Suomeen on tulossa kaksi uutta ja kallista lääkärihelikopteria – nyt lääkärit kiistelevät siitä, onko niille tarvetta: "Raha voitaisiin käyttää paremmin"

Useat asiantuntijat moittivat kopterihankintaa poliittisen lobbauksen tulokseksi. Keskustele aiheesta jutun lopussa.

ensihoito
Helikopteri hallissa.
Kalle Mäkelä / Yle

– Tämä asia on niin politisoitunut, että olemme keskustelleet sisäisesti, että emme tässä vaiheessa anna mitään vahvoja lausuntoja, kertoo Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ensihoidon linjajohtaja Markku Kuisma heti haastattelun kärkeen.

Kuisma on yksi Suomen johtavia ensihoidon asiantuntijoita. Hallituksen päätöksestä hankkia Suomeen kaksi uutta lääkärikopteria hän kuitenkin puhuu kieli keskellä suuta. Talouspoliittinen ministerivaliokunta (siirryt toiseen palveluun) päätti hankinnasta huhtikuussa. Toinen kopteri on tulossa Kaakkois-Suomeen ja toinen Pohjanmaalle. Uusien koptereiden on määrä olla käytössä vuoden 2022 alussa.

Muut Ylen haastattelemat ensihoidon asiantuntijat ovat Kuismaa kärkkäämpiä. Yksi heistä on Joensuun keskussairaalan päivystyksen ylilääkäri Susanna Wilen.

– Tämä on äärimmäisen arkaluontoinen asia kritisoida julkisuudessa. Joka kerta kun sitä kritisoidaan, joku tuo esille jonkun omaisensa tai tuttavan tuttavansa, joka on pelastunut kyseisen hoidon ansiosta, Wilen sanoo.

– Ei kenenkään kansalaisen perusturvallisuus siihen kaadu, että Suomeen ei tulisi näitä kahta kopteritukikohtaa lisää, mutta on aika hyvin annettu ymmärtää, että tämä on kriittinen asia. Ajattele itseäsi: Jos olisit poliittinen päättäjä, ja sinulle kerrottaisiin että jos helikoptereita ei tule, kansalaisia kuolee... Kyse on taitavasta poliittisesta lobbauksesta, huokaisee anestesian ylilääkäri Heikki Laine Mikkelin keskussairaalasta.

FinnHEMSin helikopteri hallissaan.
Kalle Mäkelä / Yle

Eduskunnan oikeusasiamiehen julkinen arvostelu ei ole koskaan urakehityksen kannalta hyvä, mutta minusta hän ei ihan ymmärtänyt mitä lausui.

Susanna Wilen

Kopteri vs. ambulanssi

Useat Ylen haastattelemat ylilääkärit ovat sitä mieltä, että uusille lääkärihelikoptereille ei ole riittävää lääketieteellistä perustetta. Yksi kopteritukikohta maksaa noin viisi miljoonaa euroa.

Kukaan ei kiistä, etteikö uusille lääkärikoptereille sinänsä olisi käyttöä tai etteikö niillä pelastettaisi henkiä. Kysymys on ennen kaikkea siitä, mitä kaikkea muuta samalla rahalla voitaisiin saada. Esimerkiksi Susanna Wilen on sitä mieltä, että raha voitaisiin käyttää paremmin.

– Jos saisin saman rahan, ja voisin käyttää sen maayksikön toimintaan, väitän että tuottaisimme parempaa ensihoidon palvelua ja pelastaisimme enemmän henkiä kuin helikopteri pystyy pelastamaan, Wilen pohtii.

pelastushelikopteri FinnHems onnettomuus ambulanssi Kemijärvi
Viiden lääkärihelikopterin lisäksi Rovaniemellä sijaitsee lääkintähelikopteri, jonka mukana kulkee ensihoitajia.Uula Kuvaja / Yle

Kopteritukikohdan hallinointiin ja rahoitukseen kaavaillaan myös muutoksia. Lääkäreiden pelkona on, että tulevaisuudessa koptereihin käytettävä raha olisi pois muusta sairaanhoidosta, jos rahoitus ei tule suoraan valtion kassasta.

– Eihän tässä ongelmaa olisi, jos rahaa olisi rajattomasti. Jostakin pitää tinkiä, jos rahaa ei tule lisää. Pelkään, että sairaaloiden toiminta kilpailee samoista rahoista, pitkään lääkärihelikopteritoiminnassa mukana ollut ylilääkäri Heikki Laine sanoo.

"Poliittinen päätös"

Lääkärit kritisoivat päätöstä lisätä lääkärikoptereiden määrää poliittisen lobbauksen tulokseksi, jonka valmistelussa ammattiosaajien mielipide sivuutettiin.

– Varsin yllättävää, että minkäänlaista valtakunnan tason tietoisuutta valmistelusta ei ole tuntunut olevan kenelläkään. Ensihoitolääketieteen näkökulma näyttää jääneen täysin pimentoon, sanoo Etelä-Karjalan keskussairaalan ensihoidon ylilääkäri Pekka Korvenoja.

– Kyllähän tämä prosessi on näin tainnut mennä. Se on jonkinlainen poliittinen päätös, sanoo ensihoidon ylilääkäri Petri Loikas Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Careasta.

