Pirkanmaalla selvitetään kannattaako kuhaa istuttaa ja minne

Kalastusalueiden tutkimista näytteistä pitäisi selvitä, kuinka ainutkertainen on pirkanmaalaisen kuhan perimä.

kuha
Kuha rantakivellä.
Arja Lento / Yle

Pirkanmaan paikallisten kuhakantojen levinneisyys ja geeniperimä selvitetään. Kantojen tuntemus auttaa ymmärtämään, kuinka paljon Pirkanmaan järvissä on uniikkeja kantoja ja kuinka hyvin kuhan istutukset ovat onnistuneet.

Kuluvan vuoden aikana kantoja tutkitaan käytännössä koko Pirkanmaan alueella, esimerkiksi Näsijärvellä, Pyhäjärvellä ja Roine-Pälkäne-Mallasveden alueella.

Taimenella jopa purokohtaisia kantoja

Vastaava selvitys tehtiin aiemmin Pirkanmaan taimenesta. Tuolloin selvisi, että alueen vesistöissä oli hyvin yksilöllisiä – jopa purokohtaisia – kantoja, jotka erosivat hyvin paljon toisistaan.

Taimenet olivat siis sopeutuneet hyvinkin yksityiskohtaisiin paikallisiin vesistöjen olosuhteisiin. Ilmiötä kutsutaan mikroevoluutioksi.

Myös Pirkanmaan vesistöihin on vuosikymmenten mittaan istutettu kuhia, joiden alkuperä on ollut jossain toisessa järvessä tai vesistössä. Nyt alkavalla hankkeella selvitetään, kannattaako Pirkanmaalla istuttaa tuotuja kuhia vai keskittää voimat paikallisen kannan suojeluun.

Yliopisto tutkii DNA-näytteet

Käytännössä selvitys tehdään kalastamalla Pirkanmaan järvistä kuhaa ja lähettämällä niiden suomuista poimittu DNA-näyte Helsingin yliopistoon tutkittavaksi. Osa näytteistä on kerätty jo aiemmin tehdyissä tutkimuksissa.

Ensimmäiset tulokset Pirkanmaan paikallisista kuhakannoista valmistuvat ensi vuoden aikana.

Selvityksen panevat toimeen Pirkanmaan kalastusalueet, joita Ely-keskus on rahoittanut yhteensä noin 50 000 eurolla.

Kuha tarvitsee lämpimän kevään ja kesän menestyäkseen. Esimerkiksi viime vuoden kylmä kesä näkyy kuhakannoissa noin 3–4 vuoden kuluttua, kun kuhat alkavat tulla sukukypsyyteen.