Hyviä uutisia ilmastolle: Muovin kierrätyksellä voidaan pudottaa yllättävän paljon päästöjä, kertoo raportti

Raportin lopputulos on niin merkittävä, etteivät EU:n ja Suomen päättäjät voi jättää sitä huomiotta, sanoo Sitran johtaja Mari Pantsar. Voit keskustella aiheesta jutun lopussa.

ilmastonmuutos
kuvassa nainen kierrättää muovia
Helsinkiläinen Sinikka Voutilainen kertoo olevansa tarkka kierrättäjä. Vaakakupissa painavat sekä ympäristöarvot että jätelaskun pienentyminen. Kuva on Helsingin Siltamäen kierrätyspisteeltä.Jussi Koivunoro / Yle

Ilmastopäästöjä voitaisiin leikata selvästi aiemmin tiedettyä enemmän tehostamalla muovin, teräksen, alumiinin ja sementin käyttöä.

Tänään tiistaina julkaistavasta raportista (siirryt toiseen palveluun)selviää, että EU:n raskaan teollisuuden vuotuiset päästöt voitaisiin jopa puolittaa vuoteen 2050 mennessä kiertotalouden keinoin.

Kiertotaloustoimet tarkoittavat muun muassa materiaalien kierrätyksen tehostamista, hävikin vähentämistä, tuotteiden käyttöiän pidentämistä ja jakamistalouden palveluiden hyödyntämistä.

Laskelmista selviää, että EU:n vuotuiset hiilidioksidipäästöt voisivat pudota lähes kahdeksan prosenttia eli 0,3 gigatonnia (Gt) nykyiseen kehitysuraan verrattuna.

Määrä vastaisi sitä, että EU:n kokonaispäästöistä poistuisi viisi kertaa Suomen vuotuiset päästöt.

Pudotus olisi iso, kun otetaan huomioon, että EU:n ilmastopolitiikassa joudutaan usein tappelemaan prosenttiyksiköistä.

"Yllättävä lopputulos"

Kansainvälistä raporttia on rahoittanut osaltaan Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.

Projektin ohjausryhmässä toiminut Sitran johtaja, analyyttisen kemian tohtori, Mari Pantsar kertoo yllättyneensä lopputuloksesta.

Pantsarin mukaan materiaalien ilmastovaikutukset on tiedetty suuriksi, muttei näin suuriksi.

– Tulokset ovat niin merkittäviä, etten usko EU:n komission tai kansallista ilmastopolitiikkaa tekevien tahojen voivan sivuttaa niitä, hän arvioi.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kiertotalouden vaikutuksia päästövähennysten määrään arvioidaan tällä tarkkuudella Euroopassa.

Laskelmat on tehnyt ruotsalainen kestävään talouteen erikoistunut konsulttiyritys Material Economics. Raportin tilaajien joukkoon kuuluu Sitran ohella muun muassa tunnettu brittiläinen säätiö Ellen MacArthur Foundation.

Yle pääsi tutustumaan raportin sisältöön ensimmäisenä suomalaismediana.

Tilastografiikka
Suurimmat päästövähennykset voitaisiin saada aikaan tehostamalla muovien kierrätystä selvästi nykyisestä, kertoo raportti. Käytännössä tämä tarkoittaisi muovinkeräyksen volyymin lisäämistä, lajittelun tehostamista ja kierrätysteknologioiden kehittämistä.Ilkka Kemppinen / Yle Uutisgrafiikka

Ylikulutus lopetettava

Ihmiskunnan vaurastuessa materiaalien kulutus on noussut räjähdysmäisesti, eikä kasvulle ole näköpiirissä loppua nykymenolla.

Muovilla, teräksellä, alumiinilla ja sementillä on paljon väliä, sillä ne muodostavat maailman suurimmat materiaalivirrat ja aiheuttavat ryhmänä yli 70 prosenttia teollisuuden päästöistä EU:ssa.

Päästöt johtuvat ensinnäkin siitä, että materiaalien valmistuksessa tarvitaan valtavasti energiaa.

Raportin lopputulos oli erittäin yllättävä.

Mari Pantsar, johtaja, Sitra

Valmiisiin tuotteisiin on myös varastoitunut rutkasti hiiltä, joka vapautuu ilmakehään esimerkiksi silloin, kun jätemuovi poltetaan voimalaitoksessa energiaksi.

