Maata riivaa riitely ja vastakkainasettelu – kansalaiset katsovat Suomen nykymenoa huolissaan

Eriarvoistuminen ja politiikan ristiriidat huolettavat kansalaisia nyt eniten. Samaan aikaan luottamus mediaan ja tutkijoihin on alamaissa. Voit keskustella aiheesta jutun lopussa.

eriarvoisuus
mielenosoitus 2. 2. Helsingin Senaatintori
Suomi elää vastakkainasettelujen aikaa. Tässä vastustetaan hallituksen niin sanottua työttömien aktiivimallia.Kimmo Hiltunen / Yle

*"Mennäänkö vielä vuosikymmeniä taaksepäin, mitä te silloin ajoitte…
*

Anteeks kuinka.., mitä sä tarkotit?

Te olitte hyvin paljon syvemmällä sosialismissa…

Anteeks kuinka? ...kun argumentit loppuu, niin sitten mennään sata vuotta taaksepäin, niinkö?"

Lainaukset ovat repliikkejä SDP:n Antti Rinteen ja kokoomuksen Petteri Orpon kiihkeästä kohtaamisesta politiikan toimittajien lounaalla pari viikkoa sitten.

Oppositio- ja hallituspuoluejohtajien tapaamisessa pitää kipinää ollakin, mutta tällä kertaa äänensävy tiukkeni hetkeksi siihen malliin, että nakkikioskin jonossa olisi jo pelottanut.

Antti Rinne ja Petteri Orpo
Sdp:n Antti Rinne ja kokoomuksen Petteri Orpo ottivat toisistaan mittaa politiikan toimittajien lounaalla. Kansalaiset ovat sitä mieltä, että yhteiskunnallinen keskustelu on nykyään repivää.Yle

Politiikan ja vallankäytön äänensävy on tarttunut myös kansalaisten korviin.

Suomen kulttuurirahasto ja ajatuspaja E2 kysyivät yli 6000 kansalaiselta, mistä suomalaiset ovat huolissaan, mikä meitä erottaa ja jakaa. Kolmannes kansalaisista nimesi jakavaksi tekijäksi yhteiskunnallisen keskustelun repivyyden ja arvoristiriidat.

Puhe konsensus-Suomesta alkaa olla jo kansallisromantiikkaa

Mikä yhteiskunnallisessa keskustelussa sitten niin repii? Vilkaisu lähimenneisyyteen auttaa ehkä ymmärtämään kansalaisten tuntoja. Mennyt vaalikausi näyttäytyy sarjana kiihkeitä yhteenottoja ja repivää draamaa.

Milloin on väännetty kilpailukykysopimuksesta, milloin työnantajaleiri on marssinut ulos työmarkkinoiden yhteisestä tupo-pöydästä. Yksi hallituspuolue on hajonnut ja hallituskin jo melkein kertaalleen.

Opposition ja ammattiyhdistysliikkeen kauhuksi työttömiä aktivoidaan rahallisin rangaistuksin ja työsuhdeturvaan suunnitellaan heikennyksiä.

#STOP-mielenilmaus Helsingin Rautatientorilla.
Palkansaajajärjestöjen mielenilmaus Helsingin Rautatientorilla syyskuussa 2015.Markku Ojala / AOP

Maahanmuutto jakaa ihmisiä edelleen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta sotea survotaan maaliin liki perustuslain rajoja kolhien.

Jos joskus piruiltiin konsensus-Suomesta, jossa kaikesta piti päättää yhdessä, niin ajat ovat nyt muuttuneet. Se näkyy kansalaisten tutkimusvastauksissa – ja niissä näkyy myös ahdistus.

Julkisuus nakertaa auktoriteettien uskottavuutta

Yli puolet (57 %) suomalaisista on sitä mieltä, että tiedotusvälineet kärjistävät yhteiskunnan ristiriitoja tahallaan. Yhtä heikko on usko tutkijoihinkin. Sama 57 prosenttia kansalaisista ajattelee, että tutkijat ajavat julkisuudessa omia päämääriään.

E2 ajatuspajan tutkija Ville Pitkänen sanoo, että vastauksissa näkyy muutos julkisuuden kulttuurissa. Niin toimittajat kuin tutkijatkin ovat lisääntyvässä määrin omalla persoonallaan mediassa esillä. Heidät tunnetaan myös sosiaalisen median keskusteluista, ei enää pelkkien instituutioiden ääninä.

– Erilaiset toimittajien analyysit ja kommentit sekä tutkijoiden julkiset arviot yhteiskunnan kysymyksistä ovat yleistyneet. Näin kansalaisilla on enemmän mahdollisuuksia arvioida myös kommentoijien arvopohjaa. Heidät nähdään enemmän ihmisinä, vähemmän instituutioina, Pitkänen pohtii.

Pitkänen muistuttaa, että siitä riippumatta mitä esimerkiksi tutkijoista ajatellaan, suomalaisten luottamus tieteeseen on silti selvitysten mukaan edelleen korkealla tasolla.

