1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. stressinhallinta

Kotihoidon 10 työntekijälle järjestettiin stressinhallintakoulutus – nyt vireillä on tutkintapyyntö poliisille

JHL:n Kouvolan paikallisyhdistyksen mukaan hankkeen tuloksia on peukaloitu. Koulutusta arvostellaan myös siitä, että sen menetelmät perustuvat uskomushoitoihin. Kaupunki kiistää väitteet.

stressinhallinta
Vanhus ja hoitaja pelaavat pöydän ääressä.
Kristiina Nygren / Yle

Työntekijöiden sairauspoissaolojen vähentämiseen tähtäävä koulutus on johtanut sekavaan jälkipyykkiin Kouvolassa. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n paikallisyhdistys syyttää kaupunkia hankkeen tulosten peukaloinnista. Sen mukaan kaupungin päättäjille esitelty loppuraportti (siirryt toiseen palveluun) on tarkoituksella laadittu työnantajalle myönteiseksi.

Paikallisyhdistys kummastelee, miksi asiantuntijan laatima raportti (siirryt toiseen palveluun) typistyi kaupungin käsissä puoleen alkuperäisestä. Sen mukaan kaikki työnantajalle epämiellyttävät haastattelutiedot on jätetty pois.

– Kun hankkeen alussa arvioitiin esimerkiksi työilmapiiriä, työntekijät antoivat siitä aika huonoja arvosanoja. Myös kaikki ehdotetut jatkotoimet poistettiin. Raportista saa sen käsityksen, että valtakunnassa kaikki hyvin. Tiedän, että työntekijöillä on siellä tosi paljon pahoinvointia, kertoo yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Mauri Harjula.

Raportista saa sen käsityksen, että valtakunnassa kaikki hyvin.

Mauri Harjula

Yhdistys kirjelmöi tyytymättömyydestään Kouvolan kaupunginhallitukselle, joka käsitteli asiaa alkuviikosta. Kaupungin antama selvitys ja keskustelun tulos eivät tyydytä JHL:n paikallisyhdistyksen edustajia, ja he pohtivat parhaillaan jatkotoimia. Suunnitelmissa on tutkintapyyntö poliisille. Harjulan mielestä on tapahtunut virkavirhe.

– Olemme pettyneitä. Miksi uhrataan rahaa siihen, että saadaan muokattua oman edun mukainen tulos? Meillä on sellainen käsitys, että tutkimusten avulla pyritään parantamaan työolosuhteita.

Ohjeiden mukaan

Sairauspoissaolot aiheuttavat Kouvolan kaupungille yhteensä noin 25 miljoonan euron kustannukset vuosittain. Kaupungin mukaan työntekijöiden hyvinvointiin keskittyvällä koulutuksella haluttiin tukea yksittäisten henkilöiden työkykyä.

Stressinhallintaan keskittyvän koulutuksen kohderyhmäksi valikoitui kymmenen kotihoidon työntekijää, ja kaupunki aikoi hyödyntää hankkeen tuloksia myös muihin työntekijöihinsä.

Hankkeen vastuuhenkilö, henkilöstön kehittämispäällikkö Mervi Palmu kertoo muotoilleensa loppuraportin Työsuojelurahaston nettisivuilta löytyvän ohjeistuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan. Hanke maksoi noin 10 000 euroa, josta reilu kolmannes tuli Työsuojelurahastolta.

Loppuraportin sisältö on rahoituksen saaneen hakijan vastuulla.

Päivi-Maria Isokääntä

Palmun mukaan esimerkiksi JHL:n esiin nostama alkumittaus koostui kahdesta osiosta, joista toinen ei kuulunut Työsuojelurahaston rahoittamaan osuuteen.

– Kysyin jo raporttia tehdessäni, että otetaanko näitä kaupungin osuuteen kuuluvia arvioita mukaan vai ei. Työsuojelurahaston mukaan niitä ei tarvittu, koska se ei ollut niitä rahoittanut, Palmu sanoo.

Palmu myös huomauttaa, että esimerkiksi työntekijiöiden stressaaviksi kokemia asioita on lueteltu muokatun raportin sivuilla 4 ja 16.

Työsuojelurahasto rahoittaa vuosittain kymmeniä kehittämishankkeita. Sen mukaan Kouvolan kotihoitohanke on ensimmäinen, jonka loppuraporttia on epäilty peukaloinnista. Viestintäasiantuntija Päivi-Maria Isokääntä kertoo, että Työsuojelurahaston kannalta tärkeintä on tuoda esiin sen osallistuminen hankkeeseen.

– Rahoituksen saanut hakija päättää, mitä hankkeeseen liittyviä tietoja ja tuloksia loppuraportissa kerrotaan. Raportin sisältö on hakijan vastuulla, kertoo Isokääntä.

Päättäjillä molemmat versiot käytössä

Mervi Palmun mukaan Kouvolan kaupunginhallitukselle on esitelty sekä hankkeen varsinainen loppuraportti että Työsuojelurahastolle toimitettu tiivistelmä. Raportin liitteet olivat myös nähtävillä kaupunginhallituksen kokouksessa.

Kumpikin versio löytyy myös kaupungin nettisivuilta.

– En pysty hyväksymään sitä, että minua syytetään raportin peukaloinnista työnantajalle myönteiseen suuntaan. En ole salannut tai pimittänyt mitään tietoisesti, Palmu sanoo.

En ole salannut tai pimittänyt mitään tietoisesti.