Korvenoja työskentelee keskussairaalassa Lappeenrannassa ja Loikas Kotkassa. Toinen uusista kopteritukikohdista on tulossa näiden sairaaloiden alueelle Kaakkois-Suomeen. Toinen uusi tukikohta on tulossa Pohjanmaalle.

Lääkärihelikopteri
Sääolosuhteet rajoittavat pelastushelikoptereiden toimintaa etenkin talvella.Risto Koskinen / Yle

"Eihän tässä yhdenvertaisuus toteudu missään tapauksessa"

Verkoston laajentamisen perusteluna käytettiin muun muassa eduskunnan oikeusasiamiehen kannanottoa, jonka mukaan nykyisellä viisi lääkärihelikopteria ja yhden lääkintähelikopterin kattavalla verkostolla ei pystytä takaamaan tasavertaista hoitoa, koska osa alueesta jää katveeseen.

Oikeusasiamiehen perustelu naurattaa ylilääkäri Susanna Wileniä.

– Eduskunnan oikeusasiamiehen julkinen arvostelu ei ole koskaan urakehityksen kannalta hyvä, mutta minusta hän ei ihan ymmärtänyt mitä lausui. Eihän tässä yhdenvertaisuus toteudu missään tapauksessa. Meillä on isot laskettelukeskukset pohjoisessa, joissa voi sattua mitä hyvänsä. Ei sinne saada kopteria lähetettyä. Jos meillä on kuntia, joihin ei saada poliisia kahteen tuntiin, niin on tämä nyt vähän hassu asia, Wilen sanoo.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan linjajohtaja Markku Kuisman mukaan tasavertaisuuden kannalta ensisijaista on se, että ensihoitaja saadaan nopeasti tapahtumapaikalle.

– Ainakin 95 prosentissa potilaan tavoittaa ensihoitaja. Se on oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden kannalta tärkeämpää kuin koska lääkäri tulee, ja tuleeko hän kaikissa tilanteissa johonkin ekstreemiin paikkaan, Kuisma sanoo.

Ensihoidon tavoittamisaikatauluista on säädetty tammikuussa voimaan tulleessa ensihoitoasetuksessa (siirryt toiseen palveluun). Asetuksessa määritellään muun muassa tehtäväkiireellisyysluokat ja tavoiteajat hoidon saapumiselle. Lisäksi siinä todetaan näin:

Saman alueluokan väestön tulee saada yhdenvertainen palvelu ensihoitopalvelun järjestämistavasta riippumatta.

Ensihoitoasetus
Finnhemsin pelastushelikopteri Sepe laskeutuneena Oulun Taskilaan viemärityömaan levikkeelle 16.6.2015.
Risto Degerman / Yle

"Maayksiköt eivät ole tarpeeksi nopeita"

Hallitusneuvos Ismo Tuominen sosiaali- ja terveysministeriöstä puolustaa uudistusta.

– Mielestäni maassa on yksimielisyys siitä, että lääkärihelikopterit ovat valtakunnan tasolla ainoa toimiva tapa hoitaa ensihoitolääkäri suurimmalle osalle vaativaa hoitoa tarvitsevista potilaista puolessa tunnissa, Tuominen kertoo sähköpostitse.

Hän muistuttaa, että ambulansseihin perustuva ensihoitolääkäriverkosto vaatisi enemmän työvoimaa. Samaa kertoo Suomen lääkärihelikopteriverkoston toiminnasta vastaavan FinnHEMS Oy:n tutkimusjohtaja Ilkka Virkkunen.

Virkkusen mukaan kyse on muutosvastarinnasta. Virkkusen mukaan lääkärit myös osaavat työnsä paremmin, jos osaaminen tiivistetään laajemman maaverkoston sijaan helikoptereihin.

– Kriittinen potilasmassa jää niin pieneksi, että siellä ei synny erityisosaamista hätätilapotilaiden hoitamisesta niin kuin helikopteriyksiköissä syntyy. Se on ehkä potilaan kannalta kaikkein hankalin asia. Kukaan ei halua mennä sellaisen kirurgin hoidettavaksi, joka hoitaa kymmenen hätätilapotilasta vuodessa.

Virkkusen mukaan maayksiköt eivät myöskään ole tarpeeksi nopeita.

– Suomessa on yksi paikka, jossa 24/7 ensihoitolääkäritoiminta on mielekästä maayksiköllä, ja se on Helsinki. Kaikkialla muualla väestö on hajautunut niin laajalle, että maayksikkö ei vain ole riittävän nopea kulkuneuvo.

Ensihoidon ylilääkäri Pekka Korvenoja on eri mieltä. Hän on parhaillaan perustamassa lääkärimaayksikköä Lappeenrantaan. Hänen mielestään valmiutta tulee ylläpitää jatkuvalla koulutuksella.

Korvenoja näkee, että ensihoitolääkäri säästää sairaalan resursseja, kun potilaita ei tarvitse tuoda sairaalaan, vaan heidät voidaan hoitaa useammin suoraan tapahtumapaikalla.

– Me tarvitsemme hyvin toimivan ja alueelliset tarpeet ymmärtävän ensihoitolääkäripäivystyksen, vaikka väestöpohja ei puhtaasti näin massiivista resurssointia edellyttäisikään.