Pelastaako parimetrinen "tekopökkelö" Suomen metsien monimuotoisuuden? Metsänomistajat katkovat puita teollisuuden pyynnöstä

Metsäteollisuus käynnisti vuosi sitten hankkeen lahopuun määrän lisäämiseksi talousmetsissä. Voit keskustella aiheesta jutun lopussa.

talousmetsät
Metsäkone korjaa puita.
Metsäkone surauttaa tekopökkelön valmiiksi katkaisemalla puun 2-4 metrin korkeudesta jaalalaisessa metsässä torstaina. Pystypökkelö lahoaa muutamassa vuodessa eliöiden ravinnoksi ja kolopesijöiden asuinpuuksi.Pekka Pantsu / Yle

Metsäteollisuus haluaa saada lisää lahopuuta talousmetsiin nykyistä rivakampaa tahtia.

Tavoitteen vauhdittamiseksi metsäteollisuus käynnisti vuosi sitten lahopuuohjelman, jossa metsänomistajia rohkaistaan puukauppojen yhteydessä sahauttamaan ja jättämään leimikkoon muutama tekopökkelö, eli noin 2–4 metrinen kanto. Ne lahoavat muutamassa vuodessa metsänelävien ravinnoksi ja oivaksi pesäpuuksi.

Samalla koko metsäalan maineen uskotaan kohentuvan, ei vain teollisuuden.

– Uskon, että koko metsäalan yhteinen tavoite on se, että metsäalan imago paranee siinä suhteessa, että pystymme puunkäytön lisääntyessä huomioimaan luonnon monimuotoisuuden talousmetsien hoidossa nykyistä paremmin, sanoo MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

10 000 metsänomistajaa vuodessa

Lahopuuhankkeen aikana niin sanottuja tekopökkelöitä on sahattu jo tuhansiin hakkuuleimikoihin, mutta enemmän tarvitaan.

Teollisuuden tavoitteena on sopia tekopökkelöistä vähintään puolessa puukaupoista tänä vuonna, ja myöhemmin osuuden on määrä nousta tästäkin. Suomessa tehdään vuosittain yli 100 000 puukauppaa.

Toni Tuomala ja Pekka Kallio.
Metsänomistaja Toni Tuomala (vas.) esitteli itse sahaamiaan tekopökkelöitä Stora Enson Pekka Kallio-Mannilalle torstaina Askolassa.Antti Lähteenmäki / Yle

– Lahopuuhanke on lähtenyt käyntiin ihan mukavasti. Tekopökkelöiden jättämisestä on sovittu jo muutaman tuhannen metsänomistajan kanssa ja lisää tehdään. Stora Enson tavoitteena on sopia näistä noin 10 000 metsänomistajan kanssa vuosittain, sanoo Stora Enson yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila.

Energiateollisuus maksaa sähkölinjojen vierimetsien tekopökkelöistä käyvän hinnan, mutta metsäteollisuus ei korvausta lupaa.

Kyse on pikkurahoista puukaupoissa, yleensä muutamista kympeistä puukauppaa kohden. Tekopökkelöitä suositellaan tehtäväksi pari hehtaarille.

– Tekopökkelöiksi valittavat ovat yleensä puulajeja, joiden markkina-arvo on lähinnä polttopuuarvo: leppää, haapaa, pihlajaa, raitaa, MTK:n Tiirola luettelee.

Luontoväki vaatii tiukennuksia

Luontoväki suhtautuu metsäalan lahopuuhankkeeseen periaatteessa myönteisesti, mutta se haluaisi ohjelmaan selkeitä tavoitteita ja velvoittavuutta. Teollisuus ja metsänomistajat taas uskovat vapaaehtoisuuden voimaan.

– Minä väitän tuntevani suomalaisen metsänomistajan sielunelämää sen verran, että vapaaehtoisuuteen pohjautuvat toimet tuottavat varmasti parempia tuloksia kuin se, että asetetaan kovia tavoitteita tai varsinkaan pakkoja, Tiirola huomauttaa.

Hän karsastaa pakkoa.

– Suomalainen vaan on semmoinen, että kun hänelle fiksusti perustellaan asia, hän toteuttaa sen. Mutta jos samaa yritetään pakon kautta, niin se on vaikeata, Tiirola jatkaa.