Suuntaatko kesällä Tallinnaan, Lofooteille vai trendaavaan Albaniaan? Kokosimme kirjavinkkejä matkakohteen mukaan

Matkalle on mukava ottaa mukaan paikkaan liittyvää kirjallisuutta. Tässä muutamia ehdotuksia suomalaisten kesäkohteisiin.

kirjallisuus
Katunäkymä Tallinnan vanhastakaupungista.
Sharonang / Pixabay

Tallinna – Ilmar Taska: Pobeda 1946

Tämän kirjan jälkeen Tallinnan mukulakivikatuja on vaikea kulkea vilkuilematta taakseen. Taska kuvaa arkiseen tyyliin sodanjälkeistä Viroa ja sen tukahtunutta ilmapiiriä. Kaikesta on puutetta, kaikkea on syytä pelätä. Keneenkään ei voi luottaa. Vaikka kieli on toteavaa, osaa Taska luoda ahdistavan tunnelman.

Tallinnan rannassa laivaturistia tervehtivät Pagarin rakennukset ovat keskeisessä osassa romaanissa. Sen tyrmien suojissa nujerrettiin perusteellisesti kansan vapaudentahto.

Kirjan nimi tulee tietenkin Suomessakin tunnetusta neuvostoautosta, jota valmistettiin vuosina 1946–1958.

Ilmar Taska on kotimaassaan Virossa tunnettu elokuva- ja tv-mies. Hän syntyi Siperiassa, jonne hänen perheensä oli karkotettu. Moskovassa elokuva-alaa opiskellut Taska on työskennellyt Hollywoodissakin. Hän myös perusti Viron ensimmäisen yksityisen tv-kanavan. Taska on aiemmin kirjoittanut novelleja. Pobeda 1946 on hänen esikoisromaaninsa.

Jos ei nappaa, kokeile tätä: Sofi Oksanen, Minne kyyhkyset katosivat

Öinen maisema Napolissa.
Öinen maisema Napolissa.Beboplu / Pixabay

Napoli – Elena Ferrante: Ne jotka lähtevät ja ne jotka jäävät

Napoli on päässyt taas matkailijoiden suosioon, kun mafiakaupungin mielikuvaa on saatu pikku hiljaa purettua.

Italialaisen Elena Ferranten Napoli-sarja on edennyt suomennettuna jo kolmanteen osaan. Maailmalla ilmiöksi muuttunut kirjasarja on koukuttanut lukijat myös Suomessa. Kiinnostavuutta lisää se, ettei kirjailijan henkilöllisyyttä ole varmuudella selvitetty. Vahvana ehdokkaana on italialainen kääntäjä Anita Raja. Hänen miehensä on kuuluisa italialainen nykykirjailija Domenico Starnone. Pariskunta vieraili Suomessa keväällä Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaalin aikaan.

Napoli-sarjassa seurataan kahden napolilaisen tytön Elenan ja Lilan elämää. Heidän elämäntarinansa alkaa Napolin köyhistä työläiskortteleista. Kolmannessa romaanissa ystävykset ovat jo aikuistuneet ja elämä vie heitä eri suuntiin. Ystävyys kuitenkin säilyy, vaikka yhteiskunta ympärillä kuohuu ja muuttuu hurjaa vauhtia.

Jos ei nappaa, kokeile tätä: Tahar Ben Jelloun, Napolin ihme

Talo Ahvenanmaalla.
Talo Ahvenanmaalla.Finmiki / Pixabay

Ahvenanmaa – Sally Salminen: Katrina

Ahvenanmaa täyttyy kesällä turisteista. Saarella syödään gourmet-ruokaa ja maistellaan paikallisia siidereitä.

Sally Salmisen vuonna 1936 julkaistu Katrina antaa hieman toisenlaisen lähestymiskulman saareen. Suomen aurinkoisimpana kolkkana tunnettu saari näyttäytyy romaanissa ankarana ja karuna. Teoksessa on samaa henkeä kuin Myrskyluodon Maijassa, sillä myös Katrina kuvaa vahvaa naista.

Pohjanmaalta kotoisin oleva Katrina muuttaa rakkauden perässä Ahvenanmaalle. Suhde on kuitenkin jonkinlainen pettymys, sillä mies on paljon merillä ja osoittautuu varsinaiseksi nahjukseksi. Vaimo joutuu ottamaan vastuun perheen pyörittämisestä. Lisäksi vahvatahtoinen Katrina haluaa ottaa paikkansa yhteisössä.

Katrina oli ilmestyessään varsinainen bestseller. Siitä otettiin ilmestymisvuotena peräti 15 painosta. Lisäksi se oli pitkään yksi käännetyimmistä suomalaisromaaneista.

Sittemmin romaani ja kirjailija vaipuivat unholaan. Finlandia-palkittu kirjailija Juha Hurme halusi tuoda teoksen uudelleen päivänvaloon ja hänen uusi käännöksensä ilmestyi tänä keväänä.

Jos ei nappaa, kokeile tätä: Leena Virtanen, Noitanaisen älä anna elää

Kanavanäkymä Kööpenhaminassa.
Kanavanäkymä Kööpenhaminasta.Rolypolys / Pixabay

Kööpenhamina – Kim Leine: Kuilu

Kööpenhamina mielletään nuorekkaaksi ja nykyaikaiseksi kaupungiksi, vaikka silläkin on pitkä historia. Kim Leinen kirjassa Kuilu pääsee kurkistamaan historiallisemman Kööpenhaminan kaduille ja kapakoihin.

