Kuivuus piinaa, mutta myös hellii – Hailuodosta löytyy äärimmäisen uhanalainen kasvi, jolle alkukesän säät ovat olleet mannaa

Monivuotinen heinäkasvi rönsysorsimo nauttii paahteesta muiden kasvien kärsiessä siitä. Viimeisimpien säätietojen mukaan rönsysorsimoa suosivat säät katkeavat seuraavalla viikolla.

kasvit
Rönsysorsimo.

Poikkeuksellisen pitkään jatkunut poutainen, kuiva ja kuuma sää tuntuu luonnossa: Suomessa on ollut toukokuussa jo yli 900 maastopaloa, ja pienten nisäkkäiden on havaittu kärsivän nestehukasta.

Vaikka kuiva ja kuuma on koetellut kasvi- ja eläinlajistoamme, ei Oulun yliopiston biologian ja genetiikan laitoksen dosentti Erja Taulavuori ole huolissaan. Hänen mukaansa etenkin kasvilajistolle alkukesän kuivuus ei ole paha pala purtavaksi.

– Metsäkasvit ja puut, joilla on juuret syvällä, saavat sateiden puutteesta huolimatta vettä maasta. Maassa on vielä kosteutta talven jäjiltä.

Erityisesti havupuulajit ja nahkealehtiset kasvit eivät ole vielä moksiskaan kuivasta alkukesästä, Taulavuori kertoo. Havupuulajien vahapeitteiset neulaset takaavat lehtipuulajeihin verrattuna hitaamman veden haihtumisen.

Nahkealehtisistä kasveista Taulavuori nostaa esimerkiksi varpukasvi puolukan, joka mustikkaan verrattuna on sitkeä sissi kestämään ajoittaista kuivuutta.

Osa kasveista jopa menestyy

Rutikuivalla säällä on ollut yllättäväkin seuraus: Suomessa äärimmäisen uhanalainen monivuotinen heinäkasvi rönsysorsimo menestyy aikaisempaa paremmin. Metsähallituksen suojelubiologi Päivi Virneksen mukaan alkukesän kuivuus on ollut kasville mannaa.

– Tämä pikkuruinen ruoho vaatii kuivia suolamaalaikkuja kasvaakseen. Sateiset viime kesät tekivät laikuista käytännössä mutalätäköitä, mutta nyt kasville on kasvualustaa.

Metsähallituksen suojelubiologi Päivi Virres
Metsähallituksen suojelubiologi Päivi Virnes kertoo, ettei ole itse koskaan aikaisemmin kokenut vastaavanlaista kuivaa alkukesää. – Jos parin viikon sisään ei tule sateita, osa kasveista alkaa kärsiä kuivuudesta.Timo Nykyri / Yle

Kolme vuotta sitten rönsysorsimoa tavattiin vain Hailuodon etelärannalla. Siirtoistutusten myötä kasvi on saatu vaihtelevalla menestyksellä leviämään viiteen eri paikkaan Pohjois-Pohjanmaalla.

Virneksen mukaan kuivan sään menestyjiä on muitakin kuin pelkästään rönsysorsimo. Hänen mukaan paahdeympäristöjen, eli harjumetsien etelä-länsisuunnassa avautuvien rinteiden (siirryt toiseen palveluun) (SYKE) kasvit kukoistavat.

– Esimerkiksi Rokuan paahdeympäristön kangasajuruoho pärjää oikein hyvin.

Vuoroin sateista, vuoroin kuivaa?

Mikäli kuivuus jatkuu yli alkukesän, olisi sillä Erja Taulavuoren mukaan tuhoisia seurauksia luonnontilaisiin kasveihin.

– Jos parin viikon aikana ei sateita näy, alkavat kasvit toden teolla kärsiä.

Viimeisimpien säätietojen mukaan luonto on kuin onkin pääsemässä pälkähästä – kaivatut sateet yltävät Etelä-Suomeenkin saakka viimeistään tulevana tiistaina.

Vaikka ilmasto ja sää ovat kaksi eri asiaa, pistää poikkeuksellinen sää väistämättä miettimään ilmastonmuutoksen vaikutusta Suomeen. Millaisia ovat suvemme vuosikymmenten päästä?

Taulavuori uskoo sään ääri-ilmiöiden lisääntyvät ilmastomuutoksen myötä Suomessa. Edellisten vuosien kaltaisia sateisia kesiä voi olla aikaisempaa enemmän, toisaalta nyt käsillä olevia kuivuusjaksoja voi esiintyä lisää.

– Ennustaminen on kuitenkin hankalaa, koska olemme mantereisen ja merellisen ilmaston välissä. Suursäätila vaihtelee meillä suuresti, Taulavuori muistuttaa.