180 astetta: "Käsillä on suuri murros kulutustottumuksissa ympäristön vuoksi"

Tutkija Outi Setälän mielestä parhaillaan käyty keskustelu muovien vähentämisestä on tuonut muovien kerääntymisen luontoon isolla volyymillä ihmisten tietoon.

Muovi ja keinotekoiset aineet
Grafiikka
Yle uutisgrafiikka

Outi Setälän työhön kuuluu merien huoltaminen. Hän on erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksessa, ja seuraa siellä merien tilaa ja ravintoverkon muutoksia. Pilleihin ja ilmapalloihin puuttuminen on hänen mukaansa vielä rajattu keino vähentää muoveja.

Kaupassa Setälä ostaa kassalta kierrätysmuovipussin. Hänestä kaikkein oleellisinta on pitää huolta siitä että hoitaa jätehuollon ohjeen mukaan roskat keräyspaikoille ja kierrätykseen.

– Ymmärrän sen että pieneen kuluttajalähtöiseen muoviin tartutaan, koska niiden määrää on helpompi säädellä kuin epämääräistä massaa monen tyyppisistä lähteistä, Setälä kuvaa.

Setälän mukaan Itämeren rantojen muovista kerätyssä datassa näkyy kertakäyttökulttuurin ja take-away -elämäntavan seuraukset.

Kierrättäminen oikealla tavalla on perustaito, vaikka tuotteet muuttuisivat. Setälä kertoo, että mikäli uusia, puupohjaisia muoveja ei tehdä alusta asti biohajoaviksi, ne eivät vaikuta sen hajoamiseen. Puupohjaiset muovit, kuten puukomposiitit, hajoavat todennäköisesti luonnossa yhtä hitaasti kuin tavalliset muovit.

– Vaikka puupohjaiset muovit ovat tervetullut lisä markkinoille, kuluttajille pitää sanoa että nekin pitää kierrättää.

Muovipyörteiden määrä kasvamassa

Setälän mukaan ympäristön mikromuoveja on vaikea linkittää lähteisiin. Poikkeus on kosmetiikan ja hygieniatuotteiden mikromuovipallurat jotka voi näytteistä tunnistaa ja muovintuotannon raaka-ainepelletit, joita löytyy myös Suomen rannoilta.

Vesissä kelluva muovi ei ole Setälän mukaan systemaattisesti mukana seurannassa EU-tasolla. Esimerkiksi Suomessa ei kerätä dataa pinnalla kelluvasta roskasta, eikä myöskään merenpohjan roskasta.

Maailmalla muovien lisääntyminen ja meriin pakkautuminen jatkuu. Setälä kertoo, että nyt pyörteitä on mahdollisesti laskettu yksi lisää.

– Barentsinmerellä on nyt syntymässä ilmeisesti kuudes jätepyörre, Setälä ilmoittaa.

Setälä ajattelee, että muoviroska ei voi esiintyä jätepyörteenä Itämeressä kuten merissä. Ymmärrys karttuu kuitenkin jatkuvasti.

– Emme tiedä josko esimerkiksi Itämeren suolaisuuden harppauskerros vaikuttaisi siihen miten erilainen roska kertyy ajan myötä vesipatsaseen, Setälä pohtii.