Vapaa lehdistö pantiin ahtaalle Bulgariassa – Räävitön satiirilehti pistää kampoihin vallanpitäjiä säälimättä

Lehdistönvapauden kapeneminen ja median omistuksen keskittyminen vaivaavat useita Euroopan maita. Bulgaria on EU-maiden kehnoin lehdistönvapausindeksissä.

Lehdistönvapaus
Christo Komarnitski on pilapiirtäjä ja yksi Prass Press -lehden perustajista.
Christo Komarnitski on pilapiirtäjä ja yksi Prass Press -lehden perustajista.Petri Raivio / YLE

SofiaKriittisesti vallanpitäjiin suhtautuvan lehden perustaminen on hankalaa maassa, jossa hallitusta lähellä oleva oligarkki omistaa liki kaikki sanomalehtien jakelupisteet.

Maa ei ole Venäjä, Pohjois-Korea tai Turkki, vaan EU:n nykyinen puheenjohtajamaa Bulgaria.

Vaikeuksiin törmäsivät satiirilehti Prass Pressin perustajat viime vuonna. Lehden ensimmäinen 10 000 kappaleen painos toimitettiin jakeluyhtiölle, mutta lehdet eivät koskaan päätyneet kioskeihin.

– Kun kävimme katsomassa aamuyhdeksältä ilmestymispäivänä kioskeissa, luulimme että koko painos oli jo myyty loppuun, kertoo Tchavdar Nikolov, yksi lehden perustajista.

Kävi ilmi, että lehdet olikin jätetty toimittamatta. Ensimmäisen painoksen jälkeen Prass Pressin perustajat ryhtyivät jakelemaan lehtiään itse kirjakauppoihin ja riippumattomiin kioskeihin. Lehden irtonumeron voi myös tilata netistä.

Kahden viikon välein ilmestyvä Prass Press muistuttaa Ranskassa ilmestyvää Charlie Hebdo -satiirilehteä. Vakiohahmo lehden sivuilla on pääministeri Boyko Borissov ja kritiikki on viiltävää.

– Prass Pressiä jaellaan puolilaillisesti tai jopa laittomasti, sanoo pilapiirtäjä Christo Komarnitski.

Kansanedustaja Delyan Peevski omistaa merkittävän osan Bulgarian lehdistöstä ja sen jakeluverkostosta.
Kansanedustaja Delyan Peevski omistaa merkittävän osan Bulgarian lehdistöstä ja sen jakeluverkostosta.EPA

Jakeluyhtiön omistaa kansanedustaja Delyan Peevski, jonka yritysten kautta jaellaan 80-90 prosenttia Bulgarian sanomalehdistä. Hän on yksi syy sille, että Bulgaria on pudonnut sijalle 111 Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapautta koskevassa vertailussa.

Bulgaria on vertailussa ylivoimaisesti EU-maiden kehnoin. Edelle kiilaavat esimerkiksi Unkari ja Puola, mutta myös Slovakia ja Malta, joissa toimittajia on murhattu viimeisen vuoden aikana.

– Täällä fyysiset hyökkäykset ovat harvinaisia, koska hyökkäys kohdistuu koko ammattiin. Toimittajat eivät ole niin tärkeitä kenellekään, sanoo pitkän linjan toimittaja Svetoslav Terziev.

Hän työskentelee Sega Daily -lehdessä, joka on Bulgarian viimeisiä riippumattomia lehtiä. Terziev sanoo, että häntä ei ole uhkailtu – ehkä koska hän on nimekäs toimittaja – mutta lehden kustantajaa yritetään savustaa ulos alalta.

– Tämä on viimeinen lehti joka on selviytynyt. Aiomme taistella ja jatkaa, emmekä hyväksy mitään myönnytyksiä, Terziev sanoo.

Toimittaja Svetoslav Terziev työskentelee Sega Daily -lehdessä.
Toimittaja Svetoslav Terziev työskentelee Sega Daily -lehdessä.Jeroen Mortier / YLE

Toimittajajärjestö AEJ:n mukaan bulgarialaiseen mediaan kohdistuva paine on moniulotteista. Yksi puoli ongelmaa on painettujen lehtien levikin lasku, joka altistaa kustantajat painostukselle, etenkin paikallislehdissä.

