Paljonko vettä on eläimelle riittävästi? – uudistuva eläinsuojelulaki herättää ristiriitaisia tunteita

Eläinten veden saamiseen ollaan tuomassa selkeyttä uudessa eläinsuojelulaissa. Lakipykälän ympärillä pyörii kuitenkin epäselvyyttä.

eläinsuojelu
Huskyt omassa kopissaan Vuokatissa.
Paljon liikkuvat huskyt tarvitsevat jopa 30 litraa vettä päivässä.Elisa Kinnunen / Yle

Elämä on yksinkertaista: kun janottaa niin on juotava jotain.

Uudistuvaan eläinsuojelulakiin haluttiin tarjota myös eläimille vastaava oikeus.

Kun aiemmin eläimille oli tarjottava vettä riittävästi ja tarpeen mukaan, uudistuksessa lakia haluttiin muuttaa muotoon, jossa vettä on oltava tarjolla jatkuvasti.

Lausuntokierroksella olleessa ehdotuksessa päädyttiin kuitenkin takaisin sanamuotoon, jossa vettä olisi tarjottava riittävästi. Tämä on herättänyt keskustelua siitä riittääkö riittävä?

Paljusta sulaa vettä pakkasellakin

Sotkamossa sijaitsevan Kainuun Vaellustallin pihatossa islanninhevoset käyskentelevät tyytyväisenä kesäkuun viileässä tuulessa. Suurin osa laumasta on kokoontunut pihaton perällä olevan heinän äärelle nauttimaan ruokailusta.

Pihaton eteisestä löytyy myös paikka, jossa pääsee kuittaamaan oman janonsa milloin vain. Kahden lavan päällä olevat muurauspaljut ovat yksinkertainen keksintö, mutta niihin liittyy oma lisämauste.

– Juomapaljuja on kaksi kappaletta joihin voi letkulla vetää veden pesukarsinan ikkunasta. Paljun sisällä kulkee lämmityskaapeli ja uretaanivaahtoa, talliyrittäjä Olga Pohjola kertoo.

Kesäaikana lämmitys ei ole päällä, mutta talvella se mahdollistaa sulan juomaveden tarjoilun jatkuvasti.

– Se pitää veden sulana yli 30 asteen pakkasillakin. Helpottaa meikäläisen duunia aika paljon ja hevoset juo hyvin talvella, kun on aina sula vesi, Pohjola kertoo.

Islanninhevonen juo juomapaljusta
Lämmityskaapeli ja uretaanivaahto lämmittävät Kainuun vaellustallin vesipaljut.Elisa Kinnunen / Yle

Käytännössä Kainuun Vaellustalli täyttää aiemmin ehdotuksissa olleen jatkuvan vedensaannin kriteerit. Kaikilla hevostalleilla tämänkaltainen malli ei ole mahdollinen.

– Meillä hevoset elävät pihatto-olosuhteissa, mutta jos puhutaan vaikka karsinatallista niin meneekö se jatkuva vedensaanti sitten sellaisissa olosuhteissa vähän älyttömyyden puolelle? Pohjola kysyy.

– Minua tuo ei hirveästi kosketa, mutta olen miettinyt, mitä niille talleille tapahtuu jossa vettä on normaalisti tarjottu heinän kanssa samaan aikaan, ja miten se sitten hankaloittaa sitä hommaa?

Riittävyys voittamassa jatkuvan

Kainuun ainoan valvontaeläinlääkärin Aila Rauatmaan mukaan eläinsuojelulain uudistuminen on tarpeen. Nykyisin voimassa oleva laki on ollut voimassa jo kaksi vuosikymmentä.

– Onhan tämä eteenpäin vanhasta laista. Nyt nimikin kertoo jo paljon: on tulossa laki eläinten hyvinvoinnista, Rauatmaa kertoo ja jatkaa.

– Ei enää riitä, että eläin pysyy hengissä ja on olemassa. Tulevassa laissa yritetään yhä paremmin takaamaan ja ennakoimaan sitä, että eläinten hyvinvointi tulisi turvattua.

Selkeistä tavoitteista huolimatta lakiin on jäämässä kirjaus riittävästä veden saannista jatkuvan sijaan.

