1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. MS-tauti

MS-tautiin kehitetyt lääkkeet purevat entistä paremmin sairauden alussa – Professori: Sairaus vaihtelee paljon ihmisestä riippuen

Ylen aamu-tv:ssä vierailleen Silja Hurskaisen mukaan MS-tauti ei vaikuta tällä hetkellä juurikaan hänen arkeensa. Keskustele aiheesta jutun lopussa.

MS-tauti
Laura Airas ja Silja Hurskainen
Neuroimmunologian professori Laura Airas ja MS-tautia sairastava Silja Hurskainen Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Lääkekehitys MS-taudin hoidossa on ottanut isoja harppauksia viime vuosina. Ylen aamu-tv:ssä vierailleen neuroimmunologian professorin Laura Airaksen mukaan nykyajan lääkkeillä voidaan toden teolla vaikuttaa taudin etenemiseen ja estää niin sanottuja pahenemisvaiheita. Hänen mukaansa lääkkeet ovat tehokkaita etenkin sairauden alkuvaiheessa.

– Ne estävät tehokkaasti pahenemisvaiheiden ilmaantumista. Sitten kun on sairastanut 10–15 vuotta, taudin luonne muuttuu ja tautiprosessi sijoittuu enemmän keskushermostoon ja silloin meidän nykyiset lääkkeet eivät autakaan niin hyvin. Se on tällä hetkellä lääkekehityksen iso ponnistusalue, sanoo Airas.

MS-tauti on autoimmuunitauti (siirryt toiseen palveluun), joka vaikuttaa usein esimerkiksi liikkumiskykyyn. Airaksen mukaan taudin suhteen ei tiedosteta sitä, että sairaus vaihtelee hyvinkin paljon riippuen ihmisestä.

– Jollakin se voi alkaa tosi aggressiivisena ja voi joutua parissa vuodessa pyörätuoliin. Toinen ihminen voi elää koko elämän ilman, että se vaikuttaa liikkumiskykyyn. Joskus voi olla vaikeaa ennustaa taudin alkuvaiheessa, kuinka se lähtee etenemään, sanoo Airas, joka hoitaa MS-potilaita työkseen.

"Koko kroppa puutuu"

MS-tautia sairastava Silja Hurskainen sanoi aamu-tv:n haastattelussa, että sairaus ei tällä hetkellä juurikaan vaikuta hänen arkeensa. Hän kuvailee omaa taudinmuotoaan rauhalliseksi, koska pahenemisvaiheita on ollut vain kolme. Niistäkin on kulunut jo yhdeksän vuotta.

– Pahenemisvaiheet tarkoittivat minun kohdallani, että koko kroppa puutui. Pahimmillaan se kesti kuukauden ja siitä on jäänyt jäännösoireita, esimerkiksi osittaista tunnottomuutta, ja käsiä kihelmöi tosi voimakkaasti, hän sanoo.

Neuroimmunologian professori Laura Airaksen mukaan MS-tautidiagnoosit ovat viime vuosina lisääntyneet, mutta täysin varmasti ei tiedetä, mistä se johtuu.

– Johtuuko se siitä, että diagnostiikkaa tehdään tehokkaammin, vai onko todellista lisääntymistä. Vaikuttaisi siltä, että sitä on ja nimenomaan naisilla, hän pohtii.

Tänään vietetään maailman MS-päivää.

Lue myös:

MS-tautia sairastava nainen palasi teho-osastolta arkeen – "Kuntoutuksen jälkeen koen pystyväni vielä työelämään"

Odottavan äidin vitamiinipuutos voi altistaa lapsen MS-taudille, kilpirauhashäiriöt ADHD:lle – selvitimme, miksi niitä ei kuitenkaan testata kaikilta raskaana olevilta

Kirsi Hokkila huolehti alaikäisenä MS-tautia sairastavasta äidistään – "Kenenkään lapsen tai nuoren ei pitäisi joutua kantamaan yksin sitä taakkaa"

Lue seuraavaksi