Lisäksi teräksen, sementin ja alumiinin valmistuksessa hiili on keskeinen raaka-aine tuotantoprosessissa.

Pantsarin mukaan tähän mennessä ilmastopolitiikassa on kiinnitetty huomiota materiaalien valmistuksen päästöihin, mutta tämä ei enää riitä.

kuvassa Sitran johtaja Mari Pantsar
Ilmastopolitiikassa puhutaan liian vähän kuluttamisen päästöistä, arvioi Sitran johtaja Mari Pantsar.Jari Kovalainen / Yle

Jatkossa on otettava huomioon myös materiaalien käyttöön ja hävittämiseen liittyvät päästöt.

– Ellei teräksen, alumiinin, sementin ja muovin ilmastopäästöjä saada kuriin ja siirryttyä kohden kiertotaloutta, niin yksinkertaisesti Pariisin sopimuksen tavoitteita ei tulla saavuttamaan, Pantsar sanoo.

Mitä materiaalien aiheuttamille päästöille sitten voisi tehdä? Raportin keskeiset havainnot voi tiivistää näin.

1. Kierrätyksessä painettava nasta lautaan

EU:ssa kierrätykseen päätyy tilastojen mukaan noin 30 prosenttia muovista, mutta todellisuudessa markkinoilla olevasta muovista vain kymmenisen prosenttia on kierrätettyä materiaalia.

Ero johtuu muun muassa siitä, että kierrätykseen päätyy huonolaatuista muovia, joka ei kelpaa jatkojalostettavaksi. Kierrätystä vaikeuttavat esimerkiksi eri muovilaatujen sekoittuminen, muovien saastuminen ja lisäaineet.

Saksa on yksi EU-maa, joka kierrättää muovipullonsa.
EU:ssa iso osa muovista menee edelleen kaatopaikalle tai poltettavaksi voimalaitoksiin. Kuva on Saksasta, jossa muovin kierrätys on pitkällä.Clemens Bilan / EPA

Raportin mukaan EU:ssa voitaisiin kierrättää 56 prosenttia muoveista. Tämä vaatisi muun muassa sitä, että tuotteet suunniteltaisiin alun perin paremmin kierrätykseen sopivaksi. Lisäksi muovin keräilyä ja kierrätysmuovin lajittelua pitäisi tehostaa nykyisestä.

Pohjasyy muovin vähäiselle kierrätykselle on kuitenkin se, että kierrätys ei ole usein taloudellisesti kannattavaa, koska neitseellinen muovi on niin halpaa.

Talousjärjestelmä on perustunut väärään kuvitelmaan, että halpoja luonnonvaroja ja fossiilisia polttoaineita olisi loputtomiin käytettävissä, ilman ulkoisvaikutuksia.

Mari Pantsar

Raportin mukaan myös teräksen kierrätystä voitaisiin tehostaa EU:ssa selvästi nykyisestä – jopa niin, että kierrätysteräs kattaisi 2050 mennessä 85 prosenttia EU:n teräksen tarpeesta nykyisen 40 prosentin sijaan.

Teräksen kierrätyksessäkin olennaista olisi välttää esimerkiksi kuparin sekoittuminen kierrätysteräkseen.

2. Käytetään tuotteita harkiten, ei hölväten

Valtaosa EU:n teräksestä, alumiinista ja sementistä käytetään auto- ja rakennusteollisuudessa. Materiaaleja kulutetaan kuitenkin tuhlaillen.

Raportin mukaan esimerkiksi rakennustyömailla rakennusmateriaalien hävikki on 10–20 prosentin luokkaa.

Muovien kierrätyslaitos.
Fortum jalostaa jätemuovia Riihimäellä.Ronnie Holmberg / Yle

Rakentamisessa voitaisiin lisäksi käyttää erikoislujia teräslaatuja, jolloin teräksen tarve vähentyisi lähes kolmanneksen.

Uuden sementin ja teräksen tarvetta vähentäisi myös se, että talot suunniteltaisiin pitkäikäisiksi ja tiloiltaan muunneltaviksi. Purkamisen sijaan vanhoja taloja pitäisi myös kunnostaa nykyistä useammin.

Materiaalien tarve vähenisi myös autojen tarkemmalla suunnittelulla eri käyttötarkoituksia varten.

