Vesitutkijat kohisevat Suomessa uudesta puhdistusmenetelmästä – järvestä vaihdetaan alusvedet, minkä toivotaan torjuvan sinilevää

Suomessa huonosti tunnetussa puhdistusmenetelmässä alusvedestä poistetaan fosforia. Kokeilukohteena on Kymijärvi.

Vesistötutkijat
Kymijärven kunnostus.
Fosforipitoista alusvettä pumpataan rannalle, jossa se puhdistetaan. Sitten vesi ohjataan takaisin järveen.Markku Pelkonen / Yle

Kuten meille on biologian tunnilla opetettu, vesimassat asettautuvat vesistöissä eri lämpötilojen mukaisiin kerroksiin. Kerrokset ovat päällysvesi, harppauskerros ja pohjimmaisena alusvesi.

Vesistötutkijat ovat innoissaan menetelmästä, jossa järvi kunnostetaan vaihtamalla sen alusvesi. Suomessa puhdistuskohteena on parhaillaan Kymijärvi Lahdessa. Työt käynnistyvät toden teolla heinäkuussa.

Kymijärven kunnostus.
Puhdistusjärjestelmän rakentamista Kymijärven rannalla.Markku Pelkonen / Yle

Tähän asti vähän tutkitussa menetelmässä pumpataan hapettoman syvänteen fosforipitoista alusvettä rannalle. Rannalta vesi johdetaan kosteikkosuodattimeen, joka ottaa fosforin talteen. Sitten puhdistettu vesi johdetaan takaisin järveen. Fosforin poistaminen on tärkeää, koska fosfori aiheuttaa sinileväongelman.

– Kymijärveä on hapetettu nyt kymmenkunta vuotta. Järven ulkoista kuormitusta on myös vähennetty, ettei sen pitäisi enää aiheuttaa ongelmia. Siksi turvaudumme nyt alusveden vaihtamiseen, kertoo hankejohtaja Jukka Horppila Helsingin yliopistosta.

Suomessa on Horppilan arvion mukaan kymmeniä tai jopa satoja järviä, joihin alusveden vaihtoa voitaisiin soveltaa. Kaikki on kiinni siitä, minkälaiset tutkimustulokset Kymijärven puhdistumisesta saadaan.
.

Hankejohtaja Jukka Horppila Helsingin yliopistosta.
Hankejohtaja Jukka Horppila Helsingin yliopistosta.Markku Pelkonen / Yle

Puolalaiset keksivät 1950-luvulla

Tavallisimmat järvien puhdistusmenetelmät ovat hapetus ja kemikaalit. Ne tähtäävät fosforin pitämisessä maa-aineksessa eli sedimentissä. Kun fosfori pysyy sedimentissä, se ei pääse valoon aiheuttamaan leväongelmia.

Rehevöityneiden järvien kunnostaminen on Jukka Horppilan mukaan todella haasteellista.

– Monessa järvessä vedenlaatu paranee kunnostuksen jälkeen vain vähäksi aikaa. Sitten palataan taas vanhaan tilanteeseen. Alusvesien vaihtaminen on hidas prosessi, mutta sen toivotaan parantavan vedenlaatua pysyvästi.

Runsaasti sinilevää järvessä.
Myrkyllinen sinilevä on uimarin kesäinen kiusa.Tommi Parkkinen / Yle

Lahdessa on parhaillaan koolla liki 90 vesistötutkijaa ympäri maailman kolmipäiväisessä LahtiLakes 2018 -tapahtumassa (siirryt toiseen palveluun).

Alusvesien vaihtaminen on menetelmänä heikosti tunnettu. Euroopassa se tiedetään hieman paremmin kuin Pohjois-Amerikassa, sanoo tutkija ja kanadalaisen Freshwater Research -yrityksen johtaja Gertrud Nürnberg.

– Puhdistusmenetelmä on kehitetty Puolassa 1950-luvulla. Se on siellä edelleen käytössä. Pidän Kymijärveä mielenkiintoisena tutkimuskohteena ja mahdollisesti hyvinkin käyttökelpoisena kokemuksena.

Vesistötutkija Gertrud Nürnberg Kanadasta.
Lahteen saapunut vesistötutkija Gertrud Nürnberg johtaa kanadalaista yritystä, joka on erikoistunut puhtaaseen veteen.Markku Pelkonen / Yle

Lue lisää:

Saisiko voimalaitoksesta jättimäisen "vedenpuhdistamon"? Villi idea mahdollistaisi ravinteiden vähentämisen järvistä

Muistatko vielä satumaisen turkoosin Littoistenjärven? Tältä kemikaalein puhdistettu vesi näyttää nyt