Jari Korkki: Näin hallitus kaatuu – jos kaatuu

Maakuntavaalit lykättiin, mutta eduskuntavaalit on yhä mahdollista järjestää jo syyskuussa, kirjoittaa Jari Korkki blogissaan.

Yle Blogit
Jari Korkki
Yle Uutisgrafiikka

Periaatteessa tilanne on sangen yksinkertainen. Keskusta ja kokoomus ovat sopineet sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta niin, että keskusta saa maakuntahallinnon ja kokoomus valinnanvapauden. Kokoomus on moneen kertaan sanonut, että toista ei voi tulla ilman toista.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on taas sanonut, että se on tulos tai ulos. Että jos ei sotea tule, niin sitten tulee uudet vaalit.

Tämän pitäisi olla selvää tekstiä, vaan eipä näytä olevan. Eikä se tietysti olekaan, koska politiikassa on aina tilaa niin sanotuille luoville ratkaisuille.

Kekkonen olisi tämän pelin jo viheltänyt poikki

– Kekkonen olisi tämän pelin jo viheltänyt poikki, tuumaa eräs (hallituspuolueen) konkari.

Ja niinhän Kekkonen tekikin, vuonna 1975. Sorsan (sd.) ja Virolaisen (kesk.) hallitus olisi kenties kaatunut muutenkin riitoihin aluepolitiikasta, mutta lopulta veneen tapin kiskaisi irti tasavallan presidentti Urho Kekkonen määräämällä eduskunnan hajotettavaksi ja uudet vaalit toimitettavaksi syyskuussa.

Se onkin toistaiseksi viimeinen kerta, kun Suomessa on eduskunta hajotettu kesken vaalikauden.

Sauli Niinistöllä ei moisia valtaoikeuksia tietenkään ole. Se ei kuitenkaan estä pohtimasta, miten uudet eduskuntavaalit järjestetään nykyoloissa.

Ensin tarvitaan tietysti jonkinlainen poliittinen umpikuja ja sitä seuraava pääministerin perusteltu aloite.

Vaikka useampikin Suomen pääministeri on tässä viime vuosina vihjaillut marssivansa presidentin luo uusia vaaleja hankkimaan, ihan niin yksinkertaista se ei ole.

Ensimmäinen vaihtoehto on uudet hallitusneuvottelut

Perustuslain esitöistä käy kirkkaasti ilmi, että hallituksen eronpyynnöstä seuraava ensimmäinen vaihtoehto on uudet hallitusneuvottelut. Nykytilanteessa ne käynnistäisi Sipilä, ja niin olisi varmasti käynytkin, jos hallitus olisi kaatunut perussuomalaisten hajoamiseen vuosi sitten.

Uudet vaalit ovat vasta viimeinen vaihtoehto.

No miksi niistä nyt sitten kuitenkin puhutaan?

Ensinnäkin tietysti siksi, että pääministeri itse on niistä puhunut. Toisekseen siksi, että jos kerran puolueet olivat jo muutenkin varautuneet maakuntavaaleihin, niin miksei sitten samoilla silmillä käytäisi eduskuntavaaleja. Ja kolmannekseen siksi, että on mahdollista, että soten mahdollisen kaatumisen jälkeen tasavallan presidentti suostuu – eduskuntaryhmiä kuultuaan – määräämään uudet vaalit.

Yksi lisälukko perustuslaissa kuitenkin vielä on: eduskunnan pitää olla koolla, kun se hajotetaan. Tässä tilanteessa se tarkoittaa, että koko ruljanssi pitäisi panna toimeen ennen kesälomia. Tällä haavaa eduskunta on varautunut olemaan koolla heinäkuun ensimmäisen viikon.

Mutta sitten alkaisikin tapahtua. Jos maakuntavaalit vaativatkin puoli vuotta aikaa lainsäädännön hyväksymisestä, niin eduskuntavaalien ajankohdasta on perustuslaissa ihan tarkat kirjaukset.

Eli ne on pakko järjestää aikaisintaan ensimmäisenä sunnuntaina 50 päivän kuluttua ja viimeistään ensimmäisenä sunnuntaina 75 päivän kuluttua siitä, kun määräys uusien vaalien toimittamisesta julkaistiin.

Tuosta osaa jokainen itsekin laskea vaalipäivän syyskuulle.

Takaisin kysymykseen kaatuuko hallitus.

Riippuu vähän siitä keneltä kysyy. Jos kysyy hallituksen puuhapekoilta, media höpäjää omiaan ja henki on hyvä. Että lähtökohta on se, että sote viedään nyt maaliin.

Tietenkin se on lähtökohta. Eihän tässä koko touhussa muuten olisi enää mitään järkeä.

Nuo kaksi tuolla lyö kättä päälle, että hyvin menee, vaikka koko juttu on eduskunnan käsissä

Mutta jos taas kysyy vähän varttuneemmilta valtiomiehiltä saa muitakin näkökulmia. Kuten esimerkiksi sen, että tällä menolla hallitus kyllä kaatuu, kun mitään ei tapahdu ja kaikki seisoo. "Puhutaan toistemme ohi"

"Nuo kaksi tuolla lyö kättä päälle, että hyvin menee, vaikka koko juttu on nyt eduskunnan käsissä".

Ja tässä ei nyt siis tilanpuutteen vuoksi ole vielä puhuttu opposition kommenteista halaistua sanaa.

Ans kattoo ny.

kirjoittaja on Ylen politiikan toimittaja ja TV1:n Ykkösaamun juontaja