Luulitko, että kuivuus nujersi lehtokotilot pihaltasi? Todennäköisesti ne vain odottavat horroksessa seuraavaa sadetta

Kotipuutarhurit ovat jakaneet sosiaalisessa mediassa kuvia kuivahtaneista lehtokotilosta. Kuolleelta näyttävät kotilot ovat asiantuntijan mukaan todennäköisesti vain lepotilassa odottamassa vettä.

kotilot
Kaksi lehtokotilon kuorta
Tessaliina Ilmelä on löytänyt puutarhastaan lukuisia kuivuneita lehtokotiloita.Tessaliina Ilmelä

Kotipuutarhoista eri puolelta Suomea on löytynyt kuivia kotiloita jopa kymmenien yksilöiden ryhminä.

Puutarhaharrastajien inhoama suursyömäri on vaikea karkottaa ja hävittää puutarhasta. Moni onkin arvellut luonnon hoitaneen tällä kertaa kannan rajoittamisen. Näin ei silti välttämättä ole.

Luonnonvarakeskuksen tarkastajan, etana-asiantuntija Bengt Lindqvistin mukaan kotilo pystyy muodostamaan kuorensa suulle kalvon, joka hidastaa kosteuden haihtumista kuoren sisältä.

Jos kalvo on ehjä, kotilo on todennäköisesti kuoren sisällä elossa ja pärjää viikkokausia horroksessa. Jos suojakalvo puuttuu, lehtokotilo on voinut menehtyä.

– Hengissä oloa voi testata kastelemalla kukkapenkin kotiloryhmän. Viimeistään tunnin, parin kuluttua ne virkoavat hereille, puhkaisevat tekemänsä kalvon ja lähtevät etsimään ruokaa, kuvaa Lindqvist.

Lehtokotiloita lehden päällä
Lehtokotilot aiheuttavat vahinkoa puutarhakasveille.Mari Karjalainen / Yle

Kevään kuivuus on Bengt Linqvistin mukaan toistaiseksi vähentänyt kotipuutarhoissa etanatuhoja. Kasvien lehtiä syövä lehtokotilo voi pahimmillaan aiheuttaa melkoista vahinkoa.

– Tällainen kuivuus rajoittaa kotiloiden liikkumista, mutta ei verota niiden määrää. Siihen tarvittaisiin kuukausia kestävä kuiva kausi.

Tyhjät kuoret voivat kertoa loisista

Tessaliina Ilmelä nappasi kuvan ”kuivuuteen kuukahtaneista vihulaisistaan” toukokuun lopussa.

Hän on bongannut puutarhastaan lukuisia kuivahtaneita kotiloita. Niillä ei ole ollut kuoren suulla suojakalvoa, vaan nilviäinen on ollut selkeästi kuivuneena kuorensa sisällä.

– Ainoastaan hyvin tiheiden kasvustojen alta on löytynyt eläviä yksilöitä. Eläviä kotiloita on yleensä pihallani paljon, nyt ei näy juuri yhtään, Ilmelä kertoo.

Jos lehtokotilo tuntuu kevyeltä, se on Bengt Lindqvistin mukaan todennäköisesti kuollut. Jos samalta alueelta löytyy monia tyhjiä kuoria, kotilot ovat voineet joutua loiseläimen saaliiksi. Esimerkiksi luonnonmukaisena torjunta-aineenakin käytetyt sukkulamadot tuhoavat kotilon tunkeutumalla sen kuoren sisään.

Lehtokotilo
Sukkulamato voi koitua kotilon kohtaloksi.Timo Leponiemi / Yle

Tessaliina Ilmelän pihassa kotiloita on riesaksi asti. Koska kotiloita on alueella paljon, Ilmelä on yrittänyt löytää keinot selviytyä. Hän esimerkiksi yrittää valita kasvit, jotka pärjäisivät kotiloiden kanssa.

– Kun varautuu henkisesti siihen, että kotilot saattavat ehtiä popsia taimen, ei hävikki harmita niin paljon. Esimerkiksi korianteri hävisi yhdessä yössä. Nykyään kasvatan yrtit astioissa kivituhkalla ja mahdollisimman paahteisessa paikassa, mihin kotilot eivät tykkää mennä.

Lehtokotilot ovat selvinneet talven pitkistä pakkasjaksoista hyvin lumikerroksen avulla. Kevään ja alkukesän kuivuus on saanut ne kerääntymään suojaisimmille paikoille, esimerkiksi maatuvien lehtikasojen alle.

– Sieltä ne on nyt helppo löytää, kerätä ja hävittää, Lindqvist sanoo.