Oikeusministeri Häkkänen: Suomi ei tarvitse tyttöjen sukuelinten silpomista kieltävää erillislakia

Suomessa asuu tuhansia tyttöjä ja naisia, joiden sukuelimet on silvottu. Suomesta myös viedään tyttöjä silvottavaksi ulkomaille. Kansalaisaloite vaatii silpomisen kieltämistä erillislailla. Keskustele aiheesta jutun lopussa.

silpominen
Antti Häkkänen
Antti HäkkänenMarkku Ulander / Lehtikuva

Parhaillaan kerätään nimiä kansalaisaloitteeseen, jonka tarkoituksena on kriminalisoida tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen erillisellä lailla. Tähän mennessä allekirjoituksia on kertynyt noin 15 000.

Uuden lain kannattajien mielestä erillislaki vahvistaisi viestiä siitä, että silpomiskäytäntöä ei virallisesti hyväksytä Suomessa.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) korostaa, että tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on äärimmäisen vakava ja törkeä teko. Häkkänen ei kuitenkaan kannata erillislakia.

– Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on jo säädetty rangaistavaksi ja siihen liittyy ankara rangaistusuhka. Silpominen on Suomessa rangaistavaa törkeänä pahoinpitelynä. Rikoksesta voidaan tuomita kymmenen vuotta vankeutta. Teon rangaistavuudesta ei vallitse minkäänlaista epäselvyyttä.

– Lainsäädäntö täyttää myös sitä koskevat kansainväliset velvoitteet eikä jo rangaistavia tekoja ole perusteltua säätää uudestaan rangaistaviksi. Erilliselle rangaistussäännökselle ei siten ole tarvetta, oikeusministeri Antti Häkkänen toteaa.

Lue myös: Tyttöjä uhkaa matka entiseen kotimaahan silvottavaksi koulujen loma-aikana: ”Tyttöjen ja naisten sukupuolielinten silpominen on ongelma Suomessa”

Uuden lain sijasta parempaa yhteistyötä

Kansalaisaloitteen kannattajien mielestä erillislaki toimisi selkeämpänä työkaluna niille tahoille, jotka tekevät ehkäisevää työtä ja madaltaisi kynnystä ottaa silpominen puheeksi hyvissä ajoin. Vanhemmat eivät myöskään välttämättä pidä silpomista lapseen kohdistuvana väkivaltana ja siksi nykymalli ei kansalaisaloitteen kannattajien mielestä riitä.

Oikeusministerin mielestä silpomista vastaan voidaan taistella tehokkaimmin nykykäytäntöjä kehittämällä.

– Silpomiseen liittyvät haasteet eivät koske lainsäädäntöä, sen ehkäisyssä tärkeimmässä roolissa ovat terveydenhuolto ja lastensuojelu. Näiden ja kolmannen sektorin yhteistyötä on syytä jatkaa silpomisten ehkäisemiseksi.

– Tärkeää on muun muassa ammattihenkilöstön osaamisen kehittäminen ja maahanmuuttajayhteisöjen asenteisiin vaikuttaminen, Häkkänen sanoo.

Ruotsissa ja Norjassa silpomisen kieltävä erillislaki on ollut voimassa jo pitkään. Tanskassa aiheesta on tehty erillinen pykälä rikoslakiin.

– Suomessa on erilainen tapa tehdä rangaistussääntelyä kuin Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa on vakiintuneesti säädetty vakavimpien tekojen rangaistuksista nimenomaan rikoslaissa. Se, että silpominen on nykyään rangaistavaa juuri rikoslain nojalla, korostaa osaltaan, että silpominen on vakava rikos. Erillislainsäädännössä säädetään Suomessa lähinnä sakolla rangaistavista teoista.

– Kansainvälisten kokemusten perusteella ei ole viitteitä siitä, että erillinen säännös tehostaisi rikosvastuun toteutumista. Erillinen säännös aiheuttaisi enemmän rajaus- ja tulkintaongelmia kuin poistaisi niitä, sanoo oikeusministeri Häkkänen.

Pitäisikö myös poikien ympärileikkaus tuomita?

Juutalaisuudessa ja islamissa poikien ympärileikkauksen uskonnollinen merkitys on keskeinen. Vuosittain Suomessa tehdään uskonnollisista syistä poikien ympärileikkauksia runsaat 400.

Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 2015 antanut ohjeet poikien ei-lääketieteellisistä ympärileikkauksista. Ympärileikkauksen saa tehdä vain laillistettu lääkäri steriileissä olosuhteissa.

Ympärileikkaus edellyttää pojan huoltajien kirjallista suostumusta. Poikaa on kuultava ennen leikkausta ja hänelle on annettavat riittävät tiedot ympärileikkauksesta. Ympärileikkausta ei saa tehdä pojan ilmaiseman tahdon vastaisesti, jos hänen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee ymmärtämään leikkauksen merkityksen.

– Rikosoikeudella ei lähtökohtaisesti puututa toimenpiteisiin, joiden suorittamisesta on annettu tällaisia ohjeita — tietenkin edellyttäen, että ohjeita noudatetaan. Pidän kuitenkin järkevänä arvioida, tulisiko kuitenkin ohjeen sijaan asiasta säätää lailla määritellen sallittujen toimenpiteiden rajat, toteaa oikeusministeri Antti Häkkänen.

Lue myös:

Unicef: Tyttöjen ympärileikkaus (siirryt toiseen palveluun)

Mitä naisten sukuelinten silpominen on? 9 faktaa (siirryt toiseen palveluun)

Selvitys: Suomalaistyttöjä viedään ulkomaille silvottavaksi – ”Olen kuullut, että silpomista tehtäisiin Suomessakin”

Naisten ja tyttöjen sukupuolielinten silpomisen vastaiselle työlle myönnettiin erityismääräraha

Maahanmuuttovirasto puhuttelee yhä enemmän turvapaikanhakijoiden 7-12-vuotiaita lapsia: ”Voi olla asioita joita lapsi kertoo, mutta vanhemmat ei”

Islannissa kuohuu – lasten ympärileikkaukset halutaan kieltää lailla

Perheministeri Saarikko: Olisi syytä harkita, että naisten sukupuolielinten silpominen kiellettäisiin lailla Suomessa

Lapsiasiainvaltuutettu kannattaa sukupuolielinten silpomisen kieltämistä lailla