Siivoojan työ ja perheenjäsenillä Suomen kansalaisuus – silti Mojtaba Hassani, 21, aiotaan palauttaa Afganistaniin

Yli kolme vuotta sitten Suomeen tulleen Hassanin äiti, kolme sisarusta ja isäpuoli ovat kaikki saaneet Suomen kansalaisuuden.

turvapaikanhaku
Turvapaikanhakija Mojtaba Hassani.
Poliisi valmistelee Mojtaba Hassanin palauttamista Afganistanin pääkaupunkiin Kabuliin todennäköisesti lähiviikkoina. Hassani ei tunne Kabulista ketään.Derrick Frilund / Yle

Poliisi valmistelee Mojtaba Hassanin, 21, käännyttämistä Afganistaniin, vaikka hänellä on täysipäiväinen työ ja koko muu perhe on saanut pysyvän luvan jäädä Suomeen.

Hassani on asunut äitinsä, isäpuolensa ja kolmen sisaruksensa kanssa Suomessa vuodesta 2015. Hän tuli Afganistanista Suomeen muun perheensä perässä.

Hassanilla on kokopäivätyö. Hän siivoaa ihmisten koteja ja käy samalla peruskoulun viimeistä luokkaa.

Hassanin luparumba Suomeen tulon jälkeen hakee vertaistaan. Hänen perheensä saapui Suomeen jo vuonna 2011, Hassanin velipuolen kutsumana.

Uusioperheen kolmanneksi vanhin lapsi, tuolloin 11-vuotias Hassani jäi kutsumatta syystä, jota ei ole tähän päivään mennessä saatu selville.

Hassani asui Afganistanissa talibanin hallinnoimalla alueella kaksin isoäitinsä kanssa, kunnes päätti lähteä perheensä perään Suomeen 15-vuotiaana.

Matkaan meni kaksi vuotta, sillä Hassani pysähtyi Irakissa ja Turkissa ja teki töitä, jotta pystyisi maksamaan salakuljettajille.

Lopulta Hassani saapui Suomeen Ruotsin-laivalla. Muu perhe löytyi heti rajalla äidin nimen perusteella.

– Kukaan ei ole tähän mennessä pystynyt selvittämään, miksi hän jäi perheenyhdistämisen kutsun ulkopuolelle. Se on kosmisten arpajaisten arpa, jota kukaan ei olisi halunnut, Hassania avustava ihmisoikeusaktivisti, Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n puheenjohtaja Sanna Valtonen sanoo.

Valtonen epäilee, että kielitaidoton perhe ei ole osannut vaatia Hassanin tuomista Suomeen riittävän ponnekkaasti. Hänen mukaansa asiaa yritettiin selvittää ulkoministeriötä myöden.

Hassani todettiin DNA-testeissä äitinsä pojaksi. Perheenyhdistäminen törmäsi kuitenkin Hassanin ikään.

Maahanmuuttovirasto päätti laittaa Hassanin iänmääritystestiin, vaikka hänellä oli tazkira, afganistanilainen henkilöllisyystodistus, joka oli muiden sisarusten kohdalla riittänyt todisteeksi iästä.

Lopputulos on Hassanin kannalta mahdollisimman huono: ikä nousi testissä juuri sen verran, että Hassani muuttui yhdessä yössä täysi-ikäiseksi.

Valtosen näkemyksen mukaan ikä pitäisi kansainvälisessä oikeuskäytännössä esittää kahden vuoden haarukoissa, sillä menetelmä ei tuota tarkkaa vastausta. Ikä mitataan Suomessa hampaiden tai ranneluun perusteella.

Maahanmuuttovirasto nosti Hassanin ikää kymmenellä kuukaudella.

Iänmäärityksestä valitettiin EU-ihmisoikeustuomioistuimeen tuloksetta.

Pieleen menneen perheenyhdistämisen jälkeen Hassani haki oleskelulupaa turvapaikanhakijana. Se taas evättiin, koska suojelun kriteerit eivät täyttyneet, todetaan Maahanmuuttoviraston lupapäätöksessä.

