1. yle.fi
  2. Uutiset

Professori tuo toisen näkökulman keskusteluun varhaiskasvatuksesta: parasta ikää päivähoidon aloittamiseen ei ole

Tuoreen tutkimuksen mukaan pitkään kotihoidossa olleet lapset pärjäävät tiedollisia taitoja mittaavissa testeissä päivähoidossa olleita heikommin. Keskustele aiheesta jutun lopussa.

Lastenhoito
Lapsi pukeutuneena hämähäkkimiehen pukuun ja ritarin viittaan.
Roolileikit ovat tärkeä osa lasten kehitystä.Tiina Jutila / Yle

Tuore tutkimus hämmentää kiivaana käyvää keskustelua pikkulasten hoidosta.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen selvityksen mukaan pitkään kotihoidossa olleet lapset saivat neuvolan kognitiivisia, tiedollisia taitoja mittaavissa testeissä keskimäärin huonompia tuloksia kuin varhaiskasvatukseen osallistuneet lapset. Tutkimuksen mukaan 1–2-vuotiaille lapsille kodin ulkopuolinen varhaiskasvatus on tällä perusteella parempi vaihtoehto kuin kotihoito.

Tampereen yliopiston lastenpsykiatrian professorin Kaija Puuran mukaan tiedollisten taitojen kehitys on pienen lapsen hyvinvoinnissa yksi asia muiden joukossa.

– Meidän ei pitäisi tuijottaa vain siihen, miten lapset kehittyvät tiedollisesti, vaan myös siihen, miten he kehittyvät tunne-elämän ja motoriikan kannalta ja millaiset mahdollisuudet heillä on esimerkiksi leikkiä vapaasti ilman aikuisten johtamista.

Kaija Puuran mukaan tutkimustiedon perusteella ei voida yksiselitteisesti sanoa, kehittyvätkö lapsen taidot paremmin kotona vai päivähoidossa.

Tunteiden säätelyn kehittymisessä on tärkeää, että lapsi voi harjoitella sitä yhdessä turvallisen aikuisen kanssa. Tyhjä aika, jossa aikuinen ei ohjaa tekemistä, on puolestaan Puuran mukaan tärkeää lapsen luovuuden kehittymiseksi. Silloin aikuinen huolehtii turvallisuudesta, mutta lapsi saa itse keksiä, miten haluaa leikkiä.

Sama ympäristö voi stressata tai kehittää

Varhaiskasvatuksen vaikutuksia koskevan tutkimustiedon tulkitseminen on lastenpsykiatrian professori Kaija Puuran mukaan monimutkaista. Perheiden olosuhteet ovat vaihtelevia ja lasten temperamentit erilaisia.

Kansainvälisen tutkimustiedon perusteella varhaiskasvatuksen vaikutukset lasten kehitykseen vaihtelevat. Esimerkiksi herkille lapsille voi olla raskasta olla ryhmässä, jossa on paljon hälinää ja aikuiset saattavat vaihtua.

– Se saattaa hidastaa joidenkin lasten puheen kehitystä ja aiheuttaa liian suurta stressiä niille lapsille, joiden on vaikeaa tulla toimeen kovin monen henkilön kanssa yhtä aikaa, Puura sanoo.

Keskiviikkona julkaistussa tutkimuksessa kotihoidossa pitkään olleiden lasten taidot kognitiivisia, tiedollisia taitoja mittaavissa testeissä olivat heikompia kuin varhaiskasvatuksessa olleiden. Tiedollisten taitojen kehittyminen kertoo osittain lapsen muustakin kehityksestä.

– Kognitiivinen kehitys on helpompaa silloin, jos ympäristö on koko kehityksen ajan ollut sellainen, että lapsen tarpeisiin on osattu vastata riittävällä herkkyydellä ja esimerkiksi fysiologiset tarpeet on turvattu. Mutta ihan yksi yhteen se ei mene, Kaija Puura sanoo.

Joka lapselle ei sovi sama ratkaisu

Puura vierastaa vastakkainasettelua kotihoidon ja kodin ulkopuolisen varhaiskasvatuksen välillä. Hänen mukaansa yhtä, kaikille lapsille sopivaa hoitoratkaisua ei ole. Sen sijaan vanhempia olisi tuettava tekemään valintoja, joiden he itse ajattelevat sopivan omille lapsilleen.

– Ulkopuolelta emme voi sanoa, että kaikkien lasten täytyy ehdottomasti mennä varhaiskasvatukseen tietyssä iässä, Puura sanoo.

Hänen mielestään perheille olisi hyvä tarjota enemmän mahdollisuuksia räätälöityihin ratkaisuihin niin työssä kuin lastenhoidossa.

– Kun vanhemmat haluavat yhdistää työelämän ja lastenhoidon, lyhyemmät hoitopäivät saattaisivat olla joillekin lapsille ja vanhemmille ihan optimaalinen vaihtoehto, Puura sanoo.

Lue myös:

Uusi tutkimus: 1–2-vuotiaiden ajattelutaidot kehittyvät paremmin päivähoidossa kuin kotihoidossa – keskustele

Lue seuraavaksi