Raportin mukaan viisipaikkaisissa yhteiskäyttöautoissa matkustaa enimmäkseen kuljettaja yksin, eli pienemmätkin autot riittäisivät useimmiten.

3. Tehottomasta omistamisesta jakamistalouteen ja liikkumisen palveluihin

Kolmas keskeinen kiertotalouden tapa vähentää päästöjä olisi siirtyä liikenteessä autojen yksityisomistamisesta pitkälti jakamistalouteen 2050 mennessä.

Raportin mukaan teräs, alumiini ja muovit ovat tehottomassa käytössä autoissa, sillä Euroopassa autot ovat pysäköityinä vähintään 92 prosenttia ajasta.

Tehottomuus koskee myös toimistoja, joiden käyttöaste on 40 prosentin luokkaa jopa virka-aikana.

Whim-mobiilisovellus älypuhelimen näytöllä, taustalla linja-auto.
Jatkossa ihmisten uskotaan ostavan yhä isomman osan liikkumisen tarpeistaan kuukausimaksuihin perustuvana palveluna. Kuvassa alan suomalainen pioneeri, Whim-sovellus.Jaani Lampinen / Yle

Autoteollisuuden materiaalien tarve putoaisi jopa 75 prosenttia, mikäli kaksi kolmasosaa matkustamisesta tehtäisiin ammattimaisesti johdetuilla jakamispalveluilla vuonna 2050. Raportissa todetaan, että tähän tarvitaan selviä kannusteita.

Autojen tarvitsemien materiaalien aiheuttamat hiilidioksidipäästöt putoaisivat näin 70 prosenttia, raportissa lasketaan.

Samalla liikkumiseen palaisi selvästi aiempaa vähemmän rahaa. Raportin mukaan EU:n 250 miljoonan auton jälleenhankinta-arvo on yli 5 700 miljardia euroa.

kuvassa Sitran johtaja Mari Pantsar
Kiertotalouden avulla päästöjä voitaisiin vähentää kustannustehokkaasti, sanoo Mari Pantsar.Jari Kovalainen / Yle

Saastuttajan pitäisi maksaa

Raportissa on pyritty arvioimaan myös materiaalivirtojen päästövähennysten hintalappua. Kirjoittajat toteavat, että kustannuksiin liittyy epävarmuuksia, ja ne ovat suuntaa-antavia.

Kokonaisuutena kiertotaloustoimien lasketaan olevan melko kustannustehokkaita, paikoin jopa halpoja verrattuna nyt käytössä oleviin keinoihin. Päästöjä vähennetään tätä nykyä esimerkiksi uusiutuvan energian tuilla ja biopolttoaineilla.

Raportissa lasketaan, että monien kiertotaloustoimien avulla päästövähennykset maksaisivat alle 50 euroa per tonni. Tämä on selvästi vähemmän kuin mitä esimerkiksi hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) maksaisi.

Keinojen halpuuden edellytyksenä tosin on, että EU-maat olisivat valmiit muuttamaan esimerkiksi liikenteen ja rakentamisen toimintatapoja.

Keskeinen tapa patistaa EU-maita kiertotalouteen olisi se, että materiaalivirtojen tuotannosta, käytöstä ja hävittämisestä aiheutuville hiilipäästöille tulisi tuntuva hinta.

Mari Pantsarin mukaan raportin kuvaamat muutokset ovat realistisia toteuttaa, mutta vaativat ajattelutapojen muutosta.

Talousjärjestelmä kun on tähän saakka perustunut väärään kuvitelmaan, että halpoja luonnonvaroja ja fossiilisia polttoaineita olisi loputtomiin käytettävissä, ilman ulkoisvaikutuksia, Pantsar sanoo.

– Ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen ylikäytön takia meidän on pakko muuttaa tätä käsitystä, hän sanoo.

Lue myös:

Hyvästit mehupilleille: EU kieltää kuusi kertakäyttöistä muovituotetta

Uusi ratkaisu maailmaa piinaavaan muoviroskaongelmaan? Neste haluaa tehdä kodin muovijätteistä polttoaineita autojen tankkeihin

Verkkokaupan muovit sotkevat kierrätystä

Tutustu raporttiin (englanniksi):

The Circular Economy - a powerful force for climate mitigation (Material Economics, 2018) (siirryt toiseen palveluun) ** **