Valtosen mielestä se olisikin ollut lähes mahdotonta Hassanin kohdalla, joka oli lähtenyt Afganistanista vain 15-vuotiaana. Häntä ei oltu siihen mennessä esimerkiksi henkilökohtaisesti uhattu tai pahoinpidelty.

– Edes taliban ei vainoa lapsia, Valtonen sanoo.

Hassani on valittanut saamistaan päätöksistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Kaikki valitukset on hylätty.

Kunnes Hassani päätti hakea lupaa työnsä perusteella.

Turvapaikanhakija Mojtaba Hassani.
Mojtaba Hassasi ja häntä avustava Sanna Valtonen pohtivat Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n tiloissa, miksi Hassani on saanut jälleen yhden kielteisen päätöksen oleskelulupaan.Derrick Frilund / Yle

Sen piti olla lähes varmaa: Hassanin työnantajana toimii yksityishenkilöiden perustama rinki, jollaisia on Valtosen aloitteesta perustettu vuoden sisällä kymmeniä.

Niissä täysipäiväisesti työskentelevät, oleskelulupaa työn perusteella hakeneet turvapaikanhakijat ovat tähän saakka kaikki saaneet myönteisen päätöksen, kertoo Valtonen.

Myös Hassani sai oleskelulupahakemukseensa myönteisen osapäätöksen TE-toimistolta.

Päätös on varsinaisen oleskeluluvan kannalta ratkaiseva. Taustalla on saatavuusharkinta, jonka mukaan TE-toimiston täytyy ensin tutkia,voidaanko työhön palkata tekijä EU- tai ETA-alueelta.

Alat, joille voi saatavuusharkinnan puitteissa työllistyä, vaihtelevat alueittain. Uudellamaalla esimerkiksi juuri kotisiivoustyö täyttää kriteerit.

Hassanin työnantaja sai tästä huolimatta tiedon kielteisestä oleskelulupapäätöksestä tällä viikolla.

Poliisi on kutsunut Hassanin kuulemaan päätöksen perusteita tulevana tiistaina.

Valtonen ja Hassani arvioivat, että poliisi valmistelee parhaillaan matkustusasiakirjoja Hassanin palauttamiseksi Afganistaniin.

Mojtaba tazkira
Afganistanilainen henkilöllisyystodistus on tazkira. Se riitti todistamaan Hassanin sisarusten iän vuonna 2011. Hassani kuitenkin määrättin iänmääritystestiin neljä vuotta myöhemmin. Kuva: Mojtaba Hassani

Eikö TE-toimiston päätös puoltaa oleskelulupaa riitäkään?

Turvapaikanhakijoiden mahdollisuutta saada työperäinen oleskelulupa kielteisestä turvapaikkapäätöksestä huolimatta on puolustanut muun muassa sisäministeri Kai Mykkänen (siirryt toiseen palveluun) (kok).

Saatavuusharkinnan purkamista taas ovat väläyttäneet Mykkäsen lisäksi viime aikoina sekä työnantaja- että poikkeuksellisesti myös palkansaajakeskusjärjestö STTK.

Turvapaikanhakijat työllistyvät pääasiassa juuri töihin, jotka edellyttävät saatavuusharkintaa. Saatavuusharkinta koskee niin sanottua suorittavaa työtä.

Hassanin kielteisen oleskelulupapäätöksen kohdalla saatavuusharkinta ei ole ollut kynnyskysymys. Siitä kertoo TE-toimiston myönteinen osapäätös.

Osapäätös ei ole kuitenkaan automaattinen tae työn perusteella myönnettävästä oleskeluluvasta, sanoo maahanmuuttoyksikön johtaja Tiina Suominen Maahanmuuttovirastosta.

– Ei se niin kategorisesti mene. Kun on myönteinen osapäätös, sen jälkeen tarkistamme yleiset edellytykset.

Maahanmuuttovirasto arvioi muun muassa hakijan vaikutusta yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen eli toisin sanoen sitä, onko hakija syyllistynyt rangaistaviin tekoihin, Suominen sanoo.

Valtonen ja Hassani epäilevät, että Hassanin kohdalla saattaa olla kyse tästä.

