyntä on kesällä tavallisesti voimakkaampaa kuin talvella, mikä tarkoittaisi, että hinta menee hiukan ylöspäin, Kärnä pyörittelee.

Kesäbensan hinnannousu on tuttu juttu. Myyjäpuoli perustelee sitä sillä, että lämpiminä kuukausina polttoaineen koostumusta on muutettava nopeamman haihtumisen vuoksi. Autoilijoiden uskomuksen mukaan taas autoilijoilta on kesällä helppo niistää euro–pari enemmän per tankkaus.

Jos haluaa kuitenkin yrittää ennustaa menoveden hintaa, Kärnä neuvoo seuraamaan nyt ennen kaikkea Iranin tapahtumia. Jos alue ajautuu konfliktiin, öljytoimitukset vähenevät ja hinta nousee. Samoin hinta nousee, jos hurrikaanit riepottelevat Yhdysvaltojen öljyalueita.

Tai sitten kaikki menee hyvin. Tuotanto kasvaa taas, kuten Opec ja Venäjä ovat lupailleet, ja öljynhinta putoaa 10–15 taalaa alemmas. Se näkyisi myös Suomen hinnoissa, Kärnä sanoo.

Lauri Kärnä
Kärnä lukee raportit mieluiten paperisina.Mikko Kilpinen / Yle

Mutta ennustaminen lähentelee lottoa. Viime vuonna Kansainvälinen energiajärjestö IEA teki raportin, johon se kokosi kunnianhimoisesti kaikki tekijät, joilla hinnanmuutoksia voisi ennustaa.

– Raportin tulos oli, että luotettavasti voidaan ennustaa eilisen päivän hintoja, Kärnä sanoo kuivasti.

Tälläkään hetkellä IEA:lla ei ole vielä välttämättä kaikkia oikeita tietoja edes vuoden 2016 kulutuksesta, Kärnä kertoo. Öljyä kulutetaan kaikkialla, ja tiedot tulevat sirpaleina ja viiveellä.

Kärnällä on mittarissa 63 vuotta, ja 39 vuoden työrupeama Nesteellä on pian lopuillaan. Kymmenkunta viime vuotta on mennyt analyytikkona, sitä ennen hän oli hankintapuolella ja muun muassa optimoi yhtiön raakaöljyn hankintaa.

Kärnän puhe pulppuaa ja kädet käyvät, kun hän pääsee puhumaan öljybisneksestä. Koko ala on keskellä fossiilisten polttoaineiden auringonlaskun, maailmanpolitiikan ja yhtiöiden rakennemuutoksen myllerrystä, mikä tekee aiheesta analyytikolle herkkupalan.

– Silloin joskus tämä ala oli business as usual. Nyt tämä on harvinaisen mielenkiintoista.