1. yle.fi
  2. Uutiset

Kultaa, hopeaa ja smaragdeja jopa 15 miljardin arvosta – aarrelaivan löytyminen salattiin yli kaksi vuotta

Kolme vuosisataa sitten espanjalainen alus lähti viemään Latinalaisen Amerikan aarteita Eurooppaan. Britannian sotalaivat katkaisivat matkan ja alus lasteineen painui Karibianmereen, josta sitä on yritetty löytää kauan.

meriarkeologia
Öljymaalaus liekkeihin räjähtäneestä aluksesta ja sitä ympäröivistä brittilaivaston purjelaivoista.
Brittitaiteilija Samuel Scottin 1700-luvun näkemys San Josén tuhosta on Greenwichin merimuseon varastossa.GFDL

Kaksi ja puoli vuotta sitten Karibianmerestä paikallistettu hylky on vahvistettu laivaksi, jonka löytyminen on iso osuma historiantutkimukselle ja täyttymys maailman aarteenetsijäyhtiöiden vuosikymmenien haaveille.

Brittilaivaston vuonna 1708 upottaman espanjalaisaluksen San Josén kulta-, hopea- ja smaragdilastin arvoa on veikkailtu niiden lastien perusteella, jotka pääsivät perille Eurooppaan. Pieninkin arvio on lähes miljardin euron verran, suurin peräti 15 miljardia.

San Josén lastissa oli myös paljon sellaista kulttuuri- ja historiallista esineistöä, jonka odotetaan antavan elävää ajankuvaa Euroopan tuolloisesta taloudellisesta, poliittisesta ja sosiaalisesta ilmastosta.

Delfiinikuviot todistivat alkuperän

Kolumbian laivasto, yhdysvaltalainen Woods Holen merientutkimusinstituutti WHOI sekä brittiläinen ja sveitsiläisen etsintäyritys löysivät hylyn marraskuussa 2015, mutta etsinnät valtuuttanut Kolumbian kulttuuriministeriö antoi luvan tiedon julkaisemiseen vasta nyt.

WHOI (siirryt toiseen palveluun) kertoo, että hylky löytyi Kolumbian vesiltä Barún saaren lähistöltä. Tarkkaa paikkaa ei edelleenkään kerrota.

Näköhavainnon sai WHOI:n miehittämätön piensukellusvene Remus, joka lähetettiin 600 metrin syvyyteen katsomaan, mistä tutkan lupaavat reaktiot johtuivat.

Remusin kamera kuvasi ratkaisevan yksityiskohdan: kanuunan kylkien delfiinikuviot todistivat, että löytö oli vuosikymmeniä etsitty San José, Espanjan tuolloisen laivaston ylpeys ja suurin kaljuuna.

Matka ilman saattuetta oli kohtalokas

Juuri ylpeys ehkä kävi lankeemuksen edellä. Eurooppalaista suursotaa, Espanjan perimyssotaa, käytiin myös Pohjois- ja Etelä-Amerikan vesillä. San Josén arvolasteilla oli aiempina vuosina ollut vahva sotalaivasaattue brittien hyökkäysten torjumiseksi.

Vuonna 1708 saattue oli myöhässä. San Josén kapteeni päätti luottaa aluksen omiin 62 pronssikanuunaan ja suunnata yksin kohti Eurooppaa.

Matkaan lähdettiin Panamasta kesäkuun alussa. Ensimmäisenä määränpäänä oli Kolumbia, mutta brittilaivaston neljä alusta pysäytti San Josén matkan rannikolle. Miehistö pani hyökkääjille vastaan, kunnes aluksen ruutivarastoon osui ammus.

Alus räjähti tuleen ja upposi nopeasti. 600 ihmisestä vain 11 selvisi hengissä, eivätkä britit ehtineet hakea aluksesta himoamaansa sotasaalista.

Kenen oma?

Britannia ei ole vaatimassa käsistään lipsahtanutta aarretta, mutta sillä on paljon muita ottajia. Hylkylöytöä pitävät omanaan Kolumbian lisäksi myös aluksen omistanut Espanja ja tietysti etsintäyhtiöt.

Omaa oikeudenkäyntiään Kolumbiaa vastaan käy edelleen sekin yhdysvaltalaisyhtiö, joka väittää paikallistaneensa hylyn jo vuosikymmeniä sitten. Yhtiö sanoo Kolumbian hallituksen allekirjoittaneen tuolloin sopimuksen, jonka mukaan puolet aarteesta kuuluu etsijäyhtiölle.

YK:n tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco on muistuttanut, että löytö on aarrelaiva myös muussa kuin rahallisessa mielessä. Kolumbia on luvannut nostaa hylyn esineistön, kunnostaa esineet varta vasten rakennettavassa konservointilaboratoriossa ja rakentaa niille museon.

Lue seuraavaksi