Kaikuluotaimia asennettiin Tenojoelle – Poliittinen paine sai aikaan rahoituksen irtoamisen

Luonnonvarakeskus Luken viime viikolla Tenojoelle asentamien kaikuluotainten tarkoitus on laskea lohimääriä entistä tarkemmin.

Tenojoki
kaikuluotain Polmakissa
Vesa Toppari / Yle

Luonnonvarakeskus Luke asensi viime viikolla kaikuluotaimia Tenojokeen. Tarkoituksena on laskea lohimääriä Tenossa uudella tavalla. Ensimmäisiä tietoja lohilaskennoista saadaan aikaisintaan ensi viikolla.

Luonnonvarakeskuksen Panu Orell kertoo kaikuluotaimen tallentavan materiaalia koko ajan. Materiaali käydään läpi myöhemmin.

Skádjaseasan Deanus
Kaikuluotain joessa.Vesa Toppari / Yle

– Materiaali pystytään käymään automaattisesti läpi, mutta siihen pitää tehdä tarkastuksia ja automatiikkaa tulee säätää, jotta sieltä pystytään poimimaan juuri ne kiinnostavat kohteet eli kalat – tässä tapauksessa lohet, kertoo Orell.

Kalakannan videoseurantaa on Orellin mukaan tehty Tenon alueella monissa sivujoissa jo lähes parikymmentä vuotta. Kaikuluotaimilla pystytään kuitenkin kattamaan videokameroita huomattavasti laajempia ja leveämpiä jokialueita.

Poliittinen paine taustalla

Kaikuluotainprojekti on alkanut jo puolitoista vuotta sitten suunnittelulla ja laitteiden hankinnalla. Valtio on myöntänyt projektia varten 490 000 euroa ja Luken tutkija Panu Orell arvelee, että koko summa tullaan käyttämään.

– Kyllä siihen rahaa kuluu ja myös työntekijöitä tarvitaan. Etenkin nyt ensimmäisenä vuonna, kun kokeilemme tätä, Orell kertoo.

Orellin mukaan projektin taustalla ovat vuosi sitten voimaantulleet uudet pyyntimääräykset Tenolla. Suomen puolella asiaan syntyi poliittista painetta sille, että olisi saatava tietoja lohimääristä niin alhaalta Tenoa kuin mahdollista. Orell toteaa, että poliittinen paine sai aikaan rahoituksen irtoamisen lohikannan seurannan järjestämiseen.

Luke dutki Panu Orell
Luonnonvarakeskus Luken tutkija Panu Orell.Vesa Toppari / Yle

Käytännössä joessa on nyt Polmakissa kaksi kaikuluotainta, jotka keräävät tietoja lohien nousemisesta. Sen jälkeen tutkijat käyvät laitteiden tallentamia tietoja läpi.

– Jos kaikki menee hyvin, niin noin kahden viikon päästä meiltä alkaa tulla tietoa julkisuuteen ja toivottavasti silloin pystytään tuottamaan sitä lähes päivittäisellä tasolla. Ei ihan reaaliajassa, mutta 1-2 päivää reaaliaikaa perässä.

Kaikuluotain
Kaikuluotain havaitsee lohet jopa 60 metrin päästä.Vesa Toppari / Yle

Kaikuluotaimella ei suoraan saa parempia tietoja, kuin esimerkiksi videokameralla, sillä se kokoaa erilaisia tietoja. Videokameralla pystytään erottamaan eri lohikantoja, joita Tenon vesistöissä on yhteensä 30. Kaikuluotain ei siihen kykene, mutta sillä pystytään saamaan parempaa tietoa Tenoon nousevasta lohimäärästä kokonaisuudessaan.

– Kaikuluotaimessakin on haasteensa. Mitä kauemmas lohet menevät laitteesta, sitä huonommin laite tavoittaa lohia, selittää Orell.