Mervi Palmu

Varsinaisen loppuraportin on koostanut koulutuksen vetäjä, työyhteisövalmentaja Heimo Keskitalo. Hänen mielestään kaupungin versio vääristää totuutta. Hän myös uskoo, että kaupungin päättäjät lukevat ennemmin lyhyen kuin pitkän version loppuraportista.

– Iso kysymys on, että tekevätkö valtuutetut päätöksiä torsoksi jääneen raportin pohjalta. Olen tehnyt aiemmin isoja hankkeita kunnille enkä ole ikinä törmännyt tällaiseen.

Sana sanaa vastaan

Keskitalolle annettiin mahdollisuus vaikuttaa muokatun loppuraportin sisältöön ennen sen lähettämistä Työsuojelurahastolle. Hän sanoo, ettei voinut tarkastaa raporttia joulukuussa, koska sitä ei lupauksesta huolimatta kuulunut.

– Sain sen käsiini vasta tammikuussa ihmeteltyäni, missä se viipyy. Silloin huomasin, että ei voi olla totta, täältä on poistettu aivan keskeisiä asioita. Siinä vaiheessa oli myöhäistä.

Kouvolan henkilöstön kehittämispäällikkö Mervi Palmu kertoo lähettäneensä sähköpostin Keskitalolle vuodenvaihteen tienoilla.

– Pyysin täydennyksiä niin, että niiden tekoon jäi muutama päivä aikaa. Palautetta ei koskaan tullut. Tässä on nyt sana sanaa vastaan, mutta minulla on sähköpostidokumentit yhä tallessa, Palmu sanoo.

Laajempi hanke meneillään

Heimo Keskitalo ihmettelee myös sitä, miksi kaupunki teki anonyymin palautekyselyn osallistujille eikä kirjannut hänen palautekyselynsä tuloksia mihinkään. Lisäksi Kouvola kieltäytyi seurantamittauksesta, jota Keskitalo kaupungille esitti. Se oli tarkoitus järjestää tänä keväänä.

– Huolellisesti tehtyyn tutkimukseen kuuluu alku- ja loppumittaus. Minua olisi kiinnostanut hirveästi, että tapahtuiko muutosta vai ei, Keskitalo sanoo.

Mervi Palmu kertoo, että anonyymi palautekysely on kaupungin tapa toimia. Hänen mukaansa kaupunki tekee kaikista koulutuksista ja valmennuksista palautekyselyn, jonka avulla kerätään kehitysehdotuksia.

Lisäksi kaupungilla oli jo viime kesänä vireillä toinen, laajempi työntekijöiden hyvinvointia kohentava hanke. Suuremmassa hankkeessa on mukana 450 ikääntyneiden palveluissa työskentelevää. Palmu kummastelee, miksi Keskitalo oli puhunut osallistujille oman koulutuksensa jatkosta.

– Menettelytapa ei ollut oikea. Mahdollisesta jatkosta sovitaan tilaajan eli kaupungin kanssa, että osallistujat saavat kuulla siitä ensin. Konsultti ei voi tehdä päätöstä yksin.

Uskomushoitoihin pohjaavia teorioita

Soppaa hämmentää entisestään vihreiden kaupunginvaltuutetun Kaisa Spiesin perjantaina julkaisema blogikirjoitus (siirryt toiseen palveluun), jossa hän kyseenalaistaa kehityshankkeessa sovellettuja menetelmiä.

– Osa teorioista perustuu mielestäni uskomushoitoihin. Olen todella hämmentynyt, että näitä puoskarointia lähenteleviä menetelmiä on sovellettu kaupungin työntekijöihin, Spies toteaa blogissaan.

Minua olisi kiinnostanut hirveästi, että tapahtuiko muutosta vai ei.

Heimo Keskitalo

Koulutuksen materiaalina on käytetty muun muassa luontaislääketieteeseen pohjaavia menetelmiä ja mielikuvatyöskentelyä. Yhtenä lähteenä mainitaan luonnonmukaisen lääketieteen tohtorin Alexander Loydin teokset.

Heimo Keskitalon mielestä esimerkiksi tunneälyyn ja mindfulnessiin perustuvia menetelmiä on tutkittu kattavasti.

– Niistä on satoja väitöskirjatasoisia tutkimuksia, joten ei niitä pidä teilata ihan kevyesti. Miksi kaiken pitää olla yleisesti hyväksyttyä tutkimusta? Eikö tärkeintä ole, että ihmiset ovat saaneet avun?

Yhteinen lähtökohta

Keskitalo on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, mutta on opiskellut muun muassa tunneälyn ja stressinhallinnan keinoja 2000-luvun alusta saakka. Hän kertoo kuulleensa koulutustaustansa vuoksi ennenkin epäilyjä siitä, kuinka kauppatieteilijä voi tietää tällaisista asioista.

– Ihminen voi tutkia ja kehittyä riippumatta siitä, mikä hänen perustutkintonsa on.

Henkilöstön kehittämispäällikkö Mervi Palmu Kouvolan kaupungilta uskoo, että hankkeesta on ollut osallistujille hyötyä ikävästä jälkipyykistä huolimatta.

– Minulla ja valmentajalla on kuitenkin ollut sama lähtökohta, eli tukea työntekijöitä ja etsiä vaihtoehtoja stressinhallintaan.

Hankkeen loppuraportin epäillystä peukaloinnista kertoi ensimmäisenä Kouvolan Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Lue seuraavaksi