Tutkija etsii Loch Nessin hirviön DNA-jälkiä skottijärven vedestä – Näinkö ratkeaa Nessien mysteeri?

Kaikesta elollisesta jää ympäristöönsä jälkiä. Jos Nessie on olemassa, sen perimää on oltava sen kotijärvessä. Keskustele aiheesta jutun lopussa.

DNA
Loch Nessin rantaa, edessä linnan rauniot.
Skotlannin Ylämaalla sijaitsevalla Loch Nessillä on syvyyttä enimmillään 230 metriä. Vesimäärältään se on Britannian suurin järvi.Sam Fentress / CC BY-SA 2.0

Tarinat Loch Nessin hirviöstä ovat ikiaikaisia, ja tuhannet ihmiset ovat kertoneet nähneensä "Nessien" omin silmin. Uusiseelantilainen tutkija ryhtyy ratkaisemaan arvoitusta hieman kieli poskessa, mutta todellisin tieteen keinoin.

Nessie on pitkäkaulainen ja -häntäinen, kyttyräselkäinen, vihreä ja tietenkin valtavan suuri, kuvailevat useimmat. Harvalla on muuta näyttöä kuin kertomuksensa, sillä Nessie on heidän mukaansa kadonnut aina kovin vikkelästi Britannian suurimpiin ja syvimpiin kuuluvan järven uumeniin.

Todisteet dinosaurusten joukkotuhosta selvinneestä plesiosauruksesta tai muusta nykyeläintiedettä uhmaavasta jättiläisestä ovat kerta toisensa jälkeen osoittautuneet huijauksiksi.

Kuuluisin vedätys on suoranaisen Nessie-huuman aiheuttanut valokuva vuodelta 1934 (siirryt toiseen palveluun). Vasta kuuden vuosikymmenen päästä paljastui, että aalloilla keikkui lelusukellusvene, jonka päälle oli rakenneltu puusta ja muovista pää ja pitkä kaula. Viritelmä luultavasti makaa edelleen Loch Nessin pohjassa.

Piirroskuva kahdesta uivasta plesiosauruksesta. Toisella on suussaan kala.
Plesiosaurukset kuolivat sukupuuttoon dinosaurusten joukkotuhossa 66 miljoonaa vuotta sitten. Vai kuolivatko? Loch Nessissä niitä elää vieläkin, uskovat jotkut.Dmitry Bogdanov

Nessietä on kaukoluodattu järven syvyyksistä tuloksetta useita kertoja, mutta eDNA-tutkimuksessa otuksen pitäisi paljastua. Todisteet löytyvät vedestä, jonka poikki se on kenties joskus uinut.

Otagon yliopiston professori Neil Gemmell kertoo ryhtyvänsä avoimin mielin tutkimukseen, joka sai alkunsa päähänpistosta ja leikkipuheista.

Nessieen hän ei usko, mutta pitää mahdollisena, että Loch Nessissä on jotakin, joka on jäänyt ilman biologista selitystä. Ennen kaikkea hän haluaa tehdä tiedettä tutuksi hauskalla tavalla.

Vitsiltä kuulostavalla tutkimuksella on tieteellinen pohja. Jos Nessie ei ole legendaa vaan elävä olento, sen on pakko olla elollista ainetta, kuten me muutkin. Isona eläimenä siitä irtoaisi veteen todennäköisesti hyvinkin paljon sellaista, josta on siivilöitävissä sen perimä.

Gemmell etsii Loch Nessin vesinäytteistä eDNA:ta eli DNA:ta, jota ei otettu suoraan otuksesta vaan sen ympäristöstä – ilmasta, maasta tai tässä tapauksessa vedestä. Etuliite on peräisin englannin sanasta environment, ympäristö.

Gemmellin mukaan parista litrasta hänen lähirantansa merivettä on helposti jäljitettävissä eDNA-tutkimuksilla 150 eläinlajia.

Loch Nessistä näytteitä otetaan useina aikoina eri syvyyksistä. Jos järvessä on jotakin outoa, sen pitäisi selvitä, kun tuloksia verrataan Pohjois-Skotlannin muiden järvien eläinten jättämiin DNA-jälkiin.

Tieteen näkökulmasta kaikki uudet löydöt ovat jännittäviä, olkoon sellainen vaikka uusi bakteerilaji, Gemmell sanoo The Spinoff (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä.