Professori: Raiskauksen määritelmä muutettava – nykylaki voi tuoda isoja yllätyksiä

Professorin mukaan kohutussa pikkutytön tapauksessa päätös ei ollut sellainen, mitä eduskunta tarkoitti alun perin. Keskustele aiheesta jutun lopussa.

seksuaalirikokset
Raiskaus

Rikosoikeuden emeritaprofessorin Terttu Utriaisen mukaan raiskauksen määritelmää rikoslaissa pitäisi muuttaa, koska yhteiskunta ja arvot ovat muuttuneet. Nykyään ihmisen itsemääräämisoikeus on ykkösasia.

Tiistaina aukeaa kansalaisaloite, jonka tavoitteena on muuttaa rikoslakia muun muassa niin, että raiskaus määritellään suostumuksen puutteen, ei käytetyn väkivallan tai sen uhan kautta.

Utriainen pitää uutta kansalaisaloitetta ensimmäisenä kokonaisvaltaisena esityksenä.

– Tässähän on muitakin esityksiä vireillä ja kaikilla on sama suunta. Nyt täytyy muistaa, että rikoslain 20. luku on kokonaisuus ja vaikka sitä on uudistettu 2011 ja 2014, niin kun sinne lisätään sanoja tai momentteja, se rakenne särkyy ja lopputulos voi olla täysin yllättävä.

Utriainen viittaa laajaa keskustelua aiheuttaneeseen tapaukseen, jossa yhdyntä 10-vuotiaan kanssa katsottiin oikeudessa törkeäksi hyväksikäytöksi mutta ei raiskaukseksi, koska pikkutyttö ei vastustanut aikuista miestä.

– Tässä on kysymys siitä, että yksittäinen pykälä tai yksittäinen lainkohta ei vielä toimi, vaan se toimii siinä kokonaisuudessa. Korkeimman oikeuden päätös oli ihan lainmukainen, mutta se ei ollut ehkä sellainen, mitä eduskunta tarkoitti silloin alun perin.

Uudessa kansalaisaloitteessa on mietitty myös sitä, voiko alaikäinen antaa suostumusta. Aloite ehdottaa, että ei voi.

"Suostumuksen voi selvittää"

Keskustelu suostumuksen vaatimuksesta ei ole uusi, mutta uutta ovat sen voima ja laajuus. Eduskunnan naisverkosto on aiemmin tänä vuonna jättänyt lakialoitteen koskien raiskauksen tunnusmerkistön muuttamista. Naisverkoston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen on julkisuudessa toivonut, että lakimuutos rohkaisisi raiskauksen uhreja etsimään oikeuttaan.

Julkisuudessa on epäilty, että suostumuksen tai sen puutteen osoittaminen olisi oikeudessa hankalaa.

– Ehkä tästä tarkoituksella tehdään enemmän harmaata aluetta kuin se on. Tapaukset ovat kiperiä nyt ja ne olisivat lainmuutoksen jälkeenkin kiperiä. Yleiset oikeusperiaatteet olisivat voimassa muutoksenkin jälkeen, sanoo Seksuaalinen itsemääräämisoikeus ry:n puheenjohtaja Hanna-Marilla Zidan.

Yhdistys on yksi kansalaisaloitteessa mukana olevista järjestöistä.

Zidan muistuttaa, että toisen suostumuksen voi aina kysyä sekä selvittää esimerkiksi elehdinnästä.

Utriaisen mukaan rikosoikeudessa on paljon hankalia asioita, kuten esimerkiksi se, onko henkilö toiminut tahallaan.

– Ei me päästä ihmisen korvien väliin mutta olosuhteista, käyttäytymisestä, tapahtumista tehdään johtopäätöksiä. Tämä on tuomioistuimille ihan arkea.

Suomi jälkijunassa

Utriainen sanoo, että oikeusministeriön pitäisi perustaa työryhmä seksuaalirikoksia koskevan lain uudistamiseen.

– Täytyy muistaa, että Suomihan ei ole tässä yksin, hyvin monissa muissa maissa tämä on uudistettu 2000-luvun alussa ja Yhdysvalloissa jo 1900-luvun lopussa eli voi sanoa, että Suomi on mukana kansainvälisessä kehityksessä hieman jälkijunassa.

Esimerkiksi Ruotsissa on hyväksytty laki, joka edellyttää, että seksille on molempien osapuolien suostumus.

Uusi laki astuu Ruotsissa voimaan heinäkuussa.