– Jos kirjoitat kriittisen artikkelin paikallisista viranomaisista, ne saattavat leikata rahoitusta tai painostaa paikallisia yrityksiä vetämään mainoksensa pois lehdestäsi, sanoo Ivan Radev AEJ:sta.

Valtakunnallisella tasolla yksi ongelma on Delyan Peevskin mediaimperiumi. 37-vuotias Peevski ja hänen äitinsä, Irena Krasteva, omistavat paitsi valtaosan lehtien jakelukioskeista, myös lukuisia sanomalehtiä ja tv-kanavia.

– Peevski on oppositiopuolueen edustaja, mutta hänen tiedotusvälineensä kannattavat hallitusta. Ne eivät kritisoi hallitusta, vaan mustamaalaavat niitä, jotka suhtautuvat hallitukseen kriittisesti, Radev sanoo.

Peevskin omistuksiin kuuluu tiettävästi esimerkiksi lehtikioskiketju Lafka. Yritimme kuvata erästä Lafka-kioskia kadulta, kun kioskin pitäjä marssi kadulle kieltämään kuvaamisen ja uhkasi kutsua paikalle poliisit. Myyjän mukaan ketju kieltää kioskien kuvaamisen, vaikka julkisella paikalla kuvaaminen on normaalisti sallittu.

Delyan Peevski ja Bulgarian pääministeri Boyko Borissov Christo Komarnitskin pilapiirroksessa.
Delyan Peevski ja Bulgarian pääministeri Boyko Borissov Christo Komarnitskin pilapiirroksessa.Jeroen Mortier / YLE

Bulgarian tilanne ei ole aina ollut yhtä vaikea. Vuonna 2006 Bulgaria oli vielä sijalla 36 Toimittaja ilman rajoja -järjestön listalla, 75 sijaa nykysijoitusta ylempänä.

– Bulgaria oli paljon parempi tässä suhteessa ennen sen liittymistä EU:n jäseneksi, toimittaja Terziev huomauttaa, ja ihmettelee miksei EU puutu asiaan.

Bulgaria ei ole kuitenkaan ainoa EU-maa, jossa vapaan tiedonvälityksen tila on kaventumassa. Unkarin toiseksi viimeinen riippumaton sanomalehti Magyar Nemzet lopetti ilmestymisensä huhtikuussa, pääministeri Viktor Orbánin vaalivoiton jälkeen.

Puolan Laki ja oikeus -puolueen johtama hallitus on savustanut kriittisiä toimittajia ulos maan yleisradioyhtiöstä. Tšekin tasavallassa pääministeri Andrej Babiš omistaa 23 sanomalehteä ja maan suurimman yksityisen radioaseman.

Toistakymmentä Slovakian yleisradion RTVS:n toimittajaa on eronnut tällä viikolla tehtävistään protestina toimituksen johdon politisoitumiselle. Päätoimittajatehtäviin on nimetty henkilöitä suoraan ministeriöiden viestinnästä.

Kaikki nämä maat ovat pudonneet Toimittajat ilman rajoja -järjestön listalla. Bulgariassa Prass Press on piikkinä hallituksen lihassa, mutta tekijätkin tunnustavat, että pienellä satiirilehdellä ei maailmaa muuteta.

Prass Press -satiirilehden perustajat Tchavdar Nikolov ja Christo Komarnitski.
Prass Press -satiirilehden perustajat Tchavdar Nikolov ja Christo Komarnitski.Petri Raivio / YLE

Lehti syntyi tekijöiden turhautumisesta. Christo Komarnitski oli joutunut syyttäjän hampaisiin pilapiirrostensa takia. Tchavdar Nikolovin töitä taas oli sensuroitu Nova -tv-kanavalta.

Alkuvaikeuksien jälkeen lehteä myytiin hyvin. Nyttemmin tahti on hiipunut.

– Lehteämme ei edes myydä Sofian ulkopuolella. Paine kasvaa hiljalleen, ja levikkimme on pudonnut jo kaksi kertaa, Nikolov sanoo.

– Marginaali on ainoa alue, missä täällä voi olla riippumaton, Komarnitski sanoo.