Polmakin lisäksi kaikuluotaimia on laitettu viime viikon aikana myös Inarijoelle ja Karasjoelle. Niiden lisäksi sivujoilla on videokameroita. Työ jatkuu tästä eteenpäinkin, Orell kertoo.

– Tarkoitus on jatkaa seurantoja tulevaisuudessakin ja todennäköisesti myös Tenojoen pääuoman seuranta jatkuu, ainakin ensi vuoden. Itse uskoisin, että varmaan jatkuu myös siitä eteenpäin.

Luuloja takaisin?

Utsjoen kirkonkylän osakaskunnan puheenjohtaja Mika Aikio on tyytyväinen Luonnonvarakeskuksen pystytettyä kaikuluotaimia Tenojokeen. Aikion mielestä kaikuluotain olisi ollut tärkeä jo ennen kuin Tenoon liittyvät neuvottelut alkoivat, jotta silloin oltaisiin saatu oikeaa tietoa Tenon lohikannasta.

Ohcejoga girkosiidda guolástusgotti ságadoalli Mika Aikio
Utsjoen kirkonkylän kalastusosakaskunnan puheenjohtaja Mika Aikio.Vesa Toppari / Yle

– Tämähän on systemaattista. Tenon neuvottelut kestivät viisi vuotta ja sitten sanotaan, että Tenon lohi on uhattuna. Olemme nähneet, minne kameroita on laitettu. Tietysti olisi ollut parempi, jos kaikuluotain olisi ollut alempana. Nythän se on Suomen ja Norjan rajan kohdilla, mutta hyvä on sekin.

Kaikuluotaimet tuottavat videokuvaa, josta lohia pystytään laskemaan. Luotaimien avulla voidaan nähdä isoja kaloja, kuten lohia, jopa 50-60 metrin päästä. Aikio odottaakin, että uusien laitteiden tulokset kertovat muuta, kuin mitä tähän asti tutkijat ja viranomaiset ovat väittäneet Tenojoen lohikannan tilanteesta.

– Uskon, että lohimäärät ovat aika suuria. Tutkijat ja päättäjät joutuvat kyllä ottamaan luulojaan takaisin, että eihän kanta olekaan uhattuna.

Toiveissa kiinnostus myös perinnetietoa kohtaan

Utsjoen kirkonkylän osakaskunnan puheenjohtaja Mika Aikio luottaa siihen, että uusi laite antaa parempia tietoja lohimäärästä Tenolla, kuin mitä aiemmin käytetyillä tutkintatavoilla ollaan saatu.

– Olen aina kritisoinut sitä, että lasketaan kuolleita lohia. Se ei anna kokonaiskuvaa kalakannasta. Täytyy nähdä myös näitä eläviä kaloja, jotka nousevat. Silloin tietoa on hiukan enemmän ja laajemmalti.

Skádjaseasan jogas.
Kaikuluotain joessa.Panu Orell / LUKE

Aikion mielestä olisi hyvä, jos kaikuluotaimia olisi mahdollista saada muihinkin paikkoihin. Hän kuitenkin muistuttaa, että raha määrää tässäkin asiassa ja valtiolta saatiin toimelle oma rahoituksensa.

– Nyt puhutaan, että Tenolla olisi 30 lohityyppiä ja tutkimustiedot puuttuvat. Aiemmin ei olla päästy tutkimaan kunnolla kaikkia tyyppejä ja kaikilla joilla. On vain ollut arveluita, Aikio pohtii.

Tulevaisuudelta Aikio toivoo, että lohitutkimuksia tehdessään tutkijat ja päättäjät ottaisivat enemmän huomioon saamelaisen perinnetiedon sekä paikallisia tietoja.

Korjattu: Aikaisemmin artikkelissa sanottiin, että kaikuluotaimilla voidaan nähdä suuria kaloja jopa 50-60 kilometrin päästä. Kaikuluotaimella voi nähdä suuria kaloja jopa 50-60 metrin päästä.