Kirjan päähenkilöinä ovat kaksoset, jotka nuoruuden vimmassa käyvät sotimassa muun muassa Suomen sisällissodassa. Paluu kotiin Kööpenhaminaan ei onnistukaan helposti, sillä sota on jättänyt jälkensä molempiin.

Yleensä iloisena ja aurinkoisena kuvattu Kööpenhamina saa Leinen kirjoissa synkät ja rappiolliset kasvot.

Samaa synkkämielisyyttä voi kohdata myös Leinen palkitussa Ikuisuusvuonon profeetat -kirjassa. Siinä tapahtumat siirtyvät melko pian 1800-luvun lopun Kööpenhaminasta Grönlantiin, mutta Tanskan maita sekin.

Leine on syntyjään norjalainen, mutta muutti teini-ikäisenä Kööpenhaminaan. Monenlaisia vastoinkäymisiä elämässään kokenut Leine ryhtyi kirjailijaksi vasta kypsällä iällä. Viidentoista Grönlannissa vietetyn vuoden jälkeen Leine asuu jälleen Kööpenhaminassa. Hän on saanut muun muassa Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon.

Jos ei nappaa, kokeile tätä: Jussi Adler-Olsen, Selfiet

Hiekkaranta Albaniassa.
Himaren ranta eteläisessä Albaniassa.Alice Key Studio / Pixabay

Albania – Pajtim Statovci: Tiranan sydän

Albania kiehtoo, koska tiedämme siitä melko vähän. Maantieteelliset faktat tunnetaan ja kohta myös sen kauniit rannat, sillä maasta on tulossa kovaa vauhtia uusi Kroatia.

Mutta millaisia ovat ihmiset, ja millainen tunnelma maassa on? Niitä voi aistia Pajtim Statovcin toisessa romaanissa Tiranan sydän. Kirjailija on syntynyt entisen Jugoslavian alueella ja muuttanut lapsena perheensä mukana Suomeen. Statovci on taustaltaan Kosovon albaaneja.

Tiranan sydän -romaanissa on ennen kaikkea kyse identiteetistä, mutta samalla se kertoo albaanien historiasta. Vanhat tarinat ja myytit ovat tärkeässä osassa, mikä auttaa ymmärtämään maan mentaliteettia.

Jos ei nappaa, kokeile tätä: Ismail Kadaré, Särkynyt huhtikuu

Maisema Lofooteilla.
Maisema Lofooteilta.Manolo Franco / Pixabay

Lofootit – Morten Strøksnes: Merikirja

Pohjois-Norja on ollut suomalaisille perinteinen kesälomakohde. Ennen kaikkea Lofootit siintää monien mielessä sumuisena ja arvoituksellisena.

Morten Strøksnesin tositapahtumiin perustuvassa Merikirjassa pyydystetään mystistä jäähaita Lofoottien vesillä. Kyseessä ei ole kuitenkaan kalastuskirja, vaan filosofinen sukellus mereen. Esiin nousevat ennen kaikkea ekologiset kysymykset. Romaanin päähenkilöinä ovat meri ja sen syvyyksissä asusteleva jäähai, joka voi elää jopa 500-vuotiaaksi.

Strøksnes tulee kertoneeksi kirjassaan paljon Lofoottien ja Pohjois-Norjan historiasta. Myös jylhät maisemat piirtyvät selvästi esiin. Merikirjaa voi pitää melkeinpä tietokirjana, joten se kannattaa lukea, jos suuntaa Lofooteille valaita katsomaan.

Jos ei nappaa, kokeile tätä: Harri Ahonen, Pohjois-Norjan rannikkoreitit

Turun linna ja kukkia.
Turun linna.Ismo Pekkarinen / AOP

Turku – Reijo Mäki: Gekko

Turkuun, kuten moneen muuhunkin kotimaan kaupunkiin, kannattaa mennä kesällä. Jos historiallinen Turku on jo tullut tutuksi ja linna on koluttu moneen kertaan, voi rosoisempaa näkökulmaa hakea Vares-dekkareista.

Gekko on 60 vuotta täyttävän Reijo Mäen tuorein Vares-kirja. Luettavaksi voi toki ottaa minkä tahansa turkulaisyksityisetsivästä kertovan kirjan. Valinnanvaraa on, sillä Vareksia on ilmestynyt jo 29 kappaletta.

Vares-dekkarien avulla tutuksi tulee Turun ravintolaelämä, varsinkin kantabaari Uusi Apteekki. Tuopin ääressä viihtyvä renttuetsivä on selvitellyt rikoksia Turussa jo vuodesta 1986 lähtien. Monet romaanien tapahtumapaikoista ovat todellisia, mutta mukana on myös keksittyjä paikkoja.

Uusin Vares tapahtuu loskaisessa ja pimeässä Turussa, mutta se antaa sopivan vastakohdan kesäiselle kaupungille.

Jos ei nappaa, kokeile tätä: Riku Korhonen: Emme enää usko pahaan