Hassani joutui vuosi sitten omassa kodissaan nujakkaan, jonka toinen osapuoli päätyi soittamaan poliisin. Valtosen mukaan poliisi hoiti tilanteen ilman tulkkia.

Koko päätöstä Hassanin oleskeluvan eväämisestä poliisi ei ole vielä luovuttanut, mutta ilmoituksessa kerrotaan, että kielteinen päätös perustuu ulkomaalaislain kohtaan 36.

Sen mukaan oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos hakija vaarantaa yleisen turvallisuuden.

Valtosen mukaan Hassanin rikosrekisteristä ei löydy muita merkintöjä. Yle ei ole nähnyt rekisteriotetta.

Maahanmuuttovirasto ei kommentoi yksittäistapauksia, mutta Tiina Suominen sanoo yleisellä tasolla, etteivät oleskeluluvan hakijat rikkeet automaattisesti johda lupahakemuksen hylkäämiseen.

Rangaistavia tekoja pitäisi olla hänen mukaansa useita tai niiden pitäisi olla vakavia.

– Eivät ihan pienet rangaistukset siihen vaikuta, Suominen sanoo.

Sanna Valtonen arvostelee ylipäänsä ajatusta, että hakijalta vaadittaisiin täyttä nuhteettomuutta.

– En tiedä kovinkaan montaa nuorta poikaa, joka ei olisi joskus syyllistynyt jonkinlaiseen nujakointiin.

"Se on aito tazkira"

Jos Hassani palautetaan Afganistaniin, hänet viedään Kabuliin. Hassani kertoo hyvällä suomen kielellä, ettei tunne kaupungista ketään.

Elämä pitäisi aloittaa yksin nollasta: Suomi ei tarjoa pakkopalautetuille turvapaikanhakijoille muuta apua kuin tarvittaessa paluurahan kotiseudulle.

Vapaaehtoista paluuta tuetaan ja avustetaan enemmän myös rahallisesti. Maahanmuuttovirasto vastaa Suomessa vapaaehtoisesta paluusta, pakkopalautukset taas hoitaa poliisi.

Poliisin tapa hoitaa palautuksia on nostattanut keskustelua aiemmin. Esimerkiksi Zaki Hussaini palasi Suomeen sen jälkeen, kun poliisi lennätti hänet takaisin Afganistaniin, vaikka lupaprosessi oli vielä kesken.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu taas esitti tuoreessa eduskuntakertomuksessaan (siirryt toiseen palveluun), että käännytykset Afganistaniin pitäisi lopettaa kokonaan, sillä maan turvallisuustilanne on niin epävakaa.

Yksi asia antaa kuitenkin Hassanille toivoa.

Kun Hassani meni tapaamaan poliisia perjantaina, häntä odotti poliisin lisäksi Tukholmasta saapunut, Afganistanin suurlähetystön virkamies.

Hassani näytti tälle tazkiransa, jota Maahanmuuttovirasto ei uskonut, kun Hassanin ikää kolme vuotta sitten arvioitiin.

Se on aito tazkira, virkamies totesi Hassanin mukaan.

Lue myös:

Viranomaiset taipuivat poikkeusjärjestelyyn: Afganistaniin pakkopalautettu Zaki Hussaini sai lentää takaisin Suomeen

Zaki pakkopalautettiin yöllä Afganistaniin, aamulla hän olisi saanut jäädä Suomeen – mokasiko poliisi?

Kova avaus palkansaajapuolelta: Ulkomaisen työvoiman pääsyä Suomeen helpotettava

Ulkomaisen työvoiman pääsy Suomeen jakaa palkansaajia: Duunarien SAK haluaa pitää kiinni tarveharkinnasta, toimihenkilöiden STTK luopuisi siitä

Koodari oli vähällä nostaa kytkintä tuskastuttuaan ulkomaalaisena työnsaannin vaikeuteen: "Ajattelin, että se on Suomen tappio eikä minun" – Nyt esteitä poistetaan useilla aloilla

Hampaat eivät valehtele – Turvapaikanhakijoiden ikä tarkistetaan yhä useammin suun kautta