Analyysi: Trumpin terästullit tulevat – EU:n viskikostoa odotetaan kahden viikon kuluttua

Yhdysvaltojen teräs- ja alumiinitullit tulevat voimaan, mutta myös EU:n kauppasotatykki on jo ladattu. Niinkuin aina sodissa, sivulliset saavat kärsiä, kirjoittaa taloustoimittaja Antti Parviala.

Kauppasota
Bourbon viskiä lasissa.
David Prahl / AOP

Yhdysvaltojen ja EU:n välinen kauppasota on muuttunut sapelinkalistelusta teoiksi. Yhdysvaltojen asettamat tullit EU:lle tulevat voimaan perjantaina keskiyöllä kesäkuun 1. päivänä.

Yhdysvaltain kauppaministeri Wilbur Ross ilmoitti asiasta torstai-iltana keskusteltuaan kauppakomissaari Cecilia Malmströmin kanssa.

EU:sta Yhdysvaltoihin vietävälle teräkselle lätkäistään nyt siis 25 ja alumiinille 10 prosentin tulli.

Esimerkiksi Suomen kansantaloudelta se ei vedä mattoa jalkojen alta.

Metallinjalostajien ja terästeollisuuden osuus Suomen koko tavaraviennistä on noin 13 prosenttia. Yhdysvaltoihin terästuotteista menee neljän prosentin osuus.

Nokittelukierre alkaa

Alan yrityksille tullit ovat kunnon mätkäisy, mutta vielä vakavampaa on se, että tullit uhkaavat aloittaa uuden aikakauden – kaupan rajoittamisen kierteen eli toiselta nimeltään kauppasodan. Näissäkään sodissa ei ole voittajia.

Yhdysvaltojen mukaan EU käyttää tulleja vain tekosyynä välttääkseen kauppaneuvottelut. Yhdysvaltojen kauppaministeri Ross ihmettelee The Guardian (siirryt toiseen palveluun) -lehden mukaan eroa Kiinan ja EU:n välillä.

Kiina maksaa tullit, eikä käytä niitä EU:n tavoin tekosyynä kieltäytyä neuvotteluista, Ross kummastelee.

EU:n kauppaneuvottelijat ovat puolestaan todenneet, että neuvotteluja ei käydä Yhdysvaltojen tullien uhkaamana.

Mutta myös EU:n on jo ladannut kauppasotatykkinsä.

Vastatoimet laukaisuvalmiina

Maailman kauppajärjestö WTO:lle on jätetty lista vastatoimista. Lopullinen päätös niiden laukaisemisesta tehdään jäsenmaissa, mutta komissio tulee suosittelemaan vastatoimia, jos presidentti Donald Trump ei peräänny.

EU:n vastatoimet on mahdollista asettaa kesäkuun puolen välin jälkeen.

Se takoittaisi 25 prosentin tuontitulleja pitkälle ja kirjavalle amerikkalaistuotteiden listalle: monenlaisille terästuotteille, viskille, farkuille, purjeveneille, maapähkinävoille, huulipunalle.

Julkisuuteen päästetty (siirryt toiseen palveluun) lista ei lyönyt Trumpia kanveesiin. Sen sijaan Trump ilmoitti viime viikolla valmistelevansa uutta iskua ja entistä arempaan paikkaan.

Saksalaislehti (siirryt toiseen palveluun) Die Wirtschaftswoche kertoo presidentin sanoneen että hän aikoo pysyä linjallaan, kunnes yhtäkään Mercedes-Benziä ei rullaa New Yorkin 5. Avenuella.

Silloin puhutaan isoista rahoista. EU:n metallien vienti Yhdysvaltoihin on arvoltaan 6,4 mijardia euroa. Teräslevyyn verrattuna autojen ja autonosien vienti on toista kokoluokkaa, useita kymmeniä miljardeja. Se olisi isku Euroopan talousveturin kovimpaan ytimeen.

Terästulleilla Trump on jo sekoittanut maailman teräsmarkkinat, mutta eurooppalaisen autoteollisuuden ajaminen paniikkijarrutukseen tarkoittaisi vielä varmemmin työpaikkojen hävikkiä. Kauppasodassakin sivulliset kärsivät.

Lue lisää:

Miten Trumpin terästullipäätös kurittaa Suomea? Tässä neljä kysymystä ja vastausta

Trumpin terästullit osuvat helposti omaan nilkkaan – voivat johtaa polkumyyntiin ja Yhdysvaltain tuotannon supistumiseen

Outokummun toimitusjohtaja Trumpin terästulleista: "Ei suurta vaikutusta Suomeen"