Susanna koski
Kokoomuskansanedustaja Susanna Koski sai valtaisan palauteryöpyn kohtaamisestaan pitkäaikaistyöttömän kanssa.Yle

”Kaikilla meillä on kuule rajoitteita”

Kylmänoloinen kokoomuskansanedustaja Susanna Kosken naurahdus terveysongelmista kärsivälle pitkäaikaistyöttömälle Anna-Maija Tikkaselle sai aikaan muutama viikko sitten palautemyrskyn. Koski oli itse palautteen määrästä niin tyrmistynyt, että epäili sitä tarkoituksella masinoiduksi.

Koski saattaa olla väärässä. Palautevyöryä voi selittää myös kansalaisten aito huoli kehityksen suunnasta.

Tutkija Ville Pitkänen sanoo, että hyvinvointivaltion ytimessä olevat asiat, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo, näyttävät olevan hyvin tärkeitä arvoja suomalaisille.

Ville Pitkänen
Ville Pitkänen pitää suomalaisten vastauksia eriarvoistumisesta merkittävinä. ”Kun liki 40 prosenttia antaa avoimeen kysymykseen saman vastauksen, luku on iso”, ajatuspaja E2:n tutkija sanoo.Mika Puska / Yle

Sosiaalista oikeudenmukaisuutta pitävät tärkeänä melkein kaikki suomalaiset ja enemmistö sanoo, että se on erittäin tärkeää (jokseenkin tärkeää 33 % / erittäin tärkeää 61 %).

Se mitä pienituloisille ja vähäväkisille tapahtuu, huolestuttaa suomalaisia erityisesti.

Noin neljäkymmentä prosenttia (39 %) vastaajista nimeää ihmisten eriarvoistumisen ensisijaiseksi huolenaiheekseen, kun kansalaisilta kysytään, mitkä asiat erottavat ja jakavat suomalaisia.

Liki 40 prosenttia on suuri luku, sillä vastaukset on saatu avoimeen kysymykseen, ilman valmiiksi tarjoiltuja vaihtoehtoja siitä, minkä seikan meitä juuri nyt pitäisi huolestuttaa. Vastausten yhdenmukaisuus hätkäyttää myös tutkijaa.

– Avoimessa kysymyksessä ihmisellä on koko vastausten universumi edessään. Kun silloin näin iso joukko löytää saman eriarvoistumisen tematiikan, se on merkittävää, Pitkänen sanoo.

Grafiikka suomalaisia erottavista asioista
Yle Uutisgrafiikka

Keistä suomalaiset kantavat huolta?

Samansuuntaisesta huolesta kertovat kansalaisten vastaukset, kun kysytään, ketkä Suomessa ovat liian heikossa tai jokseenkin liian heikossa asemassa.

Vastausten kärki on: pienituloiset (85 %), pätkätyöläiset (84 %), vanhukset (80 %) sekä työttömät (73 %). Pätkätyöläisten asemaa pidetään jopa heikompana kuin työttömien.

Opiskelijoiden asemaa pitää heikkona 58 prosenttia vastaajista ja runsaat puolet (54 %) kansalaisista sanoo, että myös maanviljelijöiden tilanne on huono.

Yrittäjien ja töissä olevien duunareiden asemaa ei sen sijaan pidetä erityisen heikkona.

Perussuomalaiset huolehtivat melkein kaikista

Jakaumat mielipiteissä noudattavat odotettua linjaa puoluekannatuksen suhteen. Vähäväkisten asemaa murehtivat eniten vasemmiston kannattajat.

Mutta mukana on mielenkiintoinen poikkeus. Perussuomalaisten kannattajissa ollaan tasa-arvoisesti huolissaan sekä työntekijöiden (41 %), että yrittäjien (44 %) asemasta. He ovat viljelijöistäkin enemmän huolissaan kuin keskustalaiset.

Tässä suhteessa Perussuomalaiset asemoituu vahvasti yleispuolueeksi, joka kantaa yhtälailla huolta liki kaikkien väestöryhmien pärjäämisestä – paitsi ehkä ihan kaikista maahanmuuttajista.

Hurstin valinnan leipäjono Helsingissä.
Kansalaisten mielestä eniten suomalaisia jakaa eriarvoistuminen. Kuva on leipäjonosta Helsingissä.Pasi Peiponen / Yle

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin

Vaikka tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) kuvat jakautuvasta kansakunnasta herättävät huolta, arvojen ristiriita ei ole koko totuus suomalaisista. Meillä on myös yhteinen ja vakaa arvopohja, jonka suuri enemmistö kansalaisista tunnistaa.

Tutkimus kertoo, että vakaata maanpuolustushenkeä ja kansallistunnetta pitää myönteisenä asiana yli 80 prosenttia vastaajista.

Kaikista kansaa jakavista tekijöistä huolimatta, vajaa 80 prosenttia luottaa silti siihen, että suomalaiset pystyvät lopulta ratkaisemaan ongelmansa.

Eli hätäkös tässä: katse eteenpäin ja parempia aikoja kohti.

Lue myös: Keskustelu on välttämätöntä, mutta yhteisymmärrys ei – ja 7 muuta asiaa, jotka Kuplat-sarja opetti