Pienituloisten arki on kallistunut enemmän kuin muilla – viralliset luvut johtavat harhaan

Pienituloisten kohdalla kuluttajahinnat ovat nousseet keskimääräistä enemmän. Tämä on ongelma, sillä sosiaalietuuksien korotukset lasketaan keskimääräisten hintojen nousun perusteella.

inflaatio
Hernekeittoa ja näkkileipää.
Ismo Pekkarinen / AOP

Suomalaisten kukkarossa hintakehitys on viime vuosina tuntunut hyvin eri tavalla riippuen siitä, kuuluuko pieni- vai suurituloisiin.

Inflaatio kuvaa hintojen nousua. Keskimääräinen inflaatio ei kuitenkaan tavoita niitä eroja, mitä eri tuloryhmien välillä on.

Erot johtuvat siitä, että eri tuloryhmissä kulutus kohdistuu eri asioihin: pienituloiset esimerkiksi asuvat muita useammin vuokralla ja käyttävät suuremman osan tuloistaan elintarvikkeisiin.

Tilastokeskuksesta eläkkeelle jäänyt yliaktuaari Olli Savela on laskenut, miten 2000-luvulla suurin piirtein köyhyysrajalla elävien ihmisten kokema hintojen nousu on poikennut virallisesta kuluttajahintaindeksistä.

Tilastokeskuksen Tieto & Trendit –lehdessä (siirryt toiseen palveluun) julkaistussa artikkelissa hän arvioi hintojen nousun olevan köyhyysrajalla elävien kohdalla puolisen prosenttiyksikköä keskimääräistä nopeampaa. Pieneltä tuntuva ero viralliseen kuluttajahintaindeksiin on kertautunut 17 vuoden aikana 7 prosenttiin.

Savela on laskenut hintojen kehitystä käyttämällä vertailukohtana niin kutsuttua kohtuullisen elämän edellyttämää kulutustasoa. Tämä ”kohtuubudjetin indeksi” tarkoittaa minimin mukaista kulutustasoa, jolla ihminen tulee toimeen ja käyttää rahaa arjelle välttämättömien tavaroiden ja palveluiden kulutukseen.

Hintaindeksien kehitys
Yle Uutisgrafiikka

Käytännössä tämän kohtuullisen minimin mukaisesti rahaa käyttävät ihmiset elävät lähellä virallista köyhyysrajaa, joka yhden aikuisen taloudessa on noin 1 180 euroa kuukaudessa.

– Melkein joka vuosi köyhyysrajoilla elävillä hinnat ovat nousseet nopeammin, mutta erityisesti se on näkynyt vuoden 2008 jälkeen, Savela kertoo.

Savelan mukaan hintakehityksessä näkyy vuokralla asumisen lisäksi se, että pienituloiset käyttävät suhteellisesti suuremman osan tuloistaan elintarvikkeisiin, joiden hinnat ovat pidemmällä aikavälillä nousseet keskimääräistä nopeammin. Pienituloisten kukkaroa on kirpaissut myös joukkoliikenteen hintojen nopea nousu.

Korkojen nousu voi tasoittaa tilannetta

Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen Suomeen iski pitkäkestoinen taantuma, josta kansantalous on toipunut vasta aivan viime vuosina.

Hintakehityksen repeäminen pieni- ja suurituloisten välillä saattaa tasoittua lähitulevaisuudessa, kun korkojen odotetaan lähtevän nousuun ja omistusasuminen sen myötä kallistuu, arvioi Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen.

– Pienituloisten ja suurituloisten kulutuksessa suurin ero tulee asumistavoista. Pienituloiset asuvat useammin vuokralla ja hyvätuloiset omistavat asuntoja. Tilanne voi jossain määrin tasaantua kun vuokrien nousu hieman hidastuu ja korot nousevat, Kärkkäinen sanoo.

Ero pienituloisten hintakehityksen ja virallisen inflaation välillä on Kärkkäisen mielestä tärkeä huomata, sillä pienituloisimpien saamiin sosiaalietuuksiin korotukset tehdään keskimääräisen inflaation mukaan. Etuuksien korotukset eivät siis välttämättä vastaa todellista hintakehitystä.

Kärkkäisen mukaan tämä on ongelma, kun katsotaan esimerkiksi opiskelijoiden inflaatiokehityksen perässä laahaavaa opintotukea.

– Jos pidemmällä aikavälillä jatkuu näin, että indeksitarkistukset tehdään keskimääräisen inflaation mukaan ja pienituloisilla hinnat nousevat nopeammin, niin se tarkoittaa sitä, että näiden sosiaalietuuksien ostovoima heikkenee.

Inflaatio Suomessa on ollut hyvin matalalla tasolla viime vuosina. Esimerkiksi viime vuonna keskimääräinen inflaatio oli vain vajaan prosentin.