Suurtutkimus: Kasvisruokavalio on tehokkain tapa pienentää ympäristöjalanjälkeä

Liha- ja maitotuotteiden hylkäämisellä on paljon suurempi vaikutus ympäristöön kuin esimerkiksi lentomatkojen vähentämisellä.

Ihmisen toiminnan ympäristövaikutukset
Kasviksia myynnissä Torilla Britanniassa.
Kasvisruokavalio on ekologisesti järkevää.Andy Rain / EPA

Liha- ja maitotuotteiden vaihtaminen kasviruokavalioon on paras tapa vähentää kuluttajan ympäristöjalanjälkeä, Oxfordin yliopiston uusi suurtutkimus kertoo.

Maailman viljelyspinta-alaa voitaisiin vähentää yli 75 prosenttia, jos liha- ja maitotuotteiden kuluttaminen loppuisi. Ja ihmisille riittäisi silti ravintoa.

Tällaisella muutoksella olisi merkittäviä ympäristövaikutuksia, sillä liiallinen maanviljely on yksi suurimmista uhista maailman eläinlajiston moninaisuudelle.

Siirtyminen kasvisruokavalioon vähentäisi muun muassa kasvihuonekaasuja, vesistöjen rehevöitymistä ja maaperän saastumista.

– Vaikutus on paljon suurempi kuin lentojen vähentämisellä tai sähköauton hankkimisella, tutkimuksen johtaja Joseph Poore Oxfordin yliopistosta sanoo The Guardian -sanomalehdelle. (siirryt toiseen palveluun)

Liha- ja maitotuotteet ovat vain pieni osa ravinnosta

Tiedelehti Sciencessä julkaistu laaja artikkeli (siirryt toiseen palveluun) vetää yhteen useita aiemmin tehtyjä tutkimuksia.

Se perustuu lähes 40 000 maatilalta ja 119 eri maasta kerättyyn tietoon. Vertailuun otettiin 40 tuotetta, jotka vastaavat noin 90 prosenttia kaikesta syödystä ruuasta.

Tutkimuksen mukaan vain 18 prosenttia ihmisten kuluttamista kaloreista ja 37 prosenttia proteiinista on peräisin liha- ja maitotuotteista.

Näiden tuotteiden valmistaminen vie kuitenkin 83 prosenttia kaikesta maanviljelyyn käytetystä pinta-alasta, ja vastaa noin 60 prosenttia maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä.

Tutkimuksessa vertailtiin muun muassa herneiden ja naudanlihan ympäristövaikutuksia. Kummatkin toimivat proteiinin lähteinä, mutta naudanlihan mahdollisimman ekologinen kasvattaminen tuottaa edelleen kuusi kertaa enemmän kasvihuonekaasuja kuin herneiden viljely.

Kaikista kasvisyöjiä?

Tutkimus paljasti suuria eroja myös maatalouden tuotantotavoissa.

Esimerkiksi naudanlihan valmistamisen ympäristövaikutukset riippuvat paljon siihen käytettävän pinta-alan laadusta. Vehreässä maastossa karja tarvitsee jopa 50 kertaa vähemmän laidunalaa kuin kuivalla, metsästä hakatulla maaperällä.

Pooren mukaan tämä suuri vaihtelu maatilojen välillä mahdollistaa maanviljelyksen haittojen vähentämisen niin, ettei koko maailman tarvitse siirtyä kasviruokavalioon.

Jos liha- ja maitotuotteiden valmistaminen puolitettaisiin karsimalla pois ympäristön kannalta heikoimmat tilat, se vastaisi vaikutuksiltaan kahta kolmasosaa täydellisestä liha- ja maitotilojen poistamisesta.

Tällaisen muutoksen aikaansaaminen on kuitenkin hyvin vaikeaa. Maailmassa arvioidaan olevan yli 570 miljoonaa maatilaa, joista suurin osa on pieniä ja perheiden omistamia.

Tutkimuksen tekijät ovat silti optimistisia. Pooren mukaan maataloustukiin käytetään ainakin 500 miljardia dollaria vuosittain.

– On olemassa paljon rahaa, jolla voi tehdä jotain todella hyvää, Poore kommentoi The Guardianille.

Lue lisää:

Kasvissyöjien maailma olisi terveellisempi ja rikkaampi, sanovat tutkijat

Anna-Liisa Kosonen: Tiukka kasvisruokavalio altistaa puutostaudeille