Valvontaeläinlääkäri Aila Rauatmaa Kainuun Vaellustallilla.
Kainuun valvontaeläinlääkäri Aila Rauatmaa.Elisa Kinnunen / Yle

Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen (SEY) toiminnanjohtajan Kati Pullin mukaan kirjaus on selkeä epäkohta.

– Asiantuntijoista koostetussa ohjausryhmässä todettiin, että veden tarjoamisen pitäisi olla jatkuvaa. "Riittävä" ei käsitteenä turvaa eläimelle riittävää vedensaantia useammastakin syystä, Pulli kertoo.

– Vaikka eläimelle annettaisiin vuorokaudessa se fysiologisesti riittävä määrä vettä, niin se voi silti joutua joka päivä kokemaan pitkiä aikoja janon tunnetta. Yksi eläimen hyvinvoinnin edellytyksistä on, että se ei joudu kokemaan pitkittynyttä janoa, hän jatkaa.

Alustavasti vuoden 2020 alkupuolella voimaan tulevan lakiehdotuksen lausuntokierros päättyi tämän vuoden helmikuussa. Vielä ei ole varmuutta, mitä lausuntokierrokselta on jäänyt käteen ja millaista lakia hallitus esittelee eduskunnalle.

Maa- ja metsätalousministeriöstä kommentoitiin Ylelle, että juottamiseen liittyvistä muutoksista ei pystytä vielä kommentoimaan, eikä myöskään tarkemmista aikatauluista.

Veden saannin valvonnassa kysymysmerkkejä

Kainuun valvontaeläinlääkärin Aila Rauatmaan mukaan molemmat ehdotetuista käsitteistä sisältävät niin hyviä kuin huonoja puolia.

– Se miten sen pitäisi olla ei ole itsellekään täysin selkeä tai varma asia. Jos ihminen huolehtii eläimistään hyvin ja asiat on kunnossa, silloin eläin saa riittävästi vettä. Riittävän veden saannin valvonta on kuitenkin haasteellista, Rauatmaa kertoo.

Valvonnan kannalta olisi selkeämpää jos eläimelle olisi tarjottava jatkuvasti vettä.

– Silloin voitaisiin todeta, onko vettä vai ei. Jälkimmäisessä tapauksessa voitaisiin vaatia sitten asiaan korjausta, Rauatmaa kertoo.

Suurin kysymysmerkki onkin valvonnassa. Miten riittävää vedensaantia voidaan seurata jos eläimen janoa on vaikea havainnoida, ja kun esimerkiksi Kainuussa valvontaeläinlääkäreitä on vain yksi?

– Toki meillä kaikilla praktikkoeläinlääkäreillä on virkavelvollisuus puuttua epäkohtiin, mutta periaatteessa kaikilla kansalaisilla ja yksityiseläinlääkäreillä on myös velvollisuus puuttua eläinten hyvinvointiin liittyviin ongelmiin, Rauatmaa kertoo.

Valvonnan kannalta olisi selkeää jos eläimet saisivat vapaasti vettä, koska silloin voitaisiin todeta että onko vettä vai ei.

Aila Rauatmaa

Rauatmaan mukaan usein eläinten heikon hoitamisen taustalta voi löytyä myös vaikeuksissa oleva omistaja.

– Tuotantoeläinten puolella on ollut tapauksia, jossa eläinmäärä on kasvanut yhtäkkiä niin isoksi, ettei omistajan jaksaminen enää riitä, Rauatmaa toteaa.

Myös talvi ja jäätyneet vesiastiat saattavat aiheuttaa veden tarjoamisen laiminlyöntiä.

Jano pois lumella

SEY:n toiminnanjohtaja Kati Pulli nostaa esille tapauksia, joissa turkistarhoilla eläimille on tarjottu juotavaksi ainoastaan jäätä. Tätä tapaa on käytetty myös muun muassa koirien kohdalla.

Vuokatti Safariksen toimitusjohtaja Kimmo Laasonen on kuullut tavasta, mutta tyrmää sen täysin.

– Ei se riitä. Se on ihan selvää, että jos koira syö kuivaa pakkaslunta, se on jääkylmää, eikä sieltä tule nestettä tarpeeksi, Laasonen toteaa.

Kun tulee talvi ja vesiastiat jäätyy, ei jakseta huolehtia tai korjata niitä. Sen tyyppisiä ongelmia tulee aika säännöllisesti.

Aila Rauatmaa

Rauatmaa nostaakin esille käytännön esimerkin jolla lumen riittävyyttä voidaan testata.

– Jokainen voi yrittää sulattaa kahvivettä lumesta ja katsoa montako neliötä lunta pitää kerätä, että saa kymmenen litran vedentarpeen täytettyä. Siinäpä sitä urakkaa voisi olla sitten, Rauatmaa nostaa.

Vettä huijaamalla

Vuokatin koiratarhalla on jäätävä meteli, kun toimitusjohtaja Laasonen astuu tarhaan. Pian meteliä seuraa vauhti ja vaaralliset tilanteet, sillä hän päästää koirat jaloittelemaan omista tarhoista yhteiseen tilaan.

Kuuman kesän aikana koirilla on vesiastiat tarhoissa jatkuvasti. Talvella niitä juotetaan muutaman kerran päivässä.

Koira juo silloin kun sillä on jano, mutta Laasosen mukaan veden juontia on valvottava, kun kyseessä on talvella kovassa kulutuksessa olevat urheilukoirat.

– 20 kiloa painava koira tarvitsee noin 2 litraa vettä päivässä. Urheilu ja metsästyskoirilla tarve voi olla suurempi, esimerkiksi 30 litraa vettä päivässä, Laasonen laskee.

Huskykoiria Vuokatissa.
Pelkkä lumensyönti ei riitä täyttämään koirien nesteen tarvetta.Elisa Kinnunen / Yle

Kun koiralle on pakko saada vettä safarien tai valjakkokisojen keskellä, saattaa Laasonen joutua jopa käyttämään huijaamista riittävän nestemäärän saavuttamiseen.

– Joskus joudutaan sekoittamaan veteen jauhelihaa, koiranmakkaraa tai kisoissa jopa tonnikalaa, että saadaan tarpeeksi herkullista moussea ja nesteasiat saadaan hoidettua kuntoon, Laasonen kertoo.

Uuteen eläinsuojelulakiin ehdotettu jatkuva vedensaanti ei saa Laasoselta kannatusta.

– En näe itse mitään järkevää perustetta, että sinne pitäisi se jatkuvasti-sanamuoto lisätä. Joudumme kuitenkin talvella jo kontrolloimaan sitä, että koirat saavat vettä tarpeeksi. Jos juominen jäisi koirien omalle vastuulle, en tiedä joisivatko ne tarpeeksi, Laasonen arvioi.

Uudistus ei tuo suurta muutosta vanhaan

Uuden eläinsuojelulain kohdalla on nyt käynnissä odottaminen. Suomen eläinsuojelujärjestön toiminnanjohtajan Kati Pullin mukaan luvassa ei ole ainakaan maailman kärkipäähän nousevaa lakia.

– Ei näytä tällä hetkellä maailman parhaimmalta. Ei ainakaan eläinten kannalta, sillä kyllä Euroopassa on paljon edistyksellisempiä lakeja jo olemassa, Pulli kertoo.

Olga Pohjola islanninhevosen kanssa Kainuun Vaellustallilla.
Kainuun vaellustallin yrittäjä Olga Pohjola. Hänen hevosillaan vettä on tarjolla jatkuvasti.Elisa Kinnunen / Yle

Kainuussa suuria muutoksia ei ole lain myötä odotettavissa.

– Ei varmaan mitään hirveän suuria muutoksia tule, vaikka tietenkin se vähitellen korjaa ihmisten asennetta ja asennoitumista eläinten hyvinvointiin, Rauatmaa arvioi.

Vuokatin Huskysafarilla muutoksia tehdään jos niitä vaaditaan, mutta perusteluiden on oltava kunnossa.

– Mitäänhän minulla ei ole sitä vastaan jos asiaa tutkitaan ja käy ilmi, että meidän koirille voisi olla siitä jatkuvasta vedensaannista hyötyä niin ei siinä ole sitten mitään ongelmaa, Kimmo Laasonen toteaa ja jatkaa.

– Tällä hetkellä olen sitä mieltä, että nesteytys on hoidettavissa vanhoilla hyvillä konsteilla.