Sote-yhteisyritykseen siirtyvän henkilöstön huoli on kasvanut loppumetreillä: Tehy avasi Kemiin Pop up -toimiston

Mehiläisen ja neljän kunnan omistamaan sote-yhteisyritykseen on siirtymässä noin 800 työntekijää. Työntekijöitä huolestuttavat mahdolliset säästötoimet.

yhteisyritykset
Tehyn järjestöasiantuntija Erja Korteniemi-Poikela ja lakimies Mirja Kinnunen
Tehyn järjestöasiantuntija Erja Korteniemi-Poikela ja lakimies Mirja Kinnunen ovat vastanneet jäsenistön kysymyksiin. Tehyn pop-up-toimisto on avoinna perjantaihin asti Kemin vanhan torin vieressä.Jarno Tiihonen / Yle

Iso osa Meri-Lapin sote-palveluista on siirtymässä Mehiläisen ja neljän kunnan omistamaan yhteisyritykseen kesäkuun kahdeksastoista päivä. Henkilöstön epävarmuus tulevasta on saanut ammattiliitto Tehyn pystyttämään Pop up -toimiston Kemiin tämän viikon ajaksi.

Työntekijöiden suurin huoli koskee työnantajan mahdollisia säästöjä.

– Pelätään, että tulee yt:t ja väkeä vähennetään jollain aikavälillä. Se on iso huoli, sanoo Tehyn järjestöasiantuntija Erja Korteniemi-Poikela.

Huoli perustuu myös kokemukseen.

– Valitettavasti meillä on kokemuksia, joissa kokonaisulkoistusten jälkeen on laitettu pystyyn yhteistoimintaneuvottelut ja henkilöstöä on irtisanottu. Sama työ teetätetään pienemmällä määrällä työntekijöitä, sanoo Tehyn lakimies Mirja Kinnunen.

Palkkataso voi laskea pitkällä aikavälillä

Vuonna 2007 Tehyn toteuttamalla joukkoirtisanoutumisuhalla julkinen sektori meni palkan suuruudessa yksityisen puolen ohi.

– Olemme verranneet yksityisen ja julkisen sektorin palkkoja ja meidän kokemuksemme mukaan palkkaa on kunnissa monesti jopa korkeampi. Taustalla on sellaistakin ongelmaa, että yksityisen sektorin tilanne on jäänyt laahaamaan kuntasektorin palkkakehityksestä, Tehyn lakimies Mirja Kinnunen sanoo.

Nyt uhkana on, että pitkällä aikavälillä palkka laskee.

– Palkka ei välttämättä laske yhteisyritykseen siirtyvällä henkilöllä. Mutta kun yritykseen palkataan uusia työntekijöitä, niin heille laitetaan työehtosopimuksen minimipalkka eikä heille makseta siirtyville työntekijöille maksettavaa ylitettä. Eli pitkässä juoksussa yrityksen palkkataso saattaa laskea, Kinnunen sanoo.

Kinnunen viittaa siihen, että työnantaja voi haluta muuttaa palkkarakennetta niin, että tehtävän vaativuudesta johtuva palkanlisä muutetaan henkilökohtaiseksi palkanosuudeksi. Näin siirtyvien työntekijöiden palkka ei laske, mutta uudet työntekijät saavat pienempää palkkaa, koska heille ei makseta henkilökohtaista palkanlisää.

Toinen palkkaan liittyvä huoli on se, lasketaanko palkkoihin tulevan yleiskorotuksen määrä palkan perusosasta vai sisällytetäänkö siihen myös henkilökohtainen palkanosuus.

Toisaalta palkka voi myös nousta, jos työntekijä siirtyy vaativampiin tehtäviin.

Pisimmät lomat lyhenemässä seuraavalla tes-kierroksella

Uudistuksen loppumetreillä esiin on tullut myös pienempiä huolia, kuten se, että työntekijä ei tiedä, kuka on hänen tuleva esimiehensä. Esiin on noussut myös pelko työssäkäyntialueen laajentumisesta.

– Totta kai liikkeenluovutuksen ajatuksena on se, että työpaikka säilyy siellä, missä se on tällä hetkellä. Sitten kun muutos tapahtuu, tulee toiminnallisia tarpeita. Tietenkin me olemme sitä mieltä, että ilman työntekijän suostumusta työssäkäyntialuetta ei saa laajentaa, Korteniemi-Poikela.

Ulkoistettava toiminta siirtyy Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:lle liikkeenluovutuksena. Luovutuksessa työntekijät siirtyvät yhteisyritykseen vanhoina työntekijöinä ja säilyttävät vanhat työehtonsa. Seuraavalla TES-kierroksella he kuitenkin siirtyvät kunnallisesta sopimuksesta terveyspalvelualan työehtosopimukseen.

Työehtosopimuksen vaihtuminen on vaikuttamassa pisimpiin lomiin.

– Kun työehtosopimus muuttuu, niin vuosiloma tulee uuden työehtosopimuksen mukaiseksi. Tällä hetkellä kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan pisin loma on 38 päivää, joka saattaa lyhentyä kolmella päivällä. Merkittävää heittoa ei kuitenkaan ole tapahtumassa, Kinnunen sanoo.

Yksityisen puolen sopimuksessa on hyvääkin

Sinänsä Kinnunen pitää terveysalan työehtosopimusta tasoltaan ihan hyvänä.

– Työajan ja tasoittumisjaksojen määräytyminen voi olla selkeämpää. Lisäksi yksityisellä puolella on ihan hyvä tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmä, joka takaa työntekijälle ihan palkkakehitystäkin, kunhan sitä vain muistetaan kunnolla noudattaa, Kinnunen sanoo.

Korteniemi-Poikela muistuttaa, miksi Meri-Lapin ratkaisu on ylipäätään tehty.

– Alkuperäinen ajatus oli, että tämä järjestelmä takaisi palveluiden säilymisen tällä alueella. Toivottavasti se on niin, hän toivoo.