Puolustusvoimain komentaja: Puolustusbudjetti riittää uusien asejärjestelmien ylläpitoon

Kenraali Jarmo Lindberg toivoo konkreettista keskustelua yleisestä kansalaispalveluksesta.

Puolustusvoimain komentaja
Jarmo Lindberg
Puolustusvoiman komentaja Jarmo Lindberg.Jouni Immonen / Yle

Suomi hankkii ensi vuosikymmenellä neljää uutta sotalaivaa, kun seitsemän vanhaa poistuu käytöstä. Lisäksi käytöstä poistuvat nykyiset reilut kuusikymmentä hävittäjää korvataan samalla määrällä uusia.

Molempiin hankintoihin tulee erillisrahoitus. Uusien järjestelmien ylläpito täytyy kuitenkin hoitaa tulevista puolustusbudjeteista.

Varsinkin hävittäjien osalta on epäilty, että käyttö- ja ylläpitokustannukset nousevat tuntuvasti nykyisestä. Ylen haastattelema Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg sanoo kuitenkin, että kulut on jatkossa kyettävä kattamaan samalla tavalla kuin nytkin.

– Se raha on meidän nykyistä toimintamenorahaa, jota jatketaan nykyisen puolustusbudjetin toimintamenojen sisältä.

Suuret hankinnat saavat erillisrahoituksen, mutta muun muassa Maavoimien hankintojen pitäisi mahtua normaaliin puolustusbudjettiin. Tosin materiaalihankintoihin tulee asteittain 150 miljoonan euron tasokorotus, jota Lindberg pitää edellisen hallituksen aikana karsittujen rahojen palauttamisena.

– Meille tulee jonkun verran paluuvirtausta, mutta ei sille tasolle, josta lähdimme karsimaan.

Lindberg muistuttaa myös Itämeren alueen kiristyneestä tilanteesta, minkä vuoksi lähinaapurit ovat nostaneet puolustusbudjettejaan. Lindberg uskoo, että tilanne jatkuu vähintään samanlaisena lähivuosina.

Hävittäjät keskeinen osa ilmatorjuntaa

Maavoimien osalta yksi kiperimpiä kysymyksiä on ilmatorjunta. Puolustusvoimat selvittää parhaillaan vaihtoehtoja sen parantamiseksi. Suomessa pitkän kantaman ohjustorjunta on perinteisesti rakentunut hävittäjien varaan, mitä täydennetään maasta laukaistavilla ilmatorjuntaohjuksilla.

Lindbergin puheesta voi helposti päätellä, että näin tehdään jatkossakin. Suomen kokoiselle maalle ainut vaihtoehto on Lindbergin mukaan hävittäjät. Hän muistuttaa, että yhdelläkään maalla ei ole kattavaa ohjustorjuntajärjestelmää. Ruotsinkin kaavailema Patriot-järjestelmä suojaa lähinnä Tukholmaa.

– Nyrkkisääntö on, että noin miljardilla eurolla voi kattaa kehäkolmosen sisäpuolisen alueen. Sitä paitsi järjestelmään pitäisi saada jostain ennakkovaroitusjärjestelmä.

Kansainväliset harjoitukset eivät lisäänny

Suomi järjestää suuren kansainvälisen sotaharjoituksen kolmen vuoden kuluttua. Lisäksi Ilmavoimat osallistuu syksyllä ensimmäistä kertaa Yhdysvalloissa Red Flag -harjoitukseen. Ruotsi on osallistunut samaan harjoitukseen useita kertoja.

Lindberg ei pidä näitä kuitenkaan merkkinä siitä, että Suomi siirtäisi painopistettä yhä enemmän kansainvälisten harjoitusten suuntaan.

– Katsotaan sitten, tuleeko Red Flag -harjoitukselle jatkoa ja milloin tulee.

Hän laskee, että Puolustusvoimilla on noin kahdeksankymmentä kansainvälistä harjoitusta vuodessa, joista osassa on mukana vain yksi tai kaksi sotilasta Suomesta. Lindberg ei usko harjoitusmäärän oleellisesti lisääntyvän.

Riittääkö sotilaita reserviin?

Asepalvelukseen määrätään enää noin 75 prosenttia ikäluokasta. Lindbergin mukaan Puolustusvoimat on tietoisesti muuttanut kriteerejä, jotta palvelukseen tulisivat vain ne, jotka myös pystyvät sen suorittamaan.

Asepalveluksen suorittaneiden määrä riittää vielä toistaiseksi turvaamaan riittävän suuren ja riittävän nuoren reservin, Lindberg arvioi. Lindberg perää kuitenkin yhteiskunnallista keskustelua syistä, miksi nuorten miesten kunto ei riitä asepalveluksen suorittamiseen.

– Yhteiskunnan pitäisi olla huolissaan, että kyvykkyyttä ei ole varsinkaan henkisellä puolella.

Eikö sitten kannattaisi pyrkiä värväämään yhä enemmän naisia? Lindberg pitää naisten lisääntynyttä halukkuutta palvelukseen hyvänä, mutta hänen mukaansa mitään erityisiä ponnisteluja ei aloiteta, jotta määrä kasvaisi entisestään.

Entä ilmaan heitetty ajatus kansalaispalveluksesta ja asevelvollisuuslain muuttamisesta niin, että jokaisen 18–30-vuotiaan suomalaisen olisi mentävä kutsuntoihin? Kutsunnoissa sitten määrättäisiin, joutuuko täyttämään maanpuolustusvelvollisuutensa asepalveluksessa tai jossain muualla.

Lindberg ei suoraan tyrmää ajatusta, mutta pitää sitä toistaiseksi niin epämääräisenä, että siihen on vaikea ottaa kantaa. Hän toivoo lisää konkretiaa.

– Me olemme ainoa, jolla on selkeä tuote. Muita vaihtoehtoja ei ole vielä tuotu esille tässä tärkeässä yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Lindberg uskoo, että heidän tuotteensa, siis asepalvelus, pysyy vetovoimaisena erityisesti digitalisoinnin avulla. Asevelvollisille tarjotaan uudenlaisia koulutusmuotoja, muun muassa simulaattoreita ja digitaalisia välineitä.

– Ne laittavat meidät sellaiseen asentoon, että kykenemme tarjoamaan mielekkään palveluksen 2020-luvulla.

Maanantaina vietetään puolustusvoimain lippujuhlan päivää. Yle lähettää valtakunnallisen paraatin katselmuksen Seinäjoelta suorana lähetyksenä puoliltapäivin Yle Areenassa ja Radio Suomessa. Paraatin ohimarssista alkaa suora lähetys kello 13.10 Yle Areenassa, Radio Suomessa ja TV1:ssä, jossa nähdään myös koostelähetys kello 17.10 alkaen.

Lue myös:

Lippujuhlan päivänä neljä kenraaliylennystä

Puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatissa 1 200 osallistujaa – Seinäjoki valmistautuu suurtapahtumaan

Teitä suljettu ja parkkikieltoja siellä täällä – Puolustusvoimain lippujuhlan päivä sekoittaa keskustan liikennettä Seinäjoella

Puolustusvoimat juhlii syntymäpäiväänsä tietämättä, koska se on - "Puolustusministeri voisi valita päivän"

Puolustusvoimien paraatisivusto (siirryt